Mahla

Mahla on lehtipuiden johtosolukoissa kasvukauden alussa virtaavaa maitiaisnestettä. Mahlan makea ja siirappimainen neste sisältää sokeria, valkuaisaineita, aminohappoja ja entsyymejä. Tärkeimpiä mahlan tuottajapuita ovat sokerivaahtera ja koivu. Koivun mahlasta on alun perin saatu koivusokeria eli ksylitolia. Koivu tuottaa keväisin mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Mahla on elintarvikkeeksi kelvollista. Mahla koostuu enimmäkseen vedestä, sen kuiva-ainepitoisuus on noin 1 prosentti. Tuo prosenttiosuus koostuu enimmäkseen sokereista, minkä lisäksi mahla sisältää happoja, erityisesti hedelmähappoja, sekä hiven- ja valkuaisaineita. Mahlan sisältämiä hivenaineita ovat mm. kalium, kalsium, magnesium ja mangaani.

Koivunmahlan keräys

Mahlan juoksuttaminen tapahtuu yleensä joko ripustamalla pullo katkaistun oksan kärkeen tai poraamalla runkoon reikä, josta neste juoksutetaan astiaan muoviletkun avulla. Pienistä (läpimitaltaan n. 15 cm) koivuista voi parhaimpaan aikaan juoksuttaa noin 5 litraa mahlaa vuorokaudessa. Suuremmista (läpimitaltaan n. 30 cm) voi mahlaa saada jopa 15 litraa vuorokaudessa.

Säilyminen

Säilyminen on mahlankeruun suurimpia ongelmia. Koivunmahla säilyy vain noin 2 - 5 vrk jääkaapissa. Perinteisesti säilyvyyttä on parannettu joko pastöroimalla tai pakastamalla. Pastörointi eli kuumentaminen kuitenkin tuhoaa joitain ainesosia, ja saattaa muuttaa mahlan makua. Huonon säilyvyyden vuoksi myös puhtauteen on kiinnitettävä erityistä huomiota juoksuttamisprosessin aikana. Pakastettaessa mahla säilyy hyvin, eikä maku muutu juuri ollenkaan.

Lähteet

• http://wikikko.info/wiki/Mahlan_ker%C3%A4ys
• http://www.metsavastaa.net/koivunmahlajuoma

Aiheesta muualla

• http://www.yrttitarha.com/kanta/koivu/
• http://www.pixheli.com/yrtti/kuvasto/koivut.html