Mustaherukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustaherukka
Schwarzejohannisbeere.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Herukkakasvit Grossulariaceae
Suku: Herukat Ribes
Laji: nigrum
Kaksiosainen nimi
Ribes nigrum
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustaherukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustaherukka Commonsissa

Mustaherukka (Ribes nigrum) eli musta viinimarja on herukoiden sukuun kuuluva yksikotinen pensas, joka kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa sekä villinä että viljeltynä.

Yleiskuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaherukka on 1–1,5 metriä korkea pensas. Lehtilapa on 6–10 cm leveä ja 3–5-liuskainen. Lehti on päältä kalju ja alta karvainen. Lehtien liuskat ovat suippoja. Mustaherukan kukinto on nuokkuva monikukkainen terttu. Kukan tukilehti on huomattavasti lyhyempi kuin kukkaperä. Kukat ovat kaksineuvoisia ja väriltään punertavan tai ruskehtavan vihreitä. Verhiö on karvainen ja keltanystyinen. Terälehdet ovat verholehtiä lyhyempiä. Kukkapohjus on kellomainen. Hedelmä on halkaisijaltaan 6–12 mm ja väriltään tavallisesti musta marja, mutta myös vihreähedelmäisiä yksilöitä tavataan. Hedelmä on syötävä. Se on hyvä lisuke joihinkin ruokiin, ja siitä voi valmistaa myös mehua.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaherukka on puutarhamarjojen C-vitamiinikuningas, jo 50 g riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen ja mustaherukassa on myös runsaasti E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kuituja. Mustaherukan siementen rasvahappokoostumuksen uskotaan suojaavan erilaisilta verisuonitaudeilta ja auttavan atooppisissa ihotulehduksissa, PMS:ssa, sokeritaudissa, MS-taudissa ja alkoholismissa. Mustaherukoilla uskotaan myös olevan naisten hormoni-tasapainoa säätelevä vaikutus. Mustaherukasta voi tehdä hyytelöä, hilloa, mehua ja likööriä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaherukka on euraasialainen laji. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta Itä-Aasiaan. Euroopassa sitä tavataan kaikkialla Välimeren maita, Islantia ja aivan pohjoisimpia tundraseutuja lukuun ottamatta.[1] Suomessa mustaherukkaa on luonnonvaraisena koko maassa, mutta aivan Pohjois-Lapissa se on harvinainen. Kuitenkin paikoittain se on hyvin menestyvä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaherukka suosii kosteahkoja savi- ja humuspitoisia kasvupaikkoja. Yleisimmillään se on lehtokorvissa ja puronvarsilehdoissa, jokien ja purojen varsilla ja vesistöjen lähellä. Mustaherukka pitää ravinteikkaasta maasta ja viihtyy sekä aurinkoisessa että puolivarjoisessa kasvupaikassa.

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaherukkaa viljellään laajalti marjojensa vuoksi. Jos pensaita leikataan joka vuosi, niitä ei tarvitse tukea. Suomessa suosituimpia lajikkeita ovat ’Öjebyn’, ’Melalahti’ ja ’Mortti’. Keskisato vuodessa on noin 3 000 kiloa hehtaarilta.

Lajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ’Ben Tron’
  • ’Brödtorp’
  • ’Hedda’
  • ’Hildur’
  • ’Imandra’
  • ’Korpikylä’
  • ’Melalahti’
  • ’Mortti’
  • ’Ola’
  • ’Polar’
  • ’Storklas’
  • ’Sunniva’
  • ’Vertti’ – viherherukka
  • ’Öjebyn’

Mustaherukan tuholaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaherukka

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.6.2009. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]