Toomas Hendrik Ilves
| Toomas Hendrik Ilves | |
|---|---|
 Presidentti Ilves kesällä 2009. |
|
| Viron presidentti | |
|
|
|
| Pääministeri | Andrus Ansip |
| Edeltäjä | Arnold Rüütel |
| Viron ulkoministeri | |
|
2.12.1996–17.3.1997 Siimannin hallitus 17.3.1997–14.10.1998 Laarin II hallitus 25.3.1999–28.1.2002 |
|
| Edeltäjä | Siim Kallas Raul Mälk |
| Seuraaja | Raul Mälk Kristiina Ojuland |
| Euroopan parlamentin jäsen | |
|
|
|
| Seuraaja | Katrin Saks |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 26. joulukuuta 1953 (ikä 59) Tukholma, Ruotsi |
| Puolue | Sosiaalidemokraattinen puolue |
| Ammatti | diplomaatti, journalisti |
| Puoliso | Evelin Ilves |
| Allekirjoitus |  |
Toomas Hendrik Ilves (s. 26. joulukuuta 1953 Tukholma, Ruotsi[1]) on Viron presidentti 9. lokakuuta 2006 alkaen. Ilves on ollut Euroopan parlamentin jäsen ja työskennellyt aiemmin toimittajana, diplomaattina ja Viron ulkoministerinä. Hän on ennen presidentiksi tuloaan toiminut Viron sosiaalidemokraattisen puolueen jäsenenä ja johtajana.
Sisällysluettelo |
Tausta [muokkaa]
Ilveksen vanhemmat olivat virolaisia pakolaisia, jotka pakenivat Virosta vuonna 1944 Neuvostoliiton miehitettyä maan. Perhe menetti 81-hehtaarisen tilansa, jota heidän sukunsa oli asuttanut jo vuodesta 1763 lähtien. Toomas Hendrik Ilves syntyi tapaninpäivänä 1953 Tukholmassa, minne hänen vanhempansa olivat ensin päätyneet. Myöhemmin perhe muutti New York Cityyn Yhdysvaltoihin.[2] Ilves varttui nuoruutensa New Jerseyssä. Hän suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon Columbian yliopistossa vuonna 1976 ja opiskeli psykologian maisteriksi Pennsylvanian yliopistossa vuonna 1978.[3][4]
Vuosina 1984–1993 Ilves työskenteli Radio Free Europen toimittajana Saksassa, jossa hänen tehtävänsä oli tutkia ja analysoida Baltian maiden tapahtumia.[3] Ilves palasi Viroon vuonna 1993 maan itsenäistyttyä Neuvostoliiton hajottua.[5] Hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudesta samana vuonna voidakseen ottaa vastaan Viron Yhdysvaltain suurlähettilään viran.[2]
Poliittinen ura [muokkaa]
Ilves toimi Viron suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa vuosina 1993–1996. Sen jälkeen hän oli Viron ulkoministerinä kahteen otteeseen, vuosina 1996–1998 ja 1999–2002. Kansanedustajana hän toimi vuosina 2002–2004.[4]
Vuonna 2003 Ilves valittiin Euroopan parlamenttiin ja 1. toukokuuta 2004 hänestä tuli parlamentin täysjäsen. Parlamentissa hän istui Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmässä. Hän oli muun muassa ulkoasiainvaliokunnan ja Yhdysvaltain suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsenenä.[6] Ilves luopui paikastaan 8. lokakuuta 2006 tultuaan valituksi presidentiksi. Hänen parlamenttipaikkansa otti Katrin Saks.
Presidentinvaali 2006 [muokkaa]
Yksikään vuoden 2006 Viron presidentinvaalien ehdokkaista ei onnistunut saamaan taakseen voittoon vaadittavaa kahden kolmanneksen enemmistöä parlamentin äänistä, joten presidentin valinta siirtyi valitsijamiesneuvostolle,[7] joka valitsi presidentiksi Toomas Hendrik Ilveksen 23. syyskuuta 2006. Ilves sai äänestyksessä 174 ääntä ja hänen kilpailijansa, istuva presidentti Arnold Rüütel 162 ääntä. Voittoon tarvittiin 173 ääntä. Äänestyksessä hylättiin yksi ääni ja kahdeksan äänesti tyhjää. Kyselyjen perusteella 70 % kansasta olisi halunnut Ilveksen presidentiksi.[5]
Presidentinvaali 2011 [muokkaa]
Viron parlamentti valitsi Toomas Hendrik Ilveksen toiselle presidenttikaudelle 29. elokuuta 2011. Ilves oli hallituspuolueiden Reformipuolueen ja Isänmaan ja Res Publican liiton sekä oppositiopuolue sosiaalidemokraattien yhteinen ehdokas. Ilves sai 73 ääntä 101:stä ja hänen haastajansa, keskustapuolueen ehdokas europarlamentaarikko Indrek Tarand 25 ääntä. Kolme ääntä hylättiin.[8]
Yksityiselämä [muokkaa]
Ilves tapasi ensimmäisen vaimonsa, tohtori Merry Bullockin molempien opiskellessa psykologiaa Pennsylvanian yliopistossa. Ilves ja Bullock menivät myöhemmin naimisiin ja liitosta syntyi kaksi lasta, vuonna 1987 poika Luukas Kristjan ja vuonna 1992 tytär Juulia. Avioliitto päättyi eroon Ilveksen alettua tapailla Evelin Int-Lambotia. Pari ehti saada yhdessä tyttären Kadri Keiun vuonna 2003, mutta Ilveksen ja Bullockin avioero astui voimaan vasta vuonna 2004. Samana vuonna Ilves solmi toisen avioliittonsa nykyisen puolisonsa Evelinin kanssa.[9][1]
Ilves tunnetaan tavastaan pitää rusettia julkisesti. Hän sanoo tekevänsä niin, koska hänen isällään oli samanlainen tapa.[10]
Julkaisut [muokkaa]
- Omalla äänellä. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37467-2.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Biography president.ee. Viron presidentin sivusto. Viitattu 22.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Kitman, Jamie: President Ilves: the man who made E-stonia guardian.co.uk. 3.11.2011. The Guardian. Viitattu 21.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Niiranen, Matti: "Miksi virolaisten ja suomalaisten pitäisi olla aina asioista samaa mieltä?" Pro Estonia. 2008. Viitattu 21.12.2008.
- ↑ a b Toomas Hendrik Ilves World Leaders Forum. Columbian yliopisto. Viitattu 20.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Viron presidentiksi nousi sosiaalidemokraattien Ilves Yle.fi. 23.9.2006. YLE Uutiset. Viitattu 21.12.2008.
- ↑ EP:n jäsenet: Toomas Hendrik Ilves europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 5.1.2011.
- ↑ Lappalainen, Tuomo: ”Uutiskatsaus – syyskuu 2006”, Mitä missä milloin 2008, s. 18. Keuruu: Otava, 2007.
- ↑ Toomas Hendrik Ilves valittiin toistamiseen Viron presidentiksi Helsingin Sanomat. 29.8.2011. Viitattu 29.8.2011.
- ↑ Pauts, Katrin: Merry Bullock: olulisim pärand Toomaselt, peale laste, oli see, et ta tõi mind Eestisse 21.2.2008. Õhtuleht. Viitattu 22.6.2012. (viroksi)
- ↑ Online intervjuu: Toomas Hendrik Ilves Eesti Päevaleht. 3.9.2002. Eesti Päevaleht. Viitattu 21.12.2008. (viroksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Viron presidentin virallinen sivusto (viroksi) (englanniksi) (venäjäksi)
- Presidentti Ilveksen haastattelu Uusi Suomi
 |
Viron presidentit |
| Konstantin Päts (1938–1940) | Lennart Meri (1992–2001) | Arnold Rüütel (2001–2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006–) |
