Ksylitoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ksylitoli
Xylitol.svg
Tunnisteet
CAS-numero 87-99-0
SMILES C(C(C(C(CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C5H12O5
Moolimassa 152,15 g/mol
Tiheys 1,52 g/cm³
Sulamispiste 92–96°C
Kiehumispiste 216°C
Liukoisuus 15 g/l
Ksylitolikiteitä

Ksylitoli (C5H7(OH)5, D-ksylitoli), josta on käytetty myös nimeä koivusokeri, on sokerialkoholi, jota käytetään makeutusaineena. Sen raaka-ainetta esiintyy mm. koivussa, maississa ja pyökissä. Ksylitolin käytön on useissa laajoissa tutkimuksissa todettu edistävän hammasterveyttä. Ksylitoli on makeudeltaan lähellä sakkaroosia ja sillä on viileän raikas jälkimaku.

Kemiallinen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksylitoli (C5H12O5, IUPAC-nimeltään (2R,3R,4S)-1,2,3,4,5-pentahydroksipentaani, CAS-numero 87-99-0) kuuluu polyoleihin, eli sokerialkoholeihin. Ksylitoli eroaa kuitenkin sorbitolista ja mannitolista, koska kuuden hiiliatomin sijaan sen kemiallinen rakenne muodostuu viidestä hiiliatomista. Kariesta aiheuttavat bakteerit eivät siksi pysty tehokkaasti käyttämään sitä ravintonaan.[1]

Ksylitolia on luonnossa pieniä määriä mm. marjoissa ja hedelmissä. Myös ihmisen elimistö tuottaa sitä aineenvaihduntatuotteena. Ksylitolia voidaan valmistaa teollisesti muun muassa koivun kuidusta, maissista ja pyökistä. Teollinen ksylitoli valmistetaan pelkistämällä lehtipuiden kuten koivun sisältämästä ksylaanista saatua ksyloosia.[1] Ksylitolista käytetään myös nimitystä koivusokeri, joka viittaa aineen alkuperään ja käyttötarkoitukseen, mutta kemiallisesti kyseessä on moniarvoinen sokerialkoholi, ei sokeri.[2]

Ksylitoli, kuten muutkin sokerialkoholit, imeytyy ruoansulatuskanavassa epätäydellisesti, joten runsaalla ksylitolin käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia.[1] Ksylitoli on hyväksytty EU:n alueella elintarvikkeiden lisäaineeksi. Ksylitolin E-koodi on E 967.[3]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksylitolin kemiallisena aineena löysivät saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet jo 1890-luvulla, mutta sen hammasterveydelliset vaikutukset todennettiin vasta 1970-luvulla Suomessa. Turun yliopiston Hammaslääketieteellinen laitos käynnisti vuonna 1970 ns. Turun Sokeritutkimukset, joiden tavoitteena oli löytää sokerille uusia luonnollisia vaihtoehtoja. Tutkimusten keskeinen havainto oli, että ksylitoli on erilainen kuin muut makeutusaineet: sakkaroosia ja fruktoosia nauttineissa ryhmissä karies lisääntyi, mutta ksylitolia käyttäneessä ryhmässä se sensaatiomaisesti väheni. Saatiin siis ensimmäiset viitteet siitä, että ksylitoli ehkäisee kariesta. Tutkimuksissa käytetty ksylitolipurukumi, Xylitol-Jenkki, tuotiin Suomen markkinoille samana vuonna kuin tutkimukset valmistuivat eli vuonna 1975.[4]

Ksylitolilla on kyky ehkäistä kariesta aiheuttavan Streptococcus mutans -bakteerin lisääntymistä ja tarttumista henkilöltä toiselle. Bakteerit eivät kykene tehokkaasti käyttämään ksylitolia ravinnokseen, jolloin hampaille haitallisia aineenvaihduntatuotteita ei synny. Lisäksi bakteereja sisältävän plakin määrä hampaan pinnalla vähenee ja se irtoaa helpommin harjattaessa.

Useat kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet ksylitolilla olevan muitakin terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Ksylitolin on todettu vähentävän lasten korvatulehduksia[5] sekä karieksen tartuntaa äidistä lapseen. Ksylitolista on apua myös kuivan suun hoidossa.

Tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun alussa käynnistyneessä Äiti-lapsi-tutkimuksessa seurattiin ensimmäistä kertaa kliinisin kokein äidin ksylitolin käytön vaikutuksia pikkulasten streptococcus mutans -tartuntoihin ja kariekseen. Äiti-lapsi -tutkimuksen tulokset osoittavat, että äidin säännöllinen ksylitolipurukumin käyttö estää lasten kariesta. Äidin 21 kuukautta kestänyt ksylitolipurukumin säännöllinen käyttö vähensi karieksen kannalta merkittävimmän bakteerin tarttumista äidiltä lapselle ja johti 70 prosenttia alentuneeseen maitohampaiden kariekseen 5-vuotiailla lapsilla. Äiti-lapsi -tutkimusten vastuullisina johtajina toimivat dosentti Eva Söderling Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta ja lääkintöneuvos Pauli Isokangas Ylivieskan terveyskeskuksesta.

Virossa vuosina 1996–2000 toteutettu ksylitolitutkimus on ensimmäinen, jossa selvitettiin ksylitolipastillin säännöllisen käytön vaikutusta kariekseen. Tutkimus vahvisti sen, että ksylitolipastilli ehkäisee kariesta yhtä tehokkaasti kuin täysksylitolipurukumi. Ksylitolin tehokkuuden lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että koulujen organisoima ksylitolijakelu toimi erittäin hyvin. Eestin-pastillitutkimusta johtivat professori Pentti Alanen Turun yliopiston hammaslääketieteen klinikalta ja Ylivieskan terveyskeskuksen ylihammaslääkäri, lääkintöneuvos Pauli Isokangas.

Oulun yliopiston lastentautien klinikalla professori Matti Uharin johdolla tehty tutkimus osoittaa, että täysksylitolipurukumin pureskelu vähentää merkittävästi lasten korvatulehduksia. Säännöllinen ja määrältään riittävä ksylitolipurukumin pureskelu vähensi korvatulehdusten esiintymistä 40 prosentilla. Täysksylitolipurukumin pureskelu ei vähentänyt korvatulehdusta aiheuttavien pneumokokkibakteerien esiintymistä nielussa, mutta se esti bakteerin kiinnittymisen ja korvatulehduksen kehittymisen.[6]

Terveysvaikutteisten tuotteiden käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksylitolipurukumeja

Ksylitolin hammasterveydelliset vaikutukset tulevat parhaiten esiin purukumissa ja pastillissa, sillä niitä pidetään riittävän pitkään suussa. Tarvittava määrä ksylitolia on 5–10 grammaa päivässä. Suositusten mukaan ksylitolituotteita tulisi käyttää pieniä määriä useita kertoja päivässä, aina aterian ja välipalan jälkeen 5–10 minuuttia kerrallaan. Parhaat tulokset saadaan täysksylitolituotteilla säännöllisesti ja pitkäaikaisesti käytettynä. Laadukkaassa ksylitolituotteessa on riittävästi ksylitolia ja sillä on Hammaslääkäriliiton suositus.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ksylitoli Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 6.8.2013.
  2. Mitä koivusokeri on Koivusokeri.fi. Viitattu 6.8.2013.
  3. Euroopan yhteisöjen komission direktiivi 2008/60/EY (PDF) (Elintarvikkeissa sallittujen makeutusaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista) 18.6.2008. Viitattu 12.9.2009. Suomi
  4. Xylitol Jenkki Original Cloetta. Viitattu 6.8.2013.
  5. Ksylitoli vähentää lasten korvatulehduksia Otometri. Viitattu 6.8.2013.
  6. Ksylitoli ehkäisee lasten korvatulehduksia vain jatkuvasti käytettynä Väitös, Oulun yliopisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]