Gunnar Finne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnar Finne
Gunnar Finne vuonna 1939.
Gunnar Finne vuonna 1939.
Henkilötiedot
Koko nimi Johan Gunnar Finne
Syntynyt4. huhtikuuta 1886
Hollola
Kuollut17. syyskuuta 1952 (66 vuotta)
Helsinki
Taiteilija
Kuuluisimpia töitä Taru ja Totuus
Itsenäisyyden leijona
Palkinnot

Pro Finlandia (1951)

Johan Gunnar Finne (4. huhtikuuta 1886 Hollola – 17. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1] Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zachris Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finne syntyi hollolalaiseen maanviljelijäperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1905–1906, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1907, Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1907–1909 sekä Wienin taideteollisuuskeskuskoulussa (Wiener Kunstgewerbeschule) vuosina 1909–1910.[2] Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1916. Finne toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1912–1927[1] sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1934.

Vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon Finne suunnitteli useita veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit.

Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951. Hänen veljensä oli sisällissodan aikaisten kenttäoikeuksien organisoijana tunnetuksi tullut insinööri Gustaf Adolf Finne.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia julkisista teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kordelinin kappelin pääoven korkokuvat: reliefinauha, viiniköynnös, surevat enkelit ja polvistunut elonleikkaaja, 1921, Rauma.
    Kordelinin kappelin pääoven korkokuvat: reliefinauha, viiniköynnös, surevat enkelit ja polvistunut elonleikkaaja, 1921, Rauma.
  • Pellingin retken muistomerkki, 1921, Liisapuistikko, Kruununhaka, Helsinki, Yhdessä Armas Lindgrenin kanssa.[5]
    Pellingin retken muistomerkki, 1921, Liisapuistikko, Kruununhaka, Helsinki, Yhdessä Armas Lindgrenin kanssa.[5]
  • G. A. Petreliuksen suihkukaivo, 1924, Turku.
    G. A. Petreliuksen suihkukaivo, 1924, Turku.
  • Osuustoiminta, 1928, Hämeentie 19, Sörnäinen, Helsinki.[6]
    Osuustoiminta, 1928, Hämeentie 19, Sörnäinen, Helsinki.[6]
  • Taru ja totuus, 1932, Teatteri-esplanadi, Kaartinkaupunki, Helsinki.[7]
    Taru ja totuus, 1932, Teatteri-esplanadi, Kaartinkaupunki, Helsinki.[7]
  • Pyhä Yrjänä ja lohikäärme, 1932, paljastettu 1962, Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Etu-Töölö Helsinki.[8]
    Pyhä Yrjänä ja lohikäärme, 1932, paljastettu 1962, Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Etu-Töölö Helsinki.[8]
  • Säästäväisyys, 1934, Hyvinkää.
    Säästäväisyys, 1934, Hyvinkää.
  • Elämän nektaria, 1938, Oy Alkoholiike Ab, Salmisaarenranta 7, Ruoholahti, Helsinki.[9]
    Elämän nektaria, 1938, Oy Alkoholiike Ab, Salmisaarenranta 7, Ruoholahti, Helsinki.[9]
  • Habsburg-hoyrylaivan muistomerkki, 1939, Tähtitorninmäki, Ullanlinna,Helsinki.[10]
    Habsburg-hoyrylaivan muistomerkki, 1939, Tähtitorninmäki, Ullanlinna,Helsinki.[10]
  • Sairaanhoito, 1939, Sairaanhoito-opisto, Tukholmankatu 10, Meilahti, Helsinki.[11]
    Sairaanhoito, 1939, Sairaanhoito-opisto, Tukholmankatu 10, Meilahti, Helsinki.[11]
  • Hevoset, 1940, Väylänrinne 1, Tammisalo, Helsinki.[12]
    Hevoset, 1940, Väylänrinne 1, Tammisalo, Helsinki.[12]
  • Hollolan sankaripatsas, 1941.
    Hollolan sankaripatsas, 1941.
  • Säästäjä, 1942, entinen Postipankin pääkonttori, Fabianinkatu 19, Kaartinkaupunki, Helsinki.[13]
    Säästäjä, 1942, entinen Postipankin pääkonttori, Fabianinkatu 19, Kaartinkaupunki, Helsinki.[13]
  • Kansan hyväksi, 1942, Tampere.
    Kansan hyväksi, 1942, Tampere.
  • Kalat, 1949, Bensowin-talo, Eteläesplanadi 22, Kaartinkaupunki, Helsinki.[14]
    Kalat, 1949, Bensowin-talo, Eteläesplanadi 22, Kaartinkaupunki, Helsinki.[14]
  • Leijonareliefi (vasen), 1952, Jyväskylä.
    Leijonareliefi (vasen), 1952, Jyväskylä.
  • Suojelusenkeli, 1954, Outokumpu.
    Suojelusenkeli, 1954, Outokumpu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Laati, Iisakki – Havu, Ilmari – Blomstedt, Yrjö – Poijärvi Lauri: Kuka kukin oli 1900–1961: Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista. Otava, 1961.
  2. ↑ Pajastie, Eija: ”Suomalaisia kuvanveistäjiä”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 292. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. ↑ Kordelinin kappeli Rauman Vanhalla hautausmaalla valmistui vuonna 1921 Rauman seurakunta. Arkistoitu 5.2.2007. Viitattu 7.3.2024.
  4. ↑ Määritä nimeke! Turun kaupunki. Viitattu 7.3.2024.
  5. ↑ Pellingin retken muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.32024.
  6. ↑ Osuustoiminta Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.32024.
  7. ↑ Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
  8. ↑ Pyhä Yrjänä ja lohikäärme Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
  9. ↑ Elämän nektaria Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
  10. ↑ Habsburg-höyrylaivan muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
  11. ↑ Sairaanhoito Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
  12. ↑ Hevoset Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
  13. ↑ Säästäjä Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
  14. ↑ Kalat Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahtola-Moorhouse, Leena: Finne, Gunnar (1886–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.7.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gunnar_Finne&oldid=22243813”