Soutustadion (Helsinki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Soutustadion nähtynä Hietaniemestä.

Soutustadion on Helsingin Taka-Töölön Taivallahdessa sijaitseva, 1938–1940 Helsingin tulevien olympiakisojen melonta- ja soututapahtumia varten rakennettu stadion. Stadionin suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund.

Soutustadion rakennettiin Helsingille myönnettyjä vuoden 1940 olympiakisoja varten, jotka jouduttiin kuitenkin perumaan sodan vuoksi. Stadionin kilpailuradan pituus oli 2000 metriä ja syvyys joka kohdassa yli kaksi metriä. Vuonna 1939 valmistuneessa katetussa katsomossa oli 1000 istumapaikkaa, mutta stadionin kaikille yleisöpaikoille arvioitiin mahtuvan yhteensä 4500 katsojaa. Soutustadion oli altis tuulisuudelle, minkä vuoksi olympiakisojen ajaksi suunniteltiin jäänmurtajien ankkuroimista tuulen suojaksi läheisen Lauttasaaren sillan kupeeseen. Vuoden 1952 olympiakisojen lähestyessä stadion todettiinkin lopulta liian tuuliseksi soutukilpailujen järjestämiseen, ja Meilahteen rakennettiin väliaikainen soutustadion. Taivallahden Soutustadionilla järjestettiin sen sijaan melontakilpailut.

Soutustadion on idyllinen maamerkki Taivallahden rantabulevardin, Merikannontien varrella, ja se on yhä vilkkaassa käytössä. Stadionin uumenissa sijaitsevissa tiloissa järjestään syksyisin ja talvisin sisäsoutuharjoituksia, ja kesäisin siellä pidetään soutukoulua. Stadionilta voi myös vuokrata esimerkiksi kirkkoveneitä ja saada opastusta niiden käyttöön. Stadionin soutupaviljonkia voidaan käyttää lisäksi erilaisiin juhlatapahtumiin, kuten hääjuhliin. Talvisin Soutustadionilla ylläpidetään avantouintipaikkaa. Stadionin arkkitehtonisesti arvokas katsomo on pitkään ollut suljettuna yleisöltä, mutta sen avaamista jonkinlaiseen yleisökäyttöön on esitetty.

Suomen Docomomo-työryhmä on valinnut soutustadionin modernismin suomalaisten muistomerkkien listalle.

Lähteet [muokkaa]

Koordinaatit: 60.1789°N, 24.9112°E