James Bond
| James Bond | |
|---|---|
 James Bond aseenpiippukohtauksessa. |
|
| Luoja(t) | Ian Fleming |
| Näyttelijä(t) | Sean Connery David Niven George Lazenby Roger Moore Timothy Dalton Pierce Brosnan Daniel Craig |
| Ensiesiintyminen | 1952 (Casino Royale) |
| Koko nimi | James Bond |
| Status | 00-agentti |
| Ammatti | salainen agentti |
| Sukupuoli | mies |
| Ikä | noin 40 |
| Kotipaikka | Skotlanti |
| Asuinpaikka |  Lontoo |
| Suhteet | |
| Vanhemmat | Andrew Bond (isä) Monique Delacroix (äiti) |
| Puoliso(t) | Teresa Bond o.s. DiVicenzo (vaimo) |
| Tädit ja sedät | Charmian (täti) |
| Tutut | Felix Leiter (CIA kollega) M (työnantaja) Q (työkaveri) |
James Bond on kirjailija Ian Flemingin vuonna 1952 kehittämä fiktiivinen brittiläinen salainen agentti. Bondin koodinimi on 007. Romaanien lisäksi Bond on seikkailut yli 20 elokuvassa, joissa häntä ovat esittäneet Sean Connery, David Niven, George Lazenby, Roger Moore, Timothy Dalton, Pierce Brosnan ja viimeisimpänä Daniel Craig.
Sisällysluettelo |
James Bondin henkilöhistoriaa [muokkaa]
Bondin syntymäaika vaihtelee, sillä hän on fiktiivinen ja ajaton elokuvahahmo. Lapsuutensa Bond asui Skotlannissa, Skyfall-nimisellä tilalla. Hänen vanhempansa, skotlantilainen isä Andrew Bond ja sveitsiläinen äiti Monique Delacroix, kuolivat vuorikiipeilyonnettomuudessa Jamesin ollessa 11-vuotias. Nuoruutensa Bond vietti Sveitsissä, ja hänet kasvatti hänen tätinsä Charmian. Nykyisin Bond asuu Lontoossa. Sotilasuransa jälkeen hän päätyi puolustusministeriön palvelukseen. Tiedot Bondin varhaisista vaiheista eivät juurikaan esiinny kirjoissa vaan perustuvat Flemingin laatimiin taustoihin.
James Bond on saanut nimensä yhdysvaltalaiselta lintutieteilijä James Bondilta. Jamaikalla asuessaan innokas lintuharrastaja Fleming valitsi nimen sankarilleen Casino Royale -kirjaan halutessaan mahdollisimman tavallisen kuuloisen nimen. 007 tulee Rudyard Kiplingin rautatietarinoista, jotka keskittyvät junan 007 ympärille.
Bond on opiskellut itämaisia kieliä Cambridgen yliopistossa sekä venäjää Oxfordin yliopistossa. Hän palveli kuninkaallisessa laivastossa ennen liittymistään salaiseen palveluun. Bondin sotilasarvo on komentaja, mutta joissakin elokuvissa mainitaan komentajakapteeni. Bond on ollut kertaalleen naimisissakin. Avioliitto päättyi vaimon, Tracy di Vicenzon eli Teresa Bondin kuolemaan, joka kuvataan elokuvassa Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (1969). Bondilla on yksi lapsikin yhdessä Kissy Suzukin kanssa (Elät vain kahdesti, 1967). Lapsesta ei kerrota eikä näytetä mitään.
Bondin työnantaja on Englannin salainen palvelu eli MI6-osasto, joka toimii puolustusministeriön alaisuudessa. Bondin työnantajan peiteniminä mainitaan kirjoissa ja elokuvissa Empire Chemicals, Universal Exports ja Transworld Consortium -nimiset yritykset, elokuvissa esiintyy usein Universal Exports.
Bondin esimiehenä toimii koodinimeä M kantava amiraali, joka on oikealta nimeltään Sir Miles Messervy.
Bond-elokuvat tunnetaan maailmaa uhkaavista superrikollisista, näyttävistä autoista, kauniista naishahmoista ja Q:n valmistamista teknisistä apuvälineistä. Q on MI6-tiedustelupalvelun varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan Q-osaston (Q Branch) päällikkö. Romaaneissa majuri Boothroyd nimellä esiintyvä Q on keski-ikäinen ja käynyt koulua Radleyn koulussa sekä Trinity Collegessa, Cambridgessä. Hänellä on ainakin yksi lapsi.
Q:n apuvälineitä ovat muun muassa rakettireppu, veden alla kulkeva auto sekä erilaiset rannekellot, joista löytyi ominaisuuksia laserista magneettiin ja erilaisiin räjähteisiin. Bondin ongelma on, ettei hän pysty koskaan palauttamaan tavaroita Q:lle ehjänä, vaan romuttaa ne usein tehtävänsä aikana. Bondilla on myös ollut käytössään Q:n tekemiä erilaisia lentohärveleitä ja pikaveneitä, joissa on erikoisvarusteina erilaisia räjähteitä. Bondin hyvä ystävä on CIA:n agentti Felix Leiter, joka auttaa usein Bondia työssään. Bond on myös ollut yhteistyössä venäläisten naisagenttien kanssa useissa elokuvissa.
Neiti eli Miss Moneypenny on M:n pitkäaikainen sihteeri, joka työskentelee MI6-osastolla. Hänen yksityiselämästään ei juurikaan tiedetä. Hän omistaa villakoiran ja aloitti uransa salakirjoitusosastolla. Moneypenny olisi halukas aloittamaan suhteen Bondin kanssa, mutta suhde ei etene koskaan flirttailua pitemmälle. Q ja neiti Moneypenny eivät esiintyneet elokuvissa Casino Royalessa ja 007 Quantum of Solacessa, mutta uudessa elokuvassa 007 Skyfall he molemmat sen sijaan esiintyivät.
Bond käyttää aseenaan muun muassa Berettaa, Walther PPK:ta ja Walther P99:ää. M tosin kielsi ensimmäisessä elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No Bondia käyttämästä Berettaa, koska Bond oli joutunut puolen vuoden sairaalahoitoon Berettan mentyä jumiin.
Autoista Bondiin liitetään erityisesti Aston Martin, mutta käytössä ovat olleet myös muut tunnetut autot kuten Lotus ja BMW. Bond viihtyy vapaa-aikanaan kasinoilla, joilla hän pelaa black jackia ja baccaratia. Bond polttaa silloin tällöin myös sikareita.
Bond käyttää runsaasti alkoholia. Hän suosii hyvää samppanjaa (muun muassa Taittinger, Dom Perignon, Bollinger) ja vodkamartineja ravistettuna, ei sekoitettuna. Martinin ohella Bondille maistuu myös sake ja viski.
Elokuvien Bondin erityismieltymys vodkamartiniin johtuu pääosin siitä, että Smirnoff-tislaamo omisti elokuviin tuotesijoitteluoikeuden. Kirjoissa Bond juo nimeltä mainitsematonta venäläistä tai puolalaista vodkaa. Kirjassa Casino Royale kyseessä on Bondin itse keksimä, Bond-tytöstä nimen ”Vesper” saanut drinkki. Elokuvassa Kun maailma ei riitä Bond juo myös suomalaista Finlandia Vodkaa. Bondin käyttämiä kelloja ovat Rolex, Seiko, Breitling ja Omega. Bondin palkan maksaa nykyisin MI6-osasto eli Britannian salainen palvelu.
Joidenkin laskujen mukaan Bond-elokuvat ovat tähän mennessä tuottaneet tekijöilleen peräti neljä miljardia taalaa. Nykyinflaatioon suhteutettuna summa vastaa 11 miljardia. Parhaaksi Bond–tytöksi on useasti äänestetty Honey Rider (Salainen agentti 007 ja tohtori No, 1962), jota näytteli sveitsiläissyntyinen Ursula Andress. Casino Royale aloitti James Bond -elokuvasarjan uudelleen. Tarina on sijoitettu 2000-luvulle, jossa aikaisempien James Bond -elokuvien tapahtumat eivät ole koskaan tapahtuneet, joten Bondilla on käytössään muun muassa matkapuhelin ja kannettava tietokone. Bondin uudistumiseen kuuluu myös se, ettei elokuvien nimiä enää käännetä esitysmaiden kielille kuten muun muassa Suomessa on aiemmin tehty. Kirjojen ja elokuvien lisäksi James Bond -hahmon käyttö on laajentunut kaikenlaiseen oheismateriaaliin, muun muassa videopeleihin ja pelikortteihin. Kaikki Bond-elokuvat on julkaistu VHS:nä, DVD:nä ja Blu-rayna.
Bondin suosio on innoittanut monia jäljittelijöitä sekä parodioita, kuten Agentti 000:a, Dick Steeleä, Austin Powersia, Johnny Englishiä, Napoleon Soloa ja Maxwell Smartia.
Vuosina 1873–1925 eläneen tosielämän agentin, Sidney Reillyn, kerrotaankenen mukaan? olevan Bondin esikuvana.
Bondin on luonut kirjailija Ian Fleming. Hän työskenteli muun muassa laivaston tiedustelussa. Hänen sotilasarvonsa oli komentaja eli sama kuin luomuksellaan James Bondilla. Armeijauran jälkeen Fleming vetäytyi Jamaikalle, rakensi talon nimeltä Goldeneye ja työsti kuuluisat Bond-kirjansa. Ian Fleming kuoli vuonna 1964, vain vajaa kuukausi ennen 007 ja Kultasormen ensi-iltaa. James Bondin erityispiirteitä ovat usean vieraan kielen hallinta, kiinnostus Kauko-Idän kulttuuriin, monet rakkausseikkailut, himo uhkapeleihin ja mieltymys makeaan elämään.
Kirjat [muokkaa]
Ian Fleming kirjoitti kaksitoista Bond-romaania (suluissa suomalainen kustantaja, ilmestymisvuosi, alkuperäinen nimi ja alkuperäinen ilmestymisvuosi):
- Casino Royale (Gummerus 1963) (Casino Royale, 1953)
- Elä ja anna toisten kuolla (Gummerus 1966; myös nimellä Anna toisten kukkien kuolla, Jalava 2003) (Live and Let Die, 1954)
- Kuuraketti (Gummerus 1965) (Moonraker, 1955)
- Timantit ovat ikuisia (Gummerus 1966) (Diamonds Are Forever, 1956)
- James Bond Istanbulissa (Gummerus, 1966) (From Russia, with Love, 1957)
- Tohtori Ei (Gummerus 1963) (Dr. No, 1958)
- 007 ja Kultasormi (Gummerus 1965) (Goldfinger, 1959)
- Pallosalama (Gummerus 1962) (Thunderball, 1961)
- 007 rakastettuni (Gummerus 1966) (The Spy Who Loved Me, 1962)
- Hänen Majesteettinsa salaisessa palvelussa (Gummerus 1964) (On Her Majesty’s Secret Service, 1963)
- Elät vain kahdesti (Gummerus 1964) (You Only Live Twice, 1964)
- 007 ja kultainen ase (Gummerus, 1965) (The Man With The Golden Gun, 1965).
Hän kirjoitti myös kaksi novellikokoelmaa:
- Erittäin salainen (Book Studio 1995) (For Your Eyes Only: Five Secret Occasions in the Life of James Bond, 1960)
- Tarinat: Saalis näkyvissä; Erittäin salainen; Lohdun kvantumi; Riisikaapelia; Hildebrandin harvinaisuus (For Your Eyes Only, From a View to a Kill, Quantum of Solace, Risico ja The Hildebrand Rarity)
- Mustekala; Hetken huumaus; Smaragdipallo (Octopussy and The Living Daylights, 1966) (Gummerus 1967)
- Tarinat: Mustekala; Hetken huumaus; Smaragdipallo (Octopussy, The Living Daylights ja The Property Of A Lady).
Novelli 007 in New York ilmestyi erikseen 1964 ja liitettiin vasta 2004 Octopussy-kokoelmaan. 007 in New York on viimeinen suomentamaton Fleming-Bond.
Flemingin kuoleman jälkeen suosittua sarjaa ovat jatkaneet Kingsley Amis (1968), Christopher Wood (1977–1979), John Gardner (1981–1996) ja Raymond Benson (1996–2002). Flemingin suku pyysi Sebastian Faulksia kirjoittamaan juhlavuoden kunniaksi uuden Bond-teoksen. Sen nimeksi tuli Devil May Care (2008, Piru perii omansa). Tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun lopulle lähinnä Iraniin. Teoksen kannessa on diplomaattiperheen tytär, malli Tuuli Shipster, joka on syntynyt Suomessa.[1]
Uutena tulokkaana Bond-kirjailijoiden joukkoon liittyi mukaan Jeffery Deaver (2011).
Kingsley Amisin Bond-kirjat (salanimellä Robert Markham):
- Lohikäärmeen kynnet (Colonel Sun, 1968)
John Pearsonin Bond-kirjat:
- James Bond -superagentin hurja elämä (James Bond -the authorized biography of 007, 1973)
Christopher Woodin Bond-kirjat:
- suomentamaton (James Bond -The Spy Who Loved Me, 1977) (perustuu elokuvaan)
- suomentamaton (James Bond and the Moonraker, 1979) (perustuu elokuvaan)
John Gardnerin Bond-kirjat:
- Lähtökäsky, 007 (Licence Renewed, 1981)
- Koston hetki, James Bond (For Special Services, 1982)
- Tehtävä Suomessa, James Bond (Icebreaker, 1983)
- James Bond ja salainen koodi (Role of Honour, 1984)
- Kuolet tänä yönä, James Bond (Nobody Lives Forever, 1986)
- Peli on pelattu, James Bond (No Deals Mr. Bond, 1987)
- James Bond ja kuoleman skorpioni (Scorpius, 1988)
- Voita tai kuole (Win, Lose or Die, 1989)
- 007 ja lupa tappaa (Licence to Kill, 1989) (perustuu elokuvaan)
- Haastan sinut, James Bond (Brokenclaw, 1990)
- James Bond ja Barbarossan mies (The Man from Barbarossa, 1991)
- Kuolema on ikuinen, James Bond (Death is Forever, 1992)
- Ei kukkia vainajalle, James Bond (Never Send Flowers, 1993)
- James Bond ja liekkimeri (SeaFire, 1994)
- 007 ja Kultainen silmä (GoldenEye, 1995) (perustuu elokuvaan)
- suomentamaton (COLD, 1996)
Raymond Bensonin Bond-kirjat:
- James Bond ja Hongkongin viimeiset päivät (Zero Minus Ten, 1997)
- James Bond: huominen ei koskaan kuole (Tomorrow Never Dies, 1997) (perustuu elokuvaan)
- James Bond: kuoleman kasvot (The Facts of Death, 1998)
- James Bond: kun maailma ei riitä 007 (The World Is Not Enough, 1999) (perustuu elokuvaan)
- Korkea paikka tappaa (High Time to Kill, 1999)
- suomentamaton (Doubleshot, 2000)
- suomentamaton (Never Dream of Dying, 2001)
- Punainen tatuointi (The Man with the Red Tattoo, 2002)
- Kuolema saa odottaa (Die Another Day, 2002) (perustuu elokuvaan)
Sebastian Faulksin Bond-kirjat:
- Piru perii omansa (Devil May Care, 2008)
Jeffery Deaverin Bond-kirjat:
- Carte Blanche: Avoin valtakirja (Carte Blanche, 2011)
Vuonna 2004 Ian Fleming Publications ilmoitti uudesta ”Harry Potter -kohderyhmälle” suunnatusta sarjasta, jossa pääosassa seikkailee 13-vuotias James Bond. Sarjan ensimmäinen teos ilmestyi suomeksi vuonna 2006. Yritys tehdä Bondista teini ei ollut ensimmäinen.
RD Mascotin (salanimi, oikea henkilöllisyys ei tiedossa) James Bond Junior -kirjat:
- suomentamaton (003½: The Adventures of James Bond Junior, 1967)
Charlie Higsonin Young Bond -kirjat:
- Hopeaevä (SilverFin, 2005)
- Verikuume (Blood Fever, 2006)
- Korota Tai Kuole (Double or Die, 2007)
- suomentamaton (Hurricane Gold, 2009)
Vuonna 2005 julkaistiin ensimmäinen kirja trilogiasta, jonka pääosassa seikkailee M:n sihteeri Moneypenny. Ajallisesti tarinat sijoittuvat Flemingin kirjojen väliin.
Samantha Weinbergin (salanimellä Kate Westbrook) Moneypenny Diaries -kirjat:
- suomentamaton (The Moneypenny Diaries: Guardian Angel, 2005)
- suomentamaton (Secret Servant: The Moneypenny Diaries, 2006)
- suomentamaton (The Moneypenny Diaries: Final Fling, 2008)
Elokuvat [muokkaa]
Bond-elokuvia ilmestyi alkuun vuoden välein, mutta ajan kuluessa valmistumisajat ovat venyneet ja se on vaikuttanut myös siihen, että Bondin näyttelijää vaihdetaan useammin. Elokuvista The Property of a Lady (1991) - jossa Timothy Daltonin oli tarkoitus näytellä kolmannen kerran - peruutettiin EON-tuotantoyhtiön lakiteknisten ongelmien vuoksi.
| Elokuva | Alkuperäinen nimi ja vuosi | Esittäjä | Budjetti ($) | Tuotto ($) |
|---|---|---|---|---|
| Salainen agentti 007 ja tohtori No | Dr. No (1962) | Sean Connery | 1 200 000 | 59 600 000 |
| Salainen agentti 007 Istanbulissa | From Russia with Love (1963) | Sean Connery | 2 500 000 | 78 900 000 |
| 007 ja Kultasormi | Goldfinger (1964) | Sean Connery | 3 500 000 | 124 900 000 |
| Pallosalama | Thunderball (1965) | Sean Connery | 11 000 000 | 141 200 000 |
| Elät vain kahdesti | You Only Live Twice (1967) | Sean Connery | 9 500 000 | 111 600 000 |
| Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa | On Her Majesty’s Secret Service (1969) | George Lazenby | 7 000 000 | 87 400 000 |
| Timantit ovat ikuisia | Diamonds Are Forever (1971) | Sean Connery | 7 200 000 | 116 000 000 |
| Elä ja anna toisten kuolla | Live and Let Die (1973) | Roger Moore | 12 000 000 | 161 800 000 |
| 007 ja kultainen ase | The Man with the Golden Gun (1974) | Roger Moore | 13 000 000 | 97 600 000 |
| 007 rakastettuni | The Spy Who Loved Me (1977) | Roger Moore | 28 000 000 | 187 300 000 |
| Kuuraketti | Moonraker (1979) | Roger Moore | 34 000 000 | 210 300 000 |
| Erittäin salainen | For Your Eyes Only (1981) | Roger Moore | 28 000 000 | 202 800 000 |
| Octopussy – mustekala | Octopussy (1983) | Roger Moore | 27 500 000 | 187 500 000 |
| 007 ja kuoleman katse | A View to a Kill (1985) | Roger Moore | 30 000 000 | 157 800 000 |
| 007 vaaran vyöhykkeellä | The Living Daylights (1987) | Timothy Dalton | 40 000 000 | 191 200 000 |
| 007 ja lupa tappaa | Licence to Kill (1989) | Timothy Dalton | 32 000 000 | 156 200 000 |
| 007 ja kultainen silmä | GoldenEye (1995) | Pierce Brosnan | 60 000 000 | 353 400 000 |
| Huominen ei koskaan kuole | Tomorrow Never Dies (1997) | Pierce Brosnan | 110 000 000 | 346 600 000 |
| Kun maailma ei riitä | The World Is Not Enough (1999) | Pierce Brosnan | 135 000 000 | 390 000 000 |
| Kuolema saa odottaa | Die Another Day (2002) | Pierce Brosnan | 142 000 000 | 431 971 116 |
| Casino Royale | Casino Royale (2006) | Daniel Craig | 150 000 000 | 596 365 000 |
| 007 Quantum of Solace | Quantum of Solace (2008) | Daniel Craig | 230 000 000 | 586 090 727 |
| 007 Skyfall | Skyfall (2012) | Daniel Craig | 200 000 000 | 1 108 153 338 |
| TBA [2] | (2014) | Daniel Craig | ||
| 23 ensimmäistä elokuvaa | 1.37 mrd $ | 6.15 mrd $ | ||
- Budjetti ja tuotto yhdysvaltain dollareita
”Epävirallisia” elokuvatuotantoja [muokkaa]
Virallisen tuotantotahon (Danjaq LLC) ulkopuolisia ”epävirallisia” elokuvatuotantoja
- Älä kieltäydy kahdesti (Never Say Never Again) (1983). Pääosassa Sean Connery, muissa päärooleissa muun muassa Klaus Maria Brandauer, Kim Basinger, Barbara Carrera, Rowan Atkinson, Edward Fox ja Max von Sydow. Ohjaaja: Irvin Kershner. (Elokuvan julkaisi Warner Bros. eikä virallisia Bond-elokuvia tuottava United Artists).
- Casino Royalesta on tehty jo kaksi epävirallista versiota, televisiosarjan jakso vuonna 1954 ja parodinen elokuva vuonna 1967, jossa James Bondia esittävät David Niven ja Peter Sellers sekä superrikollista Woody Allen. Kyseinen parodia on luultavasti toiminut pääasiallisena innoituksen lähteenä Austin Powers -elokuvasarjalle (1996, 1999 ja 2002).
| Elokuva | Alkuperäinen nimi ja vuosi | Esittäjä | Budjetti | Tuotto |
|---|---|---|---|---|
| Casino Royale | Casino Royale (1954) | Barry Nelson | ||
| Casino Royale | Casino Royale (1967) | David Niven | 12 000 000 | 41 744 718 |
| Älä kieltäydy kahdesti | Never Say Never Again (1983) | Sean Connery | 36 000 000 | 160 000 000 |
Happy and Glorious [muokkaa]
Happy and Glorious on BBC:n tuottama ja Danny Boyle ohjaama lyhytelokuva, joka esitettiin Lontoon kesäolympialaisten 2012 avajaisissa. Elokuvassa Bond hakee Buckinghamin palatsista kuningatar Elisabet II:n ja lopussa hyppää helikopterista laskuvarjolla olympiastadionille. Bondia elokuvassa esitti Daniel Craig. [3]
Bond-näyttelijät [muokkaa]
| Näyttelijä | Syntynyt | Syntymäpaikka | Bond-näyttelijänä |
|---|---|---|---|
| Sean Connery | 25. elokuuta 1930 | Edinburgh, Skotlanti | 1962–1967, 1971, (1983) |
| George Lazenby | 5. syyskuuta 1939 | Queanbeyan, Australia | 1969 |
| Roger Moore | 14. lokakuuta 1927 | Lontoo, Englanti | 1972–1985 |
| Timothy Dalton | 21. maaliskuuta 1946 | Colwyn Bay, Wales | 1987–1989 |
| Pierce Brosnan | 16. toukokuuta 1953 | Drogheda, Irlanti | 1995–2002 |
| Daniel Craig | 2. maaliskuuta 1968 | Chester, Englanti | 2006– |
Bond-tytöt [muokkaa]
Jokaisessa elokuvassa on nainen, jonka kanssa James Bond on yhteistyössä. Bond-tyttöjen kirjo yltää aina äärimmäisen vahvoista ja älykkäistä naisista Bondin toimintaa haittaaviin, hämmentyneisiin ”bimboihin”. Naiset voivat olla joko liittolaisia, vihollisia tai jotain siltä väliltä. Lähes aina heillä on kuitenkin lyhyet repliikit. Aihetta on tutkinut mediatutkija Tuuli Eltonen lisensiaattityössään Always shaken, forever stirred.[4]
Lista Bond-tytöistä [muokkaa]
Bond-elokuvien pääroistot [muokkaa]
Bond-elokuvien roistot ovat superrikollisia, jotka uhkaavat juonillaan usein koko maailmaa. Epäonnekseen heillä on yleensä jokin pakkomielle tai heikkous. Pääroistoilla on usein apureita, joista ehkä muistettavin on elokuvissa 007 – rakastettuni (1977) ja Kuuraketti (1979) esiintynyt Jaws (suom. Rautahammas), jota näytteli Richard Kiel.
| Elokuva | Roisto | Esittäjä |
|---|---|---|
| Salainen agentti 007 ja tohtori No | Tri. Julius No (Spectre) | Joseph Wiseman |
| Salainen agentti 007 Istanbulissa | Eversti Rosa Klebb Ernst Stavro Blofeld |
Lotte Lenya Anthony Dawson (hahmo) Eric Pohlmann (ääni) |
| Kultasormi | Auric Kultasormi | Gert Fröbe |
| Pallosalama | Emilio Largo Ernst Stavro Blofeld |
Adolfo Celi Anthony Dawson (hahmo) Eric Pohlmann (ääni) |
| Elät vain kahdesti | Ernst Stavro Blofeld | Donald Pleasence |
| Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa | Ernst Stavro Blofeld | Telly Savalas |
| Timantit ovat ikuisia | Ernst Stavro Blofeld | Charles Gray |
| Elä ja anna toisten kuolla | Tri. Kananga / Mr Big | Yaphet Kotto |
| 007 ja kultainen ase | Francisco Scaramanga | Christopher Lee |
| 007 — rakastettuni | Karl Stromberg | Curt Jürgens |
| Kuuraketti | Sir Hugo Drax | Michael Lonsdale |
| Erittäin salainen | Aris Kristatos | Julian Glover |
| Octopussy | Kamal Kahn Kenraali Orlov |
Louis Jourdan Steven Berkoff |
| 007 ja kuoleman katse | Max Zorin | Christopher Walken |
| 007 vaaran vyöhykkeellä | Brad Whitaker Kenraali Georgi Koskov |
Joe Don Baker Jeroen Krabbé |
| 007 ja lupa tappaa | Franz Sanchez | Robert Davi |
| 007 ja kultainen silmä | Alec Trevelyan | Sean Bean |
| Huominen ei koskaan kuole | Elliot Carver | Jonathan Pryce |
| Kun maailma ei riitä | Viktor ”Renard” Zokas Elektra King |
Robert Carlyle Sophie Marceau |
| Kuolema saa odottaa | Gustav Graves (Eversti Moon) | Toby Stephens / (Will Yun Lee) |
| Casino Royale | Le Chiffre Mr. White |
Mads Mikkelsen Jesper Christensen |
| 007 Quantum of Solace | Dominic Greene Kenraali Medrano |
Mathieu Amalric Joaquín Cosio |
| 007 Skyfall | Raoul Silva | Javier Bardem |
Videopelit [muokkaa]
| Nimi | Vuosi | Julkaisija | Kehittäjä | Alustat |
|---|---|---|---|---|
| James Bond 00Bond 007 | 1983 | Parker Brothers | Parker Brothers | Atari 2600, Atari 5200, Commodore 64, Colecovision |
| James Bond 007: A View to a Kill | 1985 | Mindscape | Angelsoft, Inc. | Apple II, DOS |
| James Bond 007: A View to a Kill | 1985 | Domark | Domark | Commodore 64, MSX, ZX Spectrum, Amstrad CPC |
| James Bond 007: Goldfinger | 1986 | Mindscape Inc. | Angelsoft, Inc. | Apple II, PC Booter |
| The Living Daylights | 1986 | Domark | Sculptured Software | Commodore 64, MSX, ZX Spectrum |
| Live and Let Die | 1988 | Mindscape | Elite Systems | Amiga, Atari ST, Commodore 64, ZX Spectrum |
| 007: Licence to Kill | 1989 | Domark | Quixel | Amiga, Atari ST, Commodore 64, DOS, MSX, ZX Spectrum |
| The Spy Who Loved Me | 1990 | Domark | Domark | Amiga, Commodore 64, DOS, ZX Spectrum |
| James Bond: The Stealth Affair | Interplay | Delphine Software | Amiga, Atari ST, DOS | |
| James Bond Jr. | 1992 | THQ | Gray Matter | Amiga, Atari ST, Commodore 64, DOS, NES, SNES, ZX Spectrum |
| James Bond: The Duel | 1993 | Domark | Domark | Sega Master System, Sega Mega Drive |
| GoldenEye 007 | 1997 | Nintendo | Rare | Nintendo 64 |
| James Bond 007 | Nintendo | Saffire Inc. | Game Boy | |
| Tomorrow Never Dies | 1999 | Electronic Arts | Black Ops | PlayStation |
| The World Is Not Enough | 2000 | Electronic Arts | Eurocom | Nintendo 64, PlayStation |
| 007 Racing | Electronic Arts | Eutechnyx | PlayStation | |
| Agent Under Fire | 2001 | Electronic Arts | Electronic Arts | Nintendo GameCube, PlayStation 2, Xbox |
| The World is Not Enough | Electronic Arts | Electronic Arts | Game Boy Color | |
| Nightfire | 2002 | Electronic Arts | Eurocom | GameCube, PlayStation 2, Xbox, Game Boy Advance, Windows, Macintosh |
| Everything or Nothing | 2004 | Electronic Arts | Electronic Arts | GameCube, PlayStation 2, Xbox, Game Boy Advance |
| GoldenEye: Rogue Agent | Electronic Arts | Electronic Arts | GameCube, PlayStation 2, Xbox, Nintendo DS | |
| From Russia with Love | 2005 | Electronic Arts | Electronic Arts | GameCube, PlayStation 2, Xbox, PSP |
| Quantum of Solace | 2008 | Activision | Treyarch | Wii, PlayStation 3, Xbox 360, Windows, PlayStation 2 |
| GoldenEye 007 | 2010 | Eurocom | Activision | Wii, Nintendo DS, PlayStation 3, Xbox 360 |
| Blood Stone | Bizarre Creations | Activision | PlayStation 3, Xbox 360, Windows, Nintendo DS | |
| 007 Legends | 2012 | Eurocom | Activision | PlayStation 3, Xbox 360, Windows |
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Anssi Miettinen: Bond-juhlaromaani vie salaisen agentin Iraniin. (Helsingin Sanomat 29.5.2008 s. C1)
- ↑ http://www.nme.com/filmandtv/news/james-bond-24-confirmed-for-2014/266828 'James Bond 24' confirmed for 2014 (englanniksi)
- ↑ Jyri Kivimäki: Lontoossa sykähdyttävät avajaiset - James Bond haki kuningattaren juhlimaan, lopussa suuri yllätys 27.7.2012. 27.7.2012. YLE: YLE. Viitattu 20.9.2012. (suomeksi)
- ↑ http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:530118,0 Tuomas Rimpiläinen: Herrasmiestappaja James Bond on yhden naisen mies. (Turun Sanomat 1.4.2008)
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Eltonen, Tuuli: 007 ja tähtäimessä sukupuoli. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-218-3.
- Gresh, Lois H. & Weinberg, Robert: James Bondin pelit ja vehkeet: Toimivia laitteita vai mahdottomia keksintöjä?. (The science of James Bond: From bullets to bowler hats to boat jumps, the real technology behind 007’s fabulous films, 2006.) Suomentanut Mari Hyypiä. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5280-4.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- STT: Le Carre: James Bond vain uusfasistinen gangsteri. Turun Sanomat 18.8.2010.
- Yle Elävä arkisto: James Bond
- The geography of James Bond
| Viralliset elokuvat (EON Productions) |
|||
|---|---|---|---|
| Epäviralliset elokuvat |
|
John Barryn orkesteri • Matt Monro • Shirley Bassey • Tom Jones • Nancy Sinatra • Louis Armstrong • Shirley Bassey • Paul McCartney • Lulu • Carly Simon
Shirley Bassey • Sheena Easton • Rita Coolidge • A-ha • Gladys Knight • Tina Turner • Sheryl Crow • Garbage • Madonna • Chris Cornell • Jack White/Alicia Keys • Adele
