Paatsamasinisiipi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paatsamasinisiipi
Naaras
Naaras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Sinisiipiset Lycaenidae
Suku: Celastrina
Laji: argiolus
Kaksiosainen nimi
Celastrina argiolus
(Linnaeus, 1758)
Synonyymit
  • Papilio argiolus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Paatsamasinisiipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Paatsamasinisiipi Commonsissa

Paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus synonyymi Papilio argiolus) on holarktisella alueella esiintyvä vaaleansininen sinisiipilaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiraan ylä- ja alapuoli ja naaras
Paatsamasinisiipi (♀)

Koiras on päältä kokonaan sininen. Myös naaraan siivet ovat yläpinnalta siniset, mutta siipien kärjissä on mustanruskeaa väriä. Siipien alapinta on vaalean harmaansinertävä, eikä sen tummassa täplityksessä ole lainkaan punaista. Siipiväli noin 25 mm.[1][2]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paatsamasinisiipi on levinnyt lähes koko Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan, Aasian keskiosien kautta Japaniin sekä läpi Pohjois-Amerikan.[3][4] Suomessa paatsamasinisiipi on lähes koko maassa yleinen sinisiipilaji, jonka esiintyminen noudattaa tarkoin toukan ravintokasvin, korpipaatsaman, esiintymistä. KuusamonRovaniemen seudun pohjoispuolella esiintyminen on hajanaista.[3]

Paatsamasinisiipi lentää useimmiten kahtena sukupolvena, mutta levinneisyysalueen pohjoisosissa toinen sukupolvi on osittainen tai voi puuttua.[4] Suomessa se on lentoaikansa puolesta selvästi varhaisin sinisiipilaji, joka esiintyy keväällä ja alkukesästä sekä joskus harvoin toisena sukupolvena loppukesällä. Ensimmäisen sukupolven lento alkaa jo huhti–toukokuun vaihteessa ja jatkuu kesäkuulle.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia esiintyy eniten paatsamapensaiden läheisyydessä, mutta sen elinpiiriä voi olla myös herukkapensaiden[5] ympäristö. Talvehtii kotelona. Ainakin keskisessä Euroopassa lajin esiintymismäärissä on viiden vuoden sykli, minkä aiheuttajaksi arvellaan hiukan eri vaiheella esiintyvää Listrodomus nycthemerus -loispistiäislajia.[2]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka käyttää ravinnokseen korpipaatsamaa (Rhamnus frangula) ja orapaatsamaa (Rhamnus cathartica). Sen on havaittu käyttävän myös musta- ja punaherukkaa, karviaista ja juolukkaa (Vaccinium uliginosum).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Captain's European Butterfly Guide
  2. a b UK Butterflies
  3. a b c Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
  4. a b Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
  5. a b Celastrina argiolus, Perhoswiki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]