Arnold Rüütel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arnold Rüütel
Arnold Rüütel 2006.jpg
Viron presidentti
8. lokakuuta 20019. lokakuuta 2006
Pääministeri Mart Laar
Siim Kallas
Juhan Parts
Andrus Ansip
Edeltäjä Lennart Meri
Seuraaja Toomas Hendrik Ilves
Tiedot
Syntynyt 10. toukokuuta 1928 (ikä 85)
Viron lippu Saarenmaa
Puolue Viron kansanliitto
Puoliso Ingrid Rüütel
Koulutus Agronomi
Allekirjoitus Signature of Arnold Rüütel.png

Arnold Rüütel (s. 10. toukokuuta 1928 Laimjala, Saarenmaa) oli Viron presidentti vuosina 20012006. Hän oli vuonna 1991 uudelleenitsenäistyneen Viron tasavallan toinen presidentti. Rüütelillä oli merkittävä rooli Viron itsenäisyysjulistuksen valmistelussa ja vahvistamisessa.

Neuvostoliiton aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytyään maatalousopiston Rüütel työskenteli jaostonjohtajana Saarenmaan maatalousosastossa. 1957 hänestä tuli Viron karjanhoito- ja eläinlääketieteen tutkimuslaitoksen koetilan karjatalouden pääasiantuntija ja sen jälkeen koko tutkimuslaitoksen johtaja. 19631969 hän oli Tarton valtiontilan johtaja. Hänet valittiin 1969 Viron maatalousakatemian rehtoriksi, mutta samalla hän harjoitti myös aktiivista tieteellistä tutkimustyötä. 1977 alkaen hän oli eri tehtävissä valtion viroissa ja lainsäädäntöelimissä. Vuonna 1983 hänet valittiin Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi.

Viron uudelleenitsenäistymisen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. marraskuuta 1988 julkistettu asiakirja pani alulle Neuvostoliiton murenemisen. Rüütel tuli maailmalla tunnetuksi Viron itsenäisyyden puolustajana selkkauksessa Moskovan keskushallinnon kanssa. 1990 maaliskuussa hänet valittiin taas korkeimman neuvoston jäseneksi ja neuvoston ensimmäisessä istunnossa myös sen puheenjohtajaksi. Viron silloinen korkein valtaelin hyväksyi päätöksen Viron uudesta valtiollisesta asemasta. Toukokuussa 1990 maan uudeksi viralliseksi nimeksi tuli Viron tasavalta, ja Rüütel oli Viron korkeimman neuvoston puheenjohtaja lokakuuhun 1992 asti. Hänen aloitteestaan perustettiin 12. toukokuuta 1990 Baltian maiden neuvosto, jolla oli itsenäisyystaistelun kannalta merkittävä rooli Baltian maiden yhteisrintaman luomisessa. 20. elokuuta 1991 Viron korkein neuvosto teki päätöksen Viron itsenäisyydestä, ja jo 17. syyskuuta 1991 Viro hyväksyttiin YK:n täysivaltaiseksi jäseneksi.

Rüütel oli Viron itsenäisyyteen johtaneina vuosina Viron valtion johtaja. Hänellä oli merkittävä rooli kansan keskittämisessä taisteluun yhteisen päämäärän puolesta.

Valtion johtamisen ohella Rüütel jatkoi tieteellistä tutkimustyötään, jonka tuloksena oli tohtorinväitöskirja vuonna 1991. Rüütel on yhdysvaltalaisen Bentley Collegen kunniatohtori. Häneltä on ilmestynyt sekä Virossa että ulkomailla yli sata tieteellistä artikkelia.

Rüütel toimi 19811988 luonnonsuojelua ja ympäristökasvatusta edistävän Viron luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. 1989 hänet valittiin sivistyselämää edistävän Forselius-seuran puheenjohtajaksi. 1993 Rüütelistä tuli maailmanlaajuisen Vihreä risti -liikkeen Viron kansallisen järjestön presidentti. Järjestö on toiminut sen puolesta, että Viron alue saataisiin puhdistetuksi neuvostoarmeijan maahan jättämistä saasteista ja että Viro säilyisi jälkipolville puhtaana ja luontoystävällisenä. Niin ikään sen tehtävä on Viron yli 3 500 kilometriä pitkän rantaviivan kunnostaminen sekä pienten satamien kunnostaminen ja perustaminen.

Vuonna 1992 hän oli ehdolla Viron presidentiksi ja sai 43 prosenttia äänistä. Vuonna 1995 hänet valittiin ennätyksellisellä äänimäärällä Riigikogun jäseneksi ja sen jälkeen Riigikogun varapuhemieheksi. 19942001 hän oli keskustaoikeistolaisen Maakansan puolueen puheenjohtaja. Vuodesta 1999 puolueen nimi oli Viron kansanliitto.

Presidenttinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituspuolueet ja myös entinen presidentti Lennart Meri varoittivat valitsemasta entistä kommunistia Arnold Rüüteliä maan presidentiksi. Entisten kommunistien nousu takaisin valtaan oli ollut suhteellisen yleinen ilmiö entisissä Itäblokin maissa ja Viron hallinto ajatteli ulkomaiden reaktioita, jos Rüütel valittaisiin. Kuitenkin 21. syyskuuta 2001 valitsijamiesraati valitsi Rüütelin Viron presidentiksi.[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arnold Rüütelin puoliso Ingrid Rüütel on humanististen tieteiden tohtori, kansainvälisesti tunnettu folkloristi, Baltica-folkloreliiton presidentti. Perheessä on kaksi tytärtä ja kuusi lastenlasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arnold Rüütelin valinta paljasti "toisen Viron" olemassaolon The Baltic Guide. Lokakuu 2001. Tallinna. Viitattu 06.12.2008.
  2. Arnold Rüütel, President of the Republic of Estonia President.ee. Presidentin kanslia. Viitattu 06.12.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arnold Rüütel.


Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu Neuvosto-Viron Korkeimman Neuvoston Presidiumin puheenjohtajat (Neuvosto-Viron presidentit)
Johannes Vares (1940) | Eduard Päll (1946) | August Jakobson (1950) | Johan Eichfeld (1958) | Aleksei Müürisepp (1961) | Artur Vader (1970) | Johannes Käbin (1978)| Arnold Rüütel (1983)
Viron presidentin lippu Viron presidentit
Konstantin Päts (1938–1940) | Lennart Meri (1992–2001) | Arnold Rüütel (2001–2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006–)