Arnold Rüütel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arnold Rüütel
Rüütel 2014 by Ave Maria Mõistlik.IMG 6050.JPG
Rüütel toukokuussa 2014
Viron presidentti
8.10.2001–9.10.2006
Pääministeri Mart Laar
Siim Kallas
Juhan Parts
Andrus Ansip
Edeltäjä Lennart Meri
Seuraaja Toomas Hendrik Ilves
Tiedot
Syntynyt 10. toukokuuta 1928 (ikä 86)
Laimjala, Saarenmaa
Puolue Viron kansanliitto
Puoliso Ingrid Rüütel
Koulutus Agronomi
Allekirjoitus Signature of Arnold Rüütel.png

Arnold Rüütel (s. 10. toukokuuta 1928 Laimjala, Saarenmaa) oli Viron presidentti vuosina 2001–2006. Hän oli vuonna 1991 uudelleenitsenäistyneen Viron tasavallan toinen presidentti. Rüütelillä oli merkittävä rooli Viron itsenäisyysjulistuksen valmistelussa ja vahvistamisessa.

Neuvostoliiton aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytyään maatalousopiston Rüütel työskenteli jaostonjohtajana Saarenmaan maatalousosastossa. Hänestä tuli vuonna 1957 Viron karjanhoito- ja eläinlääketieteen tutkimuslaitoksen koetilan karjatalouden pääasiantuntija ja sen jälkeen koko tutkimuslaitoksen johtaja. Vuosina 1963–1969 hän oli Tarton valtiontilan johtaja. Rüütel valittiin 1969 Viron maatalousakatemian rehtoriksi, mutta samalla hän harjoitti myös aktiivista tieteellistä tutkimustyötä. Vuodesta 1977 alkaen hän oli eri tehtävissä valtion viroissa ja lainsäädäntöelimissä. Rüütel valittiin Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi 1983.

Viron uudelleenitsenäistymisen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16. marraskuuta 1988 julkistettu asiakirja pani alulle Neuvostoliiton murenemisen. Rüütel tuli maailmalla tunnetuksi Viron itsenäisyyden puolustajana selkkauksessa Moskovan keskushallinnon kanssa. Maaliskuussa 1990 hänet valittiin taas korkeimman neuvoston jäseneksi ja neuvoston ensimmäisessä istunnossa myös sen puheenjohtajaksi. Viron silloinen korkein valtaelin hyväksyi päätöksen Viron uudesta valtiollisesta asemasta. Toukokuussa 1990 maan uudeksi viralliseksi nimeksi tuli Viron tasavalta, ja Rüütel oli Viron korkeimman neuvoston puheenjohtaja lokakuuhun 1992 asti.

Hänen aloitteestaan perustettiin 12. toukokuuta 1990 Baltian maiden neuvosto, jolla oli itsenäisyystaistelun kannalta merkittävä rooli Baltian maiden yhteisrintaman luomisessa. Viron korkein neuvosto teki 20. elokuuta 1991 päätöksen Viron itsenäisyydestä, ja jo 17. syyskuuta Viro hyväksyttiin YK:n täysivaltaiseksi jäseneksi.

Rüütel oli Viron itsenäisyyteen johtaneina vuosina Viron valtion johtaja. Hänellä oli merkittävä rooli kansan keskittämisessä taisteluun yhteisen päämäärän puolesta.

Valtion johtamisen ohella Rüütel jatkoi tieteellistä tutkimustyötään, jonka tuloksena oli tohtorinväitöskirja vuonna 1991. Rüütel on yhdysvaltalaisen Bentley Collegen kunniatohtori. Häneltä on ilmestynyt sekä Virossa että ulkomailla yli sata tieteellistä artikkelia.

Rüütel toimi 1981–1988 luonnonsuojelua ja ympäristökasvatusta edistävän Viron luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Hänet valittiin sivistyselämää edistävän Forselius-seuran puheenjohtajaksi vuonna 1989. Rüütelistä tuli maailmanlaajuisen Vihreä risti -liikkeen Viron kansallisen järjestön presidentti 1993. Järjestö on toiminut sen puolesta, että Viron alue saataisiin puhdistetuksi neuvostoarmeijan maahan jättämistä saasteista ja että Viro säilyisi jälkipolville puhtaana ja luontoystävällisenä. Niin ikään sen tehtävä on Viron yli 3 500 kilometriä pitkän rantaviivan kunnostaminen sekä pienten satamien kunnostaminen ja perustaminen.

Vuonna 1992 Rüütel oli ehdolla Viron presidentiksi ja sai 43 prosenttia äänistä. Hänet valittiin vuoden 1995 vaaleissa ennätyksellisellä äänimäärällä Riigikogun jäseneksi ja sen jälkeen Riigikogun varapuhemieheksi. Vuosina 1994–2001 hän oli keskustaoikeistolaisen Maakansan puolueen puheenjohtaja. Puolueen nimi muuttui 1999 Viron kansanliitoksi.

Presidenttinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituspuolueet ja myös entinen presidentti Lennart Meri varoittivat valitsemasta entistä kommunistia Arnold Rüüteliä maan presidentiksi. Entisten kommunistien nousu takaisin valtaan oli ollut suhteellisen yleinen ilmiö entisissä Itäblokin maissa ja Viron hallinto ajatteli ulkomaiden reaktioita, jos Rüütel valittaisiin. Kuitenkin 21. syyskuuta 2001 valitsijamiesraati valitsi Rüütelin Viron presidentiksi.[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arnold Rüütelin puoliso Ingrid Rüütel on humanististen tieteiden tohtori, kansainvälisesti tunnettu folkloristi ja Baltica-folkloreliiton presidentti. Perheessä on kaksi tytärtä ja kuusi lastenlasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arnold Rüütelin valinta paljasti "toisen Viron" olemassaolon The Baltic Guide. Lokakuu 2001. Viitattu 6.12.2008.
  2. Arnold Rüütel, President of the Republic of Estonia president.ee. Presidentin kanslia. Viitattu 14.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arnold Rüütel.
Viron presidentin lippu Viron presidentit
Konstantin Päts (1938–1940) | Lennart Meri (1992–2001) | Arnold Rüütel (2001–2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006–)
Viron sosialistisen neuvostotasavallan lippu Neuvosto-Viron Korkeimman Neuvoston Presidiumin puheenjohtajat (Neuvosto-Viron presidentit)
Johannes Vares (1940) | Eduard Päll (1946) | August Jakobson (1950) | Johan Eichfeld (1958) | Aleksei Müürisepp (1961) | Artur Vader (1970) | Johannes Käbin (1978)| Arnold Rüütel (1983)