Kemppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kemppi Oy

Kemppi logo new brand.png

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1949
Toimitusjohtaja Anssi Rantasalo
Puheenjohtaja Jouko Kemppi
Kotipaikka Lahti
Tuotteet hitsausvälineet
Liikevaihto 144 milj. euroa (2008)
Henkilökuntaa 695 (2008)[1]
Emoyhtiö Kemppi Capital Oy
Tytäryhtiöt Kemppikoneet Oy (Suomi)
Kemppi Sverige Ab (Ruotsi)
Kemppi Norge A/S (Norja)
Kemppi Danmark A/S (Tanska)
Kemppi Benelux B.V. (Alankomaat)
Kemppi (UK) Ltd (Iso-Britannia)
Kemppi France S.A.S. (Ranska)
Kemppi GmbH (Saksa)
Kemppi Społka Z O.O (Puola)
Kemppi Australia PTY Ltd. (Australia)
Kemppi India Private Limited (Intia)[2]
ООО Kemppi (Venäjä)
Kemppi, Trading (Beijing) Company, Limited (Kiina)
JPP-Soft Oy (Suomi)
Kotisivu http://www.kemppi.com/

Kemppi Oy on vuonna 1949 perustettu suomalainen hitsausalan yritys.[3] Se suunnittelee, valmistaa ja myy hitsauslaitteita ja -ratkaisuja sekä tarjoaa alan palveluja ja konsultointia. Vuonna 2008 Kemppi Oy:n liikevaihto oli noin 144 miljoonaa euroa.[1] Tuotannosta noin 90 prosenttia menee kansainväliseen myyntiin.[3][4]

Yrityksen pääkonttori, laitekokoonpano ja elektroniikkatehdas sijaitsevat Lahden Okeroisissa. Lisäksi yrityksellä on hitsauspolttimia valmistava tehdas Kalkkisten kylässä Asikkalassa.

Kempillä on tytäryhtiöitä 13 maassa ja jälleenmyyjiä yli 70 maassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys perustettiin 23. toukokuuta 1949 Lahdessa nimellä Veljekset Kemppi Oy. Yritys valmisti aluksi muun muassa betonikärryjä, maitokärryjä, saunankiukaita ja hitsausmuuntajia.

1950-luvulla yritys alkoi keskittyä hitsauslaitteistoihin, ja kehitti ensimmäisen hitsaustasasuuntaajansa. Samalla vuosikymmenellä alkoi myös vientitoiminta, ja yksittäisiä tilauksia tuli muun muassa Chilestä, Nigeriasta, Perusta, Thaimaasta, Turkista ja Singaporesta.

1960-luvulla Kemppi kehitti tyristoriohjatun tasasuuntaajan lisäksi ensimmäisen MIG/MAG-hitsauslaitteensa. Myös ulkomaankauppa eteni myyntiverkoston laajentuessa Ruotsin kautta muualla Eurooppaan. Vuosikymmenen lopussa Kempillä oli vientiä 20 maahan. Vuonna 1967 yhtiö hankki Lahden Okeroisista 18 hehtaarin maa-alueen, ja rakensi sinne uudet tuotantotilat. Vuonna 1968 yrityksen nimi lyheni muotoon Kemppi Oy. Samana vuonna yritys sai tasavallan presidentin vientipalkinnon.[5]

1970-luvulla Kemppi kehitti maailman ensimmäisen invertterivirtalähteen hitsauskäyttöön. Ensimmäinen invertteritekniikkaan perustuva tuoteperhe, Hilarc, esiteltiin hitsausmessuilla Essenissä vuonna 1977.[6] Vuonna 1978 Kempin vientitoiminta ylitti kotimaan myynnin ensimmäistä kertaa.

Vuonna 1980 yrityksen toimitusjohtajaksi nousi yrityksen perustajan, Martti Kempin poika, Jouko Kemppi. 1980-luvun kuluessa yhtiö perusti tytäryhtiöitä lukuisiin maihin, muun muassa Norjaan, Englantiin, Hollantiin, Ranskaan, Länsi-Saksaan, Yhdysvaltoihin, Belgiaan ja Tanskaan.

Kemppi on sponsoroinut Force Indian F1-tallia kaudella 2009 ja kauden 2012 toukokuusta lähtien Williamsin F1-tallia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Talouselämä 500 - suurimmat yhtiöt Talouselämä. 3. marraskuuta 2009. Viitattu 3. marraskuuta 2009.
  2. Kemppi perusti tytäryhtiön intiaan (sivu 9). Pronews, 2010, nro 1. Kemppi. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Terho Puustinen: Muut miettivät, Kemppi tekee Talouselämä.fi. 9. syyskuuta 2005. Viitattu 3. marraskuuta 2009.
  4. Jarmo Seppälä: Kemppi investoi elektroniikkatehtaaseen Tekniikka ja Talous. 21. marraskuuta 2007. Viitattu 3. marraskuuta 2009.
  5. Numminen, Juha: Rahasta kiinni, s. 50. Tammi, 1970.
  6. The Kemppi Hilarc was an inverter technology breakthrough in welding. Pronews, 2007, nro 2. Kemppi. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]