Tuomi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee puulajia. Tuomi on myös etu- ja sukunimi, jota käsitellään sivulla Tuomi (nimi).
Tuomi
Prunus padus0.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Prunus
Laji: padus
Kaksiosainen nimi
Prunus padus
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuomi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuomi Commonsissa

Tuomi eli metsätuomi (Prunus padus) on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, jota esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomi kasvaa usein pensasmaisena muodostelmana, jonka korkeus vaihtelee 3–12 metrin välillä. Hyvällä kasvupaikalla tuomi voi kehittää selvän päärungon, joka tekee kasvista selkeämmin puun näköisen[1]. Lehtilavat ovat sahalaitaisia. Tuomi kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Sen kukat ovat valkoisia, tuoksuvia, niissä on ruusumainen teriö ja muodostavat 12 kukan terttumaisia kukintoja. Myöhemmin niistä kehittyy tummansinisiä luumarjoja. Tuomen korkkihuokosia sisältävä kuori on tummanruskea tai tummanpunainen, vanhemmiten tummanharmaa. Kuori ja puuaines maistuvat karvaalta[2] ja erittää voimakasta hajua, jonka aiheuttaa myrkyllinen amygdaliini (C20H27NO11, CAS-numero 29883-15-6).

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomi kasvaa Euraasian boreaalisen vyöhykkeen viljavilla mailla. Puuta tavataan myös Britanniassa, Ranskassa, Portugalin ja Espanjan vuoristoalueilla, Atlasvuorilla ja Balkanin niemimaan pohjoisosissa[1]. Idässä tuomen levinneisyysalue ulottuu Siperian arovyöhykkeelle ja Kaukasiaan.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla tuomea käytettiin lääketieteellisiin tarkoituksiin ja sen kuoren uskottiin oveen asetettuna torjuvan ruttoa. Metsänhoidossa tuomi raivataan yleensä tärkeämpien puulajien tieltä.[3] Koristekasvikäyttöön on jalostettu lajike purppuratuomi (Prunus padus 'Colorata'), jonka kukat ovat vaaleanpunaiset ja lehdet punertavat.[4] Tuomen marjoista voidaan valmistaa likööriä tai mehua.[1]

Tuomen marjoja

Tuholaisia ja kasvitauteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomen tunnetuin tuholainen on tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymellus), mutta myös tuomikirva (Rhopalosiphon padi) on taloudellisesti haitallinen tuhohyönteinen. Loissienistä tuomen lehtiin aiheuttaa sinipunaisia laikkuja kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata) sekä puun marjasatoa vähentää Taphrina pruni -niminen loissieni tehden marjat sitkeiksi, ruskeiksi, luuttomiksi ja siemenittömiksi pusseiksi. Tuomen lahottajista tunnetuimpia ovat karvavyökääpä (Trametes hirsuta), nukkavyökääpä (Trametes pubescens), punakääpä (Pycnoporus cinnabarinus) sekä okrakääpä (Hapalopilus rutilans) ja harvinaisempia pähkinäorvakka (Granulocystis flabelliradiata) sekä vuotikankääpä (Antrodiella americana).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Piia Urpelainen: Metsätuomi (Prunus padus) 2007. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. Viitattu 10. elokuuta 2007. (suomeksi)
  2. Skogssällskapet: Tuomi, Prunus padus 2002. Metsä vastaa. Viitattu 10. elokuuta 2007. (suomeksi)
  3. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
  4. Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.