Paatsamasinisiipi
Sivulta puuttuu | Paatsamasinisiipi | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||
| Naaras | ||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Celastrina argiolus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
 Paatsamasinisiipi Wikispeciesissä |
Paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus synonyymi Papilio argiolus) on holarktisella alueella esiintyvä vaaleansininen sinisiipilaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Koiras on päältä kokonaan sininen. Myös naaraan siivet ovat yläpinnalta siniset, mutta siipien kärjissä on mustanruskeaa väriä. Siipien alapinta on vaalean harmaansinertävä, eikä sen tummassa täplityksessä ole lainkaan punaista. Siipiväli noin 25 mm.[1][2]
Levinneisyys ja lentoaika [muokkaa]
Paatsamasinisiipi on levinnyt lähes koko Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan, Aasian keskiosien kautta Japaniin sekä läpi Pohjois-Amerikan.[3][4] Suomessa paatsamasinisiipi on lähes koko maassa yleinen sinisiipilaji, jonka esiintyminen noudattaa tarkoin toukan ravintokasvin, korpipaatsaman, esiintymistä. Kuusamon–Rovaniemen seudun pohjoispuolella esiintyminen on hajanaista.[3]
Paatsamasinisiipi lentää useimmiten kahtena sukupolvena, mutta levinneisyysalueen pohjoisosissa toinen sukupolvi on osittainen tai voi puuttua.[4] Suomessa se on lentoaikansa puolesta selvästi varhaisin sinisiipilaji, joka esiintyy keväällä ja alkukesästä sekä joskus harvoin toisena sukupolvena loppukesällä. Ensimmäisen sukupolven lento alkaa jo huhti–toukokuun vaihteessa ja jatkuu kesäkuulle.[5]
Elinympäristö ja elintavat [muokkaa]
Lajia esiintyy eniten paatsamapensaiden läheisyydessä, mutta sen elinpiiriä voi olla myös herukkapensaiden[5] ympäristö. Talvehtii kotelona. Ainakin keskisessä Euroopassa lajin esiintymismäärissä on viiden vuoden sykli, minkä aiheuttajaksi arvellaan hiukan eri vaiheella esiintyvää Listrodomus nycthemerus -loispistiäislajia.[2]
Ravintokasvi [muokkaa]
Toukka käyttää ravinnokseen korpipaatsamaa (Rhamnus frangula) ja orapaatsamaa (Rhamnus cathartica). Sen on havaittu käyttävän myös musta- ja punaherukkaa, karviaista ja juolukkaa (Vaccinium uliginosum).[3]
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Captain's European Butterfly Guide
- ↑ a b UK Butterflies
- ↑ a b c Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
- ↑ a b Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
- ↑ a b Celastrina argiolus, Perhoswiki
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pertti Pakkanen: Paatsamasinisiipi. Suomen Perhostutkijain Seura.
- Perhoset: Paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus)
- Iltalehti: Paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus)
- UniProt, Taxonomy: Celastrina argiolus (englanniksi)
