Malmön kunta

Malmön kunta
Vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Skånen lääni
Maakunta	Skåne
Keskustaajama	Malmö
Kuntakoodi	1280
Pinta-ala
– Maa	156,87 km²
Väkiluku	302 835
– Tiheys	1 930,5 as./km²
www.malmo.se
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011 ja maapinta-alan 1.1.2012.

Malmön, Burlövin ja Staffanstorpin kuntien alueella sijainneet pitäjät. Vuoden 1952 kuntarajat on merkitty rosalla ja nykyiset rajat punaisella.

Malmön kunnantalo.

Malmö on yksi Ruotsin kunnista. Se sijaitsee aivan maan eteläosassa ja on osa Skånen lääniä ja samannimistä Skånen historiallista maakuntaa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 302 835 asukasta ja sen maapinta-ala oli 156,87 km². Kunnan keskustaajama on Malmö, joka oli kaupunki vuoden 1971 kuntauudistukseen asti.

Malmön kunta sijaitsee Juutinrauman itärannalla lähellä Tanskan pääkaupunkia Kööpenhaminaa. Sen naapurikunnat ovat etelässä Vellingen kunta, idässä Svedalan kunta sekä koillisessa Staffanstorpin kunta ja Burlövin kunta. Osa Malmön taajamasta kuuluu myös Burlövin kuntaan.

Vuonna 2007 kunnassa oli 51,37 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 33,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislait loivat pohjan Ruotsin kuntajärjestelmällä. Lait astuivat voimaan 1.1.1863, jolloin nykyisen Malmön kunnan alueella oli Malmön kaupungin lisäksi 12 pitäjää. Alueliitosten ja kuntaliitosten myötä ne yhdistettiin vuoteen 1971 tultaessa yhdeksi yksiköksi.

Vuonna 1886 Hyllien ja Fosien maalaiskuntiin perustettiin Limhamnin taajaväkinen yhdyskunta. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Sofielund (tai Sofielundshusen) perustettiin vuonna 1896 Västra Skrävlingen maalaiskuntaan. Se lakkautettiin vuonna 1911, jolloin koko maalaiskunta liitettiin Malmön kaupunkiin. Koko Hyllien maalaiskunta ja osa Fosien maalaiskunnasta muodostivat vuosina 1906–1914 Limhamnin kauppalan, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1919. Vuonna 1919 Fosien maalaiskuntaan perustettiin Fosien taajaväkinen yhdyskunta, ja vuonna 1931 koko maalaiskunta liitettiin Malmöhön. Yksi liitos tapahtui vielä vuonna 1935, jolloin Husien maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

• Oxie (Glostorp, Lockarp ja Oxie)
• Bunkeflo (Bunkeflo, Tygelsjö ja Västra Klagstorp)

Lisäksi Malmön kaupunkiin liitettiin Södra Sallerupin maalaiskunta. Oxien maalaiskunta liitettiin Malmöhön vuonna 1971. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Malmön kunta yhdistämällä aiempi Malmön kaupunki ja Bunkeflon maalaiskunta.

Malmö on kuitenkin yksi niistä Ruotsin kunnista, jotka 1980-luvulta lähtien ovat kutsuneet itseään mieluummin kaupungeiksi kuin kunniksi.

Vuonna 1862 Malmö päätti jäädä Malmöhusin läänin maakäräjäkunnan ulkopuolelle, ja Malmön kunta liittyi osaksi nykyistä Skånen läänin maakäräjäkuntaa vasta vuonna 1998. Sitä ennen Malmö huolehti itse maakäräjkunnille kuuluvista tehtävistä, joita ovat esimerkiksi paikallisliikenne ja terveydenhoito.

Vaakuna

Malmön vaakunasta on olemassa pelkän vaakunakilven sisältävä ja koristeellisempi versio.

• 

  Pelkkä vaakunakilpi

• 

  Koristeellisempi vaakuna

Väestönkehitys

Malmön kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi			Asukkaita
1950			198 856
1955			214 723
1960			234 453
1965			255 468
1970			264 563
1975			243 591
1980			233 803
1985			229 936
1990			233 887
1995			245 699
2000			259 579
2005			271 271
2010			298 963
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Vuoden 2011 lopussa 40,8 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 30,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 678 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 163 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 219 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 21 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 19,5 %
• 18–64-vuotiaat: 65,0 %
• 65 vuotta täyttäneet: 15,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	0,1	0,2
	jalostus	14,6	13,5
	palvelut	83,3	84,0
	tuntematon	2,0	2,2
	Työpaikkoja ja työllisiä	154 446	121 184
	työpaikkaomavaraisuus	127,4

Taajamat

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,5 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 420 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Malmö*	270 214
2	Oxie	11 493
3	Bunkeflostrand	10 386
4	Tygelsjö	2 710
5	Södra Klagshamn	1 367
6	Vintrie	670
7	Västra Klagstorp	279
8	Toarp	219
9	Skumparp	205

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Malmön taajamassa on 280 415 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Burlövin kuntaan. Vintrien taajaman nimenä on joskus ollut myös Bunkeflo.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Kristineberg (nimenä ollut myös Oxie Station)
• Käglinge
• Klagshamn (ja sen osana ollut Norra Klagshamn)
• Tullstorp

Luettelossa mainituista taajamista Kristineberg ja Käglinge ovat sittemmin kasvaneet yhteen Oxien ja Tullstorp Malmön taajaman kanssa. Klagshamn on jaettu Norra Klagshamniksi ja Södra Klagshamniksi, joista edeltävä on nykyään kasvanut yhteen Bunkeflostrandin taajaman kanssa ja jälkimmäinen muodostaa edelleen oman taajaman.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Krumby
• Lockarp
• Pile-Tygelsjö
• Slättäng

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Fårabäck
• Skumparp
• Toarp
• Vintrie
• Västra Klagstorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Malmön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Malmö Östra (31 valtuutettua)
• Malmö Västra (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Malmön kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010

Puolue
		Osuus äänistä, %	Valittuja edustajia
	Maltillinen kokoomus	27,35	17
	Keskustapuolue	1,32	0
	Kansanpuolue liberaalit	6,39	4
	Kristillisdemokraatit	1,60	0
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	34,91	22
	Vasemmistopuolue	5,18	4
	Ympäristöpuolue vihreät	7,53	5
	Ruotsidemokraatit	10,42	7
	Muut	5,30	2
	Yhteensä		61

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:

• SPI - Sveriges Pensionärers Intresseparti: 2 paikkaa

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Malmö S:t Petri
• Slottsstaden
• Kirseberg
• Malmö S:t Pauli
• Malmö S:t Johannes
• Möllevången-Sofielund
• Limhamn
• Fosie
• Västra Skrävlinge
• Husie och Södra Sallerup
• Oxie
• Hyllie
• Eriksfält
• Kulladal
• Bunkeflo
• Tygelsjö-Västra Klagstorp

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Bastorp*
• Bunkeflo
• Eriksfält
• Fosie
• Glostorp*
• Husie
• Hyllie
• Kirseberg
• Kulladal
• Limhamn
• Lockarp*
• Malmö garnisonsförsamling* (Kronprinsens husarregemente)
• Malmö hospitalsförsamling*
• Malmö Karoli* (Caroli, Malmö tyska)
• Malmö katolska
• Malmö mosaiska
• Malmö Sankt Johannes
• Malmö Sankt Pauli
• Malmö Sankt Petri (Sankt Petri)
• Malmö slottsförsamling*
• Malmö övra*
• Möllevången
• Oxie
• Slottsstaden
• Sofielund
• Södra Sallerup (Sallerup)
• Tygelsjö
• Västra Klagstorp (Klagstorp)
• Västra Skrävlinge (Skrävlinge)

Kaupunginosat

Malmön kaupunginosat vuoteen 2012 asti. Kartta kuvaa vuoden 2009 mukaisia rajoja.

Malmön kaupunginosat vuodesta 2013 lähtien.

Malmön kunta on vuodesta 1996 lähtien jaettu kaupunginosiin (ruots. stadsdel), jotka puolestaan on jaettu 134 osa-alueeseen (ruots. delområde). Jokaista kaupunginosaa johtaa poliittinen lautakunta eli kaupunginosavaltuusto, jossa on 11 edustajaa. Valtuustojen poliittinen jakauma vastaa kunnanvaltuuston poliittista jakaumaa. Jokaisessa kaupunginosassa puolestaan on myös kansalaiskonttori (ruots. medborgarkontor).

Vanhan aluejaon mukaiset 10 kaupunginosaa olivat:

• Centrum
• Södra Innerstaden
• Västra Innerstaden
• Limhamn-Bunkeflo
• Hyllie
• Fosie
• Oxie
• Rosengård
• Husie
• Kirseberg

Seuraavassa on galleria kartoista, joissa näkyvät kunkin kaupunginosan osa-alueet. Kartat kuvaavat vuoden 2009 tilannetta.

• 

  Centrum

• 

  Södra Innerstaden

• 

  Västra Innerstaden

• 

  Limhamn-Bunkeflo

• 

  Hyllie

• 

  Fosie

• 

  Oxie

• 

  Rosengård

• 

  Husie

• 

  Kirseberg

Vuoden 2013 alusta lähtien Malmössä on viisi kaupunginaluetta (ruots. stadsområde), joista jokainen on muodostettu yhdistämällä kaksi aiempaa kaupunginosaa:

• Norr (aiemmat Centrum ja Kirseberg)
• Innerstaden (aiemmat Södra Innerstaden ja Västra Innerstaden)
• Väster (aiemmat Limhamn-Bunkeflo ja Hyllie)
• Söder (aiemmat Fosie ja Oxie)
• Öster (aiemmat Rosengård ja Husie)

Aiheesta muualla

• Malmön kunnan kotisivut

Skånen läänin kunnat

Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011)

1. Tukholma	864 324	7. Örebro	137 121	13. Borås	104 106	19. Nacka	91 616	25. Haninge	78 326	Lähde:	Statistiska centralbyrån (SCB)
2. Göteborg	520 374	8. Helsingborg	130 626	14. Huddinge	99 049	20. Södertälje	87 685	26. Kungsbacka	75 954
3. Malmö	302 835	9. Norrköping	130 623	15. Eskilstuna	97 596	21. Karlstad	86 409	27. Luulaja	74 426
4. Uppsala	200 001	10. Jönköping	128 305	16. Sundsvall	96 113	22. Botkyrka	84 677	28. Skellefteå	71 580
5. Linköping	147 334	11. Uumaja	116 465	17. Gävle	95 428	23. Växjö	83 710	29. Solna	69 946
6. Västerås	138 709	12. Lund	111 666	18. Halmstad	92 294	24. Kristianstad	79 930	30. Järfälla	67 320