Karviainen

Karviainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Saxifragales Heimo: Herukkakasvit Grossulariaceae Suku: Herukat Ribes Laji: uva-crispa
Kaksiosainen nimi
Ribes uva-crispa L.
Katso myös
Karviainen Wikispeciesissä   Karviainen Commonsissa

Karviainen (Ribes uva-crispa) on herukoiden sukuun kuuluva marjapensas, jonka alkuperäinen esiintymisalue on Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Pohjoismaissa karviaista tavataan viljelyjäänteenä ja viljelykarkulaisena. Karviainen on vakinainen uustulokas Suomen, Ruotsin ja Norjan keskiosiin asti ja satunnainen pohjoisempanakin. Karviaislajikkeita on kelta- ja punamarjaisia, joiden maku on erilainen. Amerikassa ja Aasiassa on lukuisia muita karviaislajeja, joiden marjoja alkuasukkaat ovat syöneet, mutta joita ei yleensä viljellä.

Kellertävä karviainen on maultaan makeampi ja punertava karviainen on maultaan happamampi. Molemmat ovat kuitenkin varsin meheviä ja pehmeänmakuisia marjoja.

Viljelty karviainen

Ravintosisältö/100 g
Energiaa	167 kJ (40 kcal)
Proteiinia	0.9 g
Hiilihydraatteja	5.4 g
josta tärkkelystä	0.0 g
josta sokeria	5.4 g
josta laktoosia	0.0 g
Rasvaa	0.4 g
josta tyydyttyneitä rasvoja	< 0.1 g
Vitamiinit
A-vitamiini	7.1 µg
C-vitamiini	30.0 mg
D-vitamiini	0
E-vitamiini	0.7 mg
K-vitamiini	15.00 µg
Kivennäisaineet
Rauta	0.4 mg
Natrium	0.2 mg
Kalium	200 mg
Magnesium	10 mg
Kalsium	29 mg
Fosfori	25 mg
Sinkki	0.1 mg
Jodi	1.0 µg
Seleeni	0.1 µg
Ravintoarvojen lähde: (Finelin tietokanta, elintarvike nro 446)

Historiaa

Viljellyn karviaisen marjoja.

Vanhin kirjallinen tieto karviaismarjasta Englannissa on hedelmäkauppiaan lasku vuodelta 1276, jolloin Edvard I:n hoviin ostettiin karviaispensaan taimia Ranskasta. Marja onkin ollut suositumpi Englannissa ja Skotlannissa kuin Ranskassa. Ranskalaisillahan ei ole ollut marjalle edes vakiintunutta nimeä. Keskiajalta 1900-luvun alkuun asti marja oli erittäin suosittu Euroopassa ja varsinkin Englannissa. Kehiteltiin eri lajikkeita, joista toiset sopivat paremmin keitettäväksi ja toiset oli jalostettu syötäväksi kypsentämättömänä jälkiruuissa.

Vuonna 1905 tuotiin Amerikasta erehdyksessä karviaishärmä-niminen sienitauti, joka tappoi koko karviaissadon Euroopasta. Tauti voitettiin risteyttämällä eurooppalainen karviainen amerikkalaisten, härmänkestävien lajien kesken. Tarkkaan ottaen nykykarviainen ei siis ole sama alkuperäinen eurooppalainen, mutta ero lienee varsin pieni. Innostus marjaan kuitenkin laantui tämän onnettomuuden myötä, eikä se ole koskaan palautunut ennalleen.

Lajikkeita

Ribes Uva-crispa-ryhmä

• Hinnonmäen Keltainen
• Houghton
• Lepaan Punainen

Karviaisen tuholaisia

• Herukansilmukoi (Euhyponomeutoides albithoracellus)
• Herukkakoi (Lampronia capitella)
• Isokarviaispistiäinen (Nematus ribesii)
• Karviaiskirva (Aphis grossulariae)
• Karviaiskoisa (Zophodia convolutella)
• Karvikkakirva (Hyperomyzus pallidus)
• Pikkukarviaispistiäinen (Pristiphora pallipes)

Aiheesta muualla

• Marja Aaltonen, Kristiina Antonius, Tarja Hietaranta, Saila Karhu, Hilma Kinnanen, Pirjo Kivijärvi, Anna Nukari, Mia Sahramaa, Risto Tahvonen, Marjatta Uosukainen "Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet: Hedelmä- ja marjakasvit" Maa- ja elintarviketalous 89: 158 s., 2006 ISBN 978-952-487-061-0 (Painettu), ISBN 978-952-487-062-7 (Verkkojulkaisu)
• Luontoportti: Karviainen (Ribes uva-crispa)
• Den virtuella floran: Karviainen (Ribes uva-crispa) (ruotsiksi)
• ITIS: Ribes uva-crispa (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Ribes uva-crispa (englanniksi)
• Flora of North America: Ribes uva-crispa (englanniksi)