Lahden kauppatori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kauppatorin eteläpuolella kulkee Lahden kaupungin pääkatu, Aleksanterinkatu.
Lahden kauppatorin pohjoispuolella Vapaudenkadun takana Kirkkokadulla sen keskilinjalla on hengellistä esivaltaa edustava Ristinkirkko. Etualalla Olavi Lanun veistos "(Istuva) paju" 1991.
Lahden kaupungintalo Salpausselän harjulla Lahden kauppatorin pohjoispuolella Hämeenkadun takana Vuorikadulla Lahden kauppatorin keskilinjan kohdalla

Lahden kauppatori on Lahden keskustassa, Keski-Lahden kaupunginosassa sijaitseva kauppatori. Se perustettiin, kun Lahti muodostettiin kauppalaksi ja markkinat siirrettiin Asikkalan Anianpellolta takaisin Hollolan Lahteen. Kauppatori on Lahden paikallisliikenteen bussien solmukohta. Torin kohdalla on kaksi pysäkkiä länteen Aleksanterinkadulla ja neljä pysäkkiä itään Vapaudenkadulla.

Lahden kauppatori rajoittuu etelässä pääkatu Aleksanterinkatuun ja pohjoisessa Vapaudenkatuun, idässä entiseen Kansallis-Osake-Pankin rakennukseen ja Torikatuun sekä lännessä Marolankatuun, jossa on taksiasema.

Lahden kauppatorilta syttyi Lahden kylän palo vuonna 1877, mistä on muistomerkintä laatassa Lahden kauppatorin pinnassa.[1]

Kauppatorin varrella on vanha KOP:n rakennus, joka siirtyi Päijät-Hämeen puhelimelle. Torin keskipisteestä Mariankatua pohjoiselle mäelle noustaessa on hengellistä esivaltaa kuvastava Ristinkirkko ja eteläisellä mäellä Salpausselän harjulla maallista esivaltaa kuvastava Lahden kaupungintalo. Torikadun varrella on Lahden kauppahalli.

Aikaisemmin Lahden tori oli vilkas kauppapaikka, jonne saavuttiin Aleksanterinkadun länsipään läheisyydessä sijaitsevalta Lahden linja-autoasemalta. Torilla oli suihkulähde, mutta se on poistettu.

Torin eteläpuolella on kuuluisa Lahden alatori, jossa on veistos ja puisto sekä R-kioski. Alatorin yleisesti käytössä olevasta WC:stä on tehty yksityinen kellariravintola Metro ja alatori on tehty melko avoimeksi. Sitä tarkkaillaan videokameroin. Alatorin alue tulee uudistumaan johtuen alueella suoritettavista arkeologisista kaivauksista ja maaperän puhdistustöistä, jolloin sekä ravintola että kioski joutuvat lopettamaan toimintansa kyseisellä paikalla keväällä 2013. [2]

1990-luvulta alkaen kuitenkin vähittäiskauppoja on rakennettu Asemantaustan eteläpuolelle Launeelle, jolloin keskustan kauppa ja Lahden kauppatori on hiljentynyt. Lahden keskustan kaupan elvyttämiseksi on tehty erilaisia elinkeinohankkeita, joita koordinoi Lahden keskustaisäntä.

Museovirasto on määritellyt Lahden kaupungintalon, kauppatorin ja Mariankadun seremonia-akselin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3]

Torin alle on suunniteltu maanalaista pysäköintihallia. Toriparkin mahdollistava kaava hyväksyttiin Lahden kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2010.[4]

Lähteet [muokkaa]

  1. [1]
  2. Yrittäjille tuli lähtö toriparkin alta 7.11.2012. YLE uutiset Lahti. Viitattu 14.4.2013.
  3. Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  4. Toriparkin salliva kaava läpi yhden äänen turvin 18.1.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 25.12.2011.