Atari 2600

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Atari 2600

Atari2600wood4.jpg

Kehittäjä Atari
Sukupolvi 2. sukupolvi
Julkaisu 1977
Laitteisto 1,19 MHz:n MOS 6507 -suoritin, TIA-grafiikkapiiri, 128 tavua keskusmuistia
Tallennusväline Pelimoduuli
Pelit Luettelo Atari 2600 -peleistä
Seuraaja Atari 5200
Kotisivut www.atari.com
Gamepad.svg
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Atari 2600 oli ensimmäinen menestyksekäs mikroprosessoripohjainen pelikonsoli. Atari julkaisi sen vuonna 1977 aluksi nimellä Atari Video Computer System (VCS).[1] Mikroprosessorin käyttöön siirtyminen mahdollisti pelien tallentamisen ROM-moduuleille sen sijaan, että ne olisi täytynyt rakentaa erikseen laitteistotasolla aiempien Pong-koneiden tapaan. Suorittimen käyttö mahdollisti myös aiempaa monipuolisemmat pelit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun lopulla mikropiirit ja muistipiirit olivat kalliita. Yleiskäyttöisellä pelikonsolilla oli kuitenkin kustannusrajoja, joihin Atarilla toiminut kehittämisryhmä joutui etsimään ratkaisuja. Ryhmään kuulunut mikropiirisuunnittelija Jay Miner (1932–1994) kehitti ratkaisuksi TIA-piirin ja jätti pois kuvapuskurin. Hän sai teknisillä ratkaisuillaan 128 tavun muistin riittämään. Uusi konsoli ei vielä kuitenkaan riittänyt menestykseen, vaan siihen tarvittiin markkinat voittava peli. Sellainen kehitti japanilainen Tomohiro Nishikado. Hänen Space Invaders -pelinsä idea oli saatu vuonna 1898 julkaistusta H. G. Wellsin Maailmojen sota-romaanista. Pelissä ammuttiin kuvaruudun yläreunasta laskeutuvia lonkeromuukalaisia. Pelistä julkaistiin vuonna 1980 VCS-versio, josta tuli myyntimenestys ja Ataria myytiin enemmän kuin kilpailijoitaan.[2]

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atari 2600:n suorittimena on MOS 6502:n kutistettu versio 6507, jonka osoiteavaruuden koko on vain 8 kilotavua. Tämä kuitenkin riittää, sillä 2600:n ROM-moduulin maksimikoko on 4 kilotavua ja RAM-muistia on vain 128 tavua. Lisäksi 2600:n TIA-videopiirissä ei ole DMA:ta lainkaan, joten kaikki grafiikka on toteutettava tarkasti ajoitetuilla TIA:n rekisterien käsittelyillä. TIA tarjoaa kuitenkin grafiikalle aikaansa nähden hämmästyttävät 128 väriä ruudussa samanaikaisesti (4 väriä per vaakarivi), pari erityyppistä sprite-objektia ja mahdollisuuden karkealle taustakuvalle.

Atari 2600:a pidettiin aikanaan vaikeimpana mahdollisena koneena ohjelmoida, mutta toisaalta hankala tekninen ohjelmoitavuus tarjosi ohjelmoijille vapauksia ylittää Atarin rajoituksia. Rajoittuneesta tekniikasta huolimatta taitavat ohjelmoijat ovat toteuttaneet 2600:lle pelejä, joita voisi helposti pitää laitteiston ominaisuuksiin nähden mahdottomina. Suosittujen kolikkopelien uskollisten käännösten lisäksi valikoimaan kuuluu mm. shakkiohjelma ja jopa alkeellinen BASIC-tulkki.

Atari 2600 kytketään televisiovastaanottimeen, ja pelaamiseen käytetään joystickeja, joita voi kaksinpelejä varten olla kiinni kaksi kerrallaan. Atari-tyyppinen peliohjainliitäntä on ollut suosittu myös kotitietokonemaailmassa ja löytyy mm. useimmista Atarin ja Commodoren kotitietokoneista, MSX:stä ja Segan Master Systemistä ja Mega Drivestä.

Atari 2600 on ollut vaikea kone emuloida. Siinä ei ole näyttöpuskuria, joten emulaattori joutuu emuloimaan konsolin lisäksi myös televisiota. Lisäksi peliohjelmoijat oppivat konsolin pitkäikäisyyden myötä hyödyntämään Atarin laitteiston bugeja luodakseen uskomattoman tuntuisia erikoisefektejä, kuten Cosmic Ark -pelin tähtikenttä. Bugeja on vaikea selvittää teknisistä dokumenteista. Nykyiset emulaattorit pystyvät kuitenkin emuloimaan Atari 2600:aa melko tarkasti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Suom. Veli-Pekka Ketola. Moreeni, 2013. ISBN 978-952-254-160-4.
  • The Dot Eaters: VCS/2600 www.thedoteaters.com. Viitattu 6.7.2010. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Dot Eaters
  2. Chaline, sivu 189

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]