Taido

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taido
Perustettu 1965
Alkuperämaa Japani
Perustaja(t) Seiken Shukumine
Vaikutteet Karate
Karatedo.svg
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta

Taidō (jap. 躰道) on japanilainen budolaji, joka perustettiin Japanissa karaten pohjalta vuonna 1965.

Taidō merkitsee suomeksi käännettynä vartalon ja mielen (tai) tietä (dō). Sana tarkoittaa sekä henkistä että fyysistä tietä, polkua, elämäntapaa. Taidōn harrastajasta käytetään nimitystä taidōka.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin perustaja Seiken Shukumine syntyi Nahan kaupungissa Okinawalla 9. joulukuuta 1925. Hän aloitti jo hyvin nuorena okinawa te:n harjoittelun.

Toisessa maailmansodassa Shukumine loi Unsoku-liikkumisen. Toisessa maailmansodassa hän loi ja systematisoi oman tyylinsä, jonka hän nimesi gensei ryū karateksi. Hän alkoi opettaa sitä 1953 ja 1957 sai Dai Nippon Butokukailta karate-dō -arvon 8. dan hanshi.

Shukuminen näkemys budosta muuttui. Hänen uusien ideoidensa perusteella syntyi uusi budolaji, joka nimettiin taidōksi ("vartalon tie"). Tämä tapahtui vuonna 1962, jolloin taidōn katsotaan syntyneen. Shukumine viimeisteli vielä lajin perustan 1963 ja samalla kehitti teorian ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta. Taidō virallistettiin 1965 ja samana vuonna perustettiin Japanin taidōliitto.

Historia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen laji saapui ensimmäisenä Lahteen 1972. Sen toi mukanaan japanilainen opiskelija Minoru Okanda, 2. dan. Hän ilmestyi Lahden Sugatan judōharjoituksiin, jonka päätyttyä hän kysyi haluaisivatko jotkut alkaa harjoitella uutta lajia.

Okandan palattua Japaniin 1973 taidōn opettamista jatkoi Kenji Vemura, 4. dan.

Suomen Taidoliitto perustettiin 1981 ja kolmea vuotta myöhemmin se liittyi Maailman taidoliiton jäseneksi.

Taidō lajina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōssa hyökätään ja puolustaudutaan samanaikaisesti vartalon akselin erilaisia liikeratoja hyväksi käyttäen. Taidōn perustan muodostavat viiteen tekniikkaluokkaan jaetut 50 perustekniikkaa ja niistä luovuudella kehitetyt sovellutukset. Tekniikat sisältävät muun muassa erilaisia lyöntejä, potkuja ja jalkasaksikaatoja.

Liikkuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōn periaatteisiin kuuluu jatkuva liikkuminen. On vaikea osua kohteeseen, joka on liikkeessä. Pystyasennossa tapahtuvaa perusliikkumista kutsutaan unsokuksi. Lisäksi käytetään hyväksi permantovoimistelua muistuttavia liikkeitä kuten voltteja, kärrynpyöriä. Nämä erilaiset liikkumistavat antavat hyökkäykselle ja puolustukselle nopeutta, voimaa ja yllättävyyttä.

Taidōn tekniikkaluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōssa on viisi tekniikkaluokkaa. Jokaisessa eri tekniikkaluokassa on kymmeniä eri tekniikoita. Seuraavassa on esitelty tekniikkaluokat ja niiden ominaispiirteet.

Sengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen tarkoittaa pyörivää. Sen-tekniikat tehdään yhdistämällä vartalon pystyakselin pyöriminen tekniikkaan. Pyörimisellä hämätään vastustajaa, suojataan omaa kehoa ja haetaan tekniikkaan voimaa. Malli luonnosta on tuulenpyörre.

Ungi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Un tarkoittaa siirtyvää. Un-tekniikoissa haetaan voima aaltomaisella liikkeellä. Tähän tekniikkaluokkaan kuuluvat muun muassa hyppypotkut. Malli luonnosta on rantaan iskeytyvä aalto.

Hengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hen tarkoittaa muuttuvaa. Hen-tekniikassa ylä- ja alavartalon paikkaa vaihdetaan nopeasti. Tällä saadaan tehtyä samanaikaisia väistö- ja hyökkäystekniikoita. Malli luonnosta on muotoaan muuttava myrskypilvi.

Nengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nen tarkoittaa kiertyvää. Nen-tekniikat tehdään kiertämällä vartaloa vaakasuunnassa. Tekniikkaluokkaan kuuluu muun muassa saksikaatoja ja joitakin potkutekniikoita. Malli luonnosta on vesipyörre.

Tengi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ten tarkoittaa vierivää. Ten-tekniikoissa tehdään pyöreitä tai kaarevia liikkeitä, hieman permantovoimistelua muistuttavalla tyylillä. Malli luonnosta on pallosalama.

Taidōn harjoitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hōkei[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hōkei on yksin suoritettava, ennalta määrätty liikesarja, jolla harjoitellaan taidon tekniikoita ja liikkeitä. Hōkeita on useita erilaisia, joista osa on suunnattu naisille tai yli 35-vuotiaille. [1]

Kōbō[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kōbō on parina suoritettava, ennalta määrätty liikesarja, jolla harjoitellaan taidon tekniikoita ja liikkeitä. Parista toinen on hyökkääjän ja toinen puolustajan roolissa. Kōbō-liikesarjoja on useita erilaisia.

Tenkai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenkai on ennalta suunniteltu taistelu, jossa viisi taidōkaa (wakiyaku) hyökkää yhtä taidōkaa (chūyaku) kohti. Kullakin hyökkääjällä on käytössään yksi taidōn tekniikkaluokka, jota hän pyrkii painottamaan suorituksen aikana. Taistelun kesto on 25-30 sekuntia ja lopputuloksena chūjaku aina voittaa vastustajansa. Tenkaissa pyritään monipuolisiin tekniikoihin, järkeviin puolustautumisiin ja kolmiulotteiseen tilankäyttöön.[2]

Taidō kilpailulajina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidōssa kilpaillaan yksilötasolla kahdessa lajissa: hōkeissa eli liikesarjassa ja jissenissä eli vapaassa ottelussa. Molemmat lajit käydään tavallisesti cup-periaatteen mukaisesti, eli voittaja pääsee jatkoon, hävinnyt putoaa. Alemmat vyöt (sini- ja vihreävöiset) kilpailevat omassa ja ylemmät (ruskea- ja mustavöiset) omassa sarjassaan. Painoluokkia ei ole.

Ryhmänä voi kilpailla tenkai-suorituksella, jota arvioi yksi tuomari jokaista miestä kohti. Arvostelu tapahtuu pistein (0-10). Päätuomari arvostelee shuyakun lisäksi koko suorituksen, josta annetaan kaksinkertaisena painottuvat (0-20).

Taidon maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset viralliset taidon MM-kilpailut järjestettiin 1993 Japanissa ja seuraavat MM-kilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1997. MM-kilpailut järjestetään nykyisinkin neljän vuoden välein, samoin EM-kilpailut.

Japanissa kuitenkin pidettiin ensimmäiset Taidon MM-kilpailut vuonna 1984, jotka myöhemmin muutettiin epävirallisiksi. Näissä kilpailuissa suomalainen Jukka Kirsi voitti sekä ottelussa että liikesarjoissa MM-kultaa.

MM-tasolla kilpaillaan yksilölajien (hokei ja jissen) lisäksi joukkuelajeissa (dantai hokei ja dantai jissen), sekä tenkaissa. Dantai hokeissa viisihenkinen joukkue tekee liikesarjansa mahdollisimman yhtäaikaisesti, jonka tuomarit arvostelevat pistein. Dantai jissenissä viisihenkinen joukkueet ottelevat yksi kerrallaan toisen joukkueen ottelijaa vastaan. Enemmän voittoja saavuttanut joukkue voittaa. Dantai jissenissä on kuitenkin mahdollista päätyä tasapeliin yksittäisten otteluiden osalta, ja mikäli voittojen määrä on lopussa tasan, otteluissa saavutettujen pisteiden määrä ratkaisee voittajan.

Virallisten maailmanmestaruuskilpailujen tulokset:

1993 Tokio, Japani


Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Yuetsu Tanaka, Jpn F. Monma, Jpn K. Hermansson, Swe
Jissen (Miehet) T. Ishikura, Jpn Jyrki Inkinen, Fin N. Okaniwa, Jpn
Hokei (Naiset) C.Kudo, Jpn M. Itoh, Jpn Minna Ekholm, Fin
Jissen (Naiset) A. Matsuura, Jpn M. Ekholm, Fin N. Norizuki, Jpn
Dantai hokei (seka) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (Miehet) Japani Japani Suomi
Tenkai (Seka) Japani Japani Suomi


1997 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (Miehet) Henri Kosonen, Fin Nabuo Sakamoto, Jpn Fumikaxu Momma, Jpn
Jissen (miehet) Tomokazu Kaneko, Jpn Hannu Tamminen, Fin Sami Soininen, Fin
Hokei (naiset) Pauliina Stjernvall (os.Vaittinen), Fin Noriko Yokoyama, Jpn Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset) Noriko Yokoyama, Jpn Teija Mujunen, Fin Minna Ekholm, Fin
Dantai hokei (miehet) Japani Suomi Ruotsi
Dantai hokei (naiset) Suomi Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Suomi Ruotsi
Tenkai (seka) Suomi Japani Japani

2001 Okinawa, Japani

Kilpailulaji kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Hiroki Miyashita, Jpn Shinichi Sato, Jpn Takeshi Komatsu, Jpn
Jissen (miehet) Kazuya Konoma, Jpn Henri Kosonen, Fin Jarno Nieminen, Fin
Hokei (naiset) Maya Tabata, Jpn Yaoi Masaki, Jpn Ai Konishi, Jpn
Jissen (naiset) Mariko Hoshino, Jpn Maya Tabata, Jpn Katja Pellikka, Fin
Dantai hokei (miehet) Japani Japani Japani
Dantai hokei (naiset) Japani Suomi Japani
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Ruotsi
Dantai jissen (naiset) Suomi Ruotsi Japani
Tenkai (seka) Japani Japani Suomi

2005 Göteborg, Ruotsi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Tetsuji Nakano, Jpn Tomikazu Mori, Jpn Tomi Tolsa, Fin
Jissen (miehet) Tomokazu Kaneko, Jpn Arnaud Simon, Fra Katsutoshi Ishikuro, Jpn
Hokei (naiset) Akiko Sato, Jpn Satu Hiltunen, Fin Maria Tång, Swe
Jissen (naiset) Satu Hiltunen, Fin Sanna Haapanen, Fin Suvi Lindroos, Fin
Dantai hokei (miehet) Japani Suomi Suomi
Dantai hokei (naiset) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Ruotsi
Dantai jissen (naiset) Japani Suomi Ruotsi
Tenkai Japani Japani Suomi

2009 Hiroshima, Japani

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Tetsuji Nakano, Jpn Jani Pylväinen, Fin Kito Omura, Jpn
Jissen (miehet) Tomokazu Kaneko, Jpn Tetsuji Nakano, Jpn Kimio Tanno, Jpn
Hokei (naiset) Keika Hirose, Jpn Anna Cervin, Swe Yuki Seto, Jpn
Jissen (naiset) Minna Karjalainen, Fin Anna Cervin, Swe Yuki Seto, Jpn
Dantai hokei (miehet) Japani Japani Suomi
Dantai hokei (naiset) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Ruotsi
Dantai jissen (naiset) Japani Ruotsi Japani
Tenkai (miehet) Japani Japani Suomi
Tenkai (naiset) Japani Japani Suomi

2013 Helsinki, Suomi

Kilpailulaji Kultaa Hopeaa Pronssia
Hokei (miehet) Tetsuji Nakano, Jpn Hiroki Miyashita, Jpn Yoshinobu Iwama, Jpn
Jissen (miehet) Akira Aburai, Jpn Jani Pylväinen, Fin Takuma Sasaki, Jpn
Hokei (naiset) Miyu Sato, Jpn Essi Pelttari, Fin Yuko Sato, Jpn
Jissen (naiset) Maho Yamagiwa, Jpn Päivi Nevalainen, Fin Essi Pelttari, Fin
Dantai hokei (miehet) Suomi Japani Ruotsi
Dantai hokei (naiset) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (miehet) Japani Japani Suomi
Dantai jissen (naiset) Japani Suomi Ruotsi
Tenkai (seka) Japani Japani Suomi
Tenkai (naiset) Japani Suomi Japani

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hokei Turun Taidoseura ry. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
  2. Tenkai Suomen Taidoliitto. Viitattu 14. tammikuuta 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia taidoseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


"Ki" kirjoitettuna kanjeilla Nykyaikana harjoiteltavat budolajit
Gendai-budolajit: | Aikido | Artículo bueno-blue.svg Atarashii naginata | Iaidō | Cscr-featured.svg ZNKR jōdō | Judo | Jūkendō | Karate-do | Kendō | Kyūdō | Shōrinji kenpō | Taido | Tankendō
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.