Luettelo Lahden muistomerkeistä, -laatoista ja veistoksista

Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset ovat Lahden kaupungissa sijaitsevia julkisia taideteoksia. Lahdessa on runsaasti veistoksia, jotka eivät liity historiallisiin merkkihenkilöihin, vaan pikemminkin kansanryhmiin ja urheiluun. Oman osansa saavat Suomen sisällissotaan liittyvät tapahtumat, koska Lahti toimi Suomen kansanvaltuuskunnan rintaman romahdettua sotavankien ja kiinni otettujen siviilien kokoamispaikkana. Myös Lahden asema varuskuntakaupunkina näkyy muistomerkkien kirjossa.

Urheilu

• Jari Litmasen patsas Kisapuistossa linja-autoaseman vieressä. Kuvanveistäjänä Reijo Huttu.
• Hiihtäjäpatsas on Lahden stadionin edustalla oleva 1938 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Viktor Jansson.
• Siiri Rantasen patsas on Lahden stationilla ja sen on Suomen ensimmäinen naisurheilijalle pystytetty patsas.

Luonto

• Hellä kivi on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Hirvi-patsas sijaitsee Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun välissä. Se on jäljennös Jussi Mäntysen Viipurin hirvipatsaasta.

• Iso kivi on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Kaari on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Kaksi kiveä on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Keko on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Kiertynyt puu on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Kukkatervehdys on Lahden kaupungisairaalan pihalla oleva 1973 paljastettu viidestä teräsbetonisesta jättiläiskukasta muodostuva kokonaisuus, jonka on suunnitellut Liisa Ruusuvaara. Teos toteutettiin veistoskilpailun voittajaehdotuksen pohjalta.

• Joutsenet Fellmaninpuistossa

• Lehmus on Rautatienkadun Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun väliselle osalle perustettuun kävelykatuun, jota kutsutaan myös Lanu-aukioksi 1985 paljastettu Lahden kaupungin hankkima patsas. Lehmus on kuvanveistäjä Olavi Lanun työ.

• Rankakasa on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Ylös kirkkauteen on Fellmanin puistossa oleva 1961 paljastettu patsas, joka on toinen valos Turkuun 1958 pystytetystä veistoksesta. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Mäntynen.

Lapset ja nuoret

• Kalapoika on Lahden kaupungintalon sisäpihalla oleva 1950 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Mikko Hovi. Patsas on valmistunut 1920-1921.

• Lumisotasilla on Lahden kansakoulun puistossa oleva 1937 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Viktor Jansson. Varat patsaaseen lahjoitti vuorineuvos J. Theodor Lindroos. Koulupuistossa sijaitseva patsas on ensimmäinen yksinomaan lapsia kuvaava patsas.

• Valtakunnallinen Sotilaspoika-patsas paljastettiin 5.12.1997 Harjukadun ja Yrjönkadun välisessä Lahden kansanopiston puistossa. "Sotilaspoika"-patsaan on kuvanveistänyt Kauko Kortelainen

• Sotalasten muistolaatta Lahden rautatieaseman seinässä

Kansallisromantiikka

• J. H. Erkon patsas [1]

• Marjatta on Lahden kaupungintalon puistossa oleva 1952 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Sakari Tohka. Patsas kuvaa Kalevalan Marjattaa, joka tuli raskaaksi syömällä puolukan.

• Marjatta on Lahden kansantalon edessä vuoteen 2002 saakka sijainnut patsas, jonka kipsivalos on tehty 1916. Patsaan on suunnitelltu kuvanveistäjä Emil Wikström. Patsas kuvaa Kalevalan Marjattaa, joka tuli raskaaksi syömällä puolukan.

Poliitikot

• Agricolan rintakuva sijaitsee Erkonpuistossa ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Wikström. Teos on paljastettu 1953. [2]
• J. R. Danielson-Kalmarin rintakuva Vapaudenkadulla on Helsingin yliopiston hämäläisen osakunnan lahjoittama rintakuva. Sen kuvanveistäjä oli Aimo Tukiainen. Rintakuva paljastettiin 1954.

• J. K. Paasikiven patsas on Paasikivenaukion reunalla Lahden Aleksanterinkadun länsipäässä. Patsas on paljastettu 1961 ja sen on kuvanveistänyt Veikko Leppänen.
• J. K. Paasikiven rintakuva Mukkulan kartanon puistossa on paljastettu 1960. Kuvanveistäjänä toimi Pentti Papinaho. Rintakuva on asiantuntijoiden parhaana pitämä, mutta valitsematta jäänyt teos kuvanveistokilpailusta.
• Eetu Salinin patsas Mariankadun puistossa, 1967. Patsasta kannatti Lahden sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö Eetu Salinin muistoksi. Sen suunnitteli kuvanveistäjä Veikko Leppänen.

30-vuotinen sota

• Hakkapeliittain kotiinpaluu-patsas, kuvanveistäjä Pentti Papinaho, Mariankatu

Patsas kuvaa kahta suomalaista hakkapeliittaa palaamassa ratsain 30-vuotisesta sodasta. Patsas paljastettiin 4.10.1975 Lahden kaupunginsairaala lähellä olevalle kentälle ja toisen kerran Mariankadulle Aleksanterinkadun varrelle lippujuhlapäivänä 4.6.1991.

Suomen suuriruhtinaskunta

• Perustuslaillisten lakimiesten kokouksen laatta on Lahden kaupunginmuseon, entisen Fellmanin kartanon, seinässä kertomassa perustuslaillisten lakimiesten, mm. protokollasihteeri K. J. Ståhlbergin, valtiopäivämies August Fellmanin ja P. E. Svinhufvudin salaisesta tapaamisesta 13.4.1903 päättämään helmikuun manifestista seuranneiden sortotoimien vastustuksesta.

Suomen sisällissota

• Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki on Lahden radiomäen vanhalla hautausmaalla ja sen ovat suunnitelleet Wila Martin ja Urho Heinänen. Saksan Itämeren divisioonan joukot valtasivat Lahden 19.4.1918 ja yhteishaudassa on 73 kaatunutta saksalaista sotilasta.

• Vapaudenpatsas on Lahden kaupungintalon puistossa oleva 1921 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Viktor Jansson

• Punavangit on Lahden Fellmanin puistossa oleva 28.5.1978 paljastettu patsas, missä kuvataan vankileiriltä vapautuvia vuoden 1918 aikana sotavangeiksi jääneitä punaisia. Patsaan paljastamistilaisuudessa oli läsnä tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Toinen maailmansota

• Lahden ilmapommitusuhrien muistomerkki on Mustankallion hautausmaalla. Talvi- ja jatkosodan aikana ilmapommituksissa kuoli kaksikymmentä ihmistä.

• Lahden talvisodan muistomerkki on 30.11.1989 talvisodan alkamisen muistoksi pystytetty Unto Ojosen suunnittelema veistos. Lahti oli kuului talvisodan ensimmäisenä päivänä Neuvostoliiton ilmapommittamiin paikkakuntiin. Veistos sijaitsee Uudenmaankadun ja Launeenkadun risteyksessä.

• Mannerheimin ratsastajapatsas on Lahden rautatieseman pohjoispuolella oleva Mannerheimia ratsastamassa kuvaava patsas.

• Tampereen rykmentin muistomerkki on Tampereen rykmentin muistoksi pystytetty patsas.

• Vapauden Hengetär Ristinkirkon puistikossa. Kuvanveistäjänä toimi Wäinö Aaltonen. Patsas paljastettiin 1952.

• Vuosien tuki Lahden kaupunginsairaalan mäellä. Patsas on paljastettu kansallisena veteraanipäivänä 2008 sotainvalidien puolisoiden kunniaksi. Patsaan kuvanveistäjänä toimi Reijo Huttu. Patsasta hankkeena tukivat Lahden kokoomuksen kunnallisjärjestö ja Lahden kauppaklubi. Patsas on sijoitettu paikalle, jossa aikaisemmin oli Hakkapeliittojen kotiinpaluu-patsas.

Muita

• Harmaa tammikuu on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Aino on Aino-puistossa oleva Lahdessa 1949 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Wikström. Alun perin patsas paljastettiin Helsingissä 1909. Patsas sijaitsee Fellmanin kartanon pihalla, Lahden linja-autoaseman lähellä, jossa toimii nykyään Lahden kaupunginmuseo.

• Herääminen on Lahden alatoriilla oleva 1942 valmistunut ja 1955 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Sakari Tohka. Patsas kuvaa istumaan nousevaa naista. Sen lahjoitti Starckjohann Oy. Patsas on vertauskuva Starckjohannin rautakaupasta ja Lahden heräävästä talouselämästä.

• Kivettymä on Lahden kaupunginteatterin pihalla oleva 1983 paljastettu kolmen kyyryssä olevan ihmishahmon muodostama betonista tehty kokonaisuus, joka perustuu uuden kaupunginteatterin taidehankintabudjettiin. Kivettymä on kuvanveistäjä Olavi Lanun työ.

• Kolme sulotarta on Joutjärven koulun sisäpihalla oleva 1976 betonilaatoista koottu hahmo, jonka muotoa voi muuttaa. Kolme sulotarta on kuvanveistäjä Olavi Lanun työ.

• Kuparikonstruktio on Salinkallion lukion sisäpihalla oleva 1961 paljastettu kupariveisto, jonka on suunnitellut Kauko Räisänen. Kyseessä on valtion taidetoimikunnan valtionrahoittaman veistoskilpailun voittajateos, joka oli Ars61-näyttelyssä ennen pystysytään.

• Läpi harmaan kiven on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Läpi päivän on Jalkarannantien kiertoliittymässä Lahden urheilutaloa, Pikku-Vesijärveä ja Lahden ammattikorkeakoulua lähellä oleva metallinen aurinkokelloa muistuttava veistos. Se on paljastettu 1989 kuvanveistäjä Matti Koskelan työ.

• Launeen neidot on Kari Juvan veistos Kirkkokadulla Ristinkirkon eteläpuolella. Se on vuodelta 1974.

• Paju on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Paragrafi on kuvanveistäjä Matti Koskelan suunnittelema patsas Lahden kansantalon edustalla Aleksanterinkadun varrella. Veistos on tehty graniitista ja se muistuttaa lappeelleen nostettua kolikkoa kivijalustalle. Tarkemmin katsoen veistoksessa on asiakirjatekstiä Lahden kaupungin teattelitalohankkeesta. Veisto on pystytetty valtiosihteeri Teemu Hiltusen muistoksi, joka oli myös Lahden kaupunginjohtaja. Varat koottiin kansalaiskeräyksellä, jalustan ja pystytyksen kustansi Lahden kaupunki. Veistos on paljastettu 2002.

• Puuspiraali on kuvanveistäjä Richard Leplastriern suunnittelema teos, joka on paljastettu 2005 kiertoliittymän keskelle spiraalin muotoon pystytetty pölkkyladelma. Kaukaa katsottuna se muistuttaa suurta kokko ja lähempää katsottuna ladelman vuoksi lautataapelia. 2005. Pölkyt voivat muistuttaa Niemen sahateollisuudesta ja Vesijärven asemalle suuntautuneesta rautatieliikenteestä ratapölkkyihin liittyen. Lisäksi lähellä Sibeliustaloa olevana se voi muistuttaa Troijan hevosen tapaan puuartikkitehtuurista.

• Sukeltaja on Viljo Mäkisen suunnittelema patsas Möysän ostoskeskuksessa. Sen paljastamisvuosi on 1965. Patsaan teetti Rakennus-Ruola Oy

• Susanna kylvyssä on Heikki Niemisen suunnittelema patsas Aleksanterinkatu 1:n sisäpihalla. Se on vuodelta 1961.

• Syöveri on Mukkulan koulun pihalla oleva 1972 paljastettu veistos, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Varja. Veistos on Lahden kaupungin hanke ja perustuu Lahden 60-vuotismitalin kuvioon. Koveralla puolella on kuvattuna rakennuksia ja katuja.

• Troijan hevonen on Satamakadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä Lahden satamassa lähellä Sibeliustaloa sijaitsevat Mauno Hartmanin 1999 paljastettu puinen veistos. Kaukaa katsottuna veistos muistuttaa katapulttia, mutta lähempää katsottuna sen hevosenpää tuo mieleen myös hevosen. Troijan hevonen oli tarkoitus pystyttää alun perin Lahden alatorille, mutta se päätettiinkin sijoittaa puuarkkitehtuuria sisätiloiltaan korostavan Sibeliustalon viereen.

• Tuki on kuvanveistäjä Olavi Lanun suunnittelema patsas Kariniemen puistossa. Se on paljastettu ajanjaksolla 1989–1992.

• Työn patsas on Lahden kaupungintalon puistossa oleva 1946 paljastettu patsas, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Yrjö Liipola. Varat patsaasen lahjoitti Aukusti Asko-Avonius. Patsaan hahmolla on kädessään kirves, mikä viittaa puun kautta Lahden huonekaluteollisuuteen.

• Vauhtia on Pikku-Vesijärvellässä oleva 1954 Lahden kauppatorille paljastettu patsas, joka siirrettiin Pikku-Vesijärveen 1962 kauppatorin vesialtaalta. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Varat patsaasen lahjoitti vuorineuvos J. Theodor Lindroos.

Viitteet

Lahti