Sega Mega Drive

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sega Mega Drive

SegaMegadrive.jpgSegaMegadrive2.jpg

Kehittäjä Sega
Sukupolvi 4. sukupolvi
Julkaisu 30. marraskuuta 1990 (Eurooppa)
29. lokakuuta 1988 (Japani)
9. tammikuuta 1989 (Pohjois-Amerikka)
Laitteisto 7,61 tai 7,67 MHz:n suoritin, VDP-grafiikkapiiri, 64 kt keskusmuistia
Tallennusväline Pelikasetti
Lisälaitteet Sega CD,
Sega 32X
Liitettävyys Sega Master System (sovittimen kanssa)
Pelit Luettelo Sega Mega Drive -peleistä
Edeltäjä Sega Master System
Seuraaja Sega Saturn
Kotisivut www.sega-europe.com
Gamepad.svg
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Sega Mega Drive (Sega Genesis Yhdysvalloissa, 수퍼겜보이; Supeo Gemboi Etelä-Koreassa ja メガドライブ; Mega Doraibu Japanissa) oli Segan ensimmäinen 16-bittinen pelikone. Se on myös toistaiseksi Segan kaupallisesti menestynein konsoli. Vaikka Mega Drive ei menestynytkään odotetunlaisesti kotimaassaan Japanissa, Euroopassa se onnistui myymään paremmin kuin Nintendon SNES. Yhdysvalloissa Mega Drive oli myydyin konsoli suurimman osan 16-bittisten valtakaudesta, joskin SNESin kokonaismyyntiluvut menivät lopulta ohi.lähde? Mega Driven menestynein pelihahmo oli Segan maskotiksi noussut Sonic the Hedgehog, joka teki ensiesiintymisensä vuonna 1991 korvaten Alex Kiddin Segan virallisena maskottina. Etelä-Koreassa Mega Drivea kutsuttiin aluksi nimellä 수퍼겜보이 (Super Gemboi), mutta myöhemmissä malleissa ja Mega Drive II:ssa käytettiin nimeä 슈퍼알라딘보이 (Super Alladin Boi).

Sega Mega Drive II julkaistiin vuonna 1993. Laitteen ulkoasu muuttui dramaattisesti; koko ja hinta pienenivät, kun laitteesta karsittiin toimintoja (kuten sisäänrakennettu kuulokeliitäntä). Konsolia varten valmistettiin myös uusi versio Segan Mega CD:stä, Sega Mega-CD 2. Laitteiden ainoana erona oli muotoilu, joka nyt jäljitteli uuden konsoliversion muotoja.

Megadrive käyttää Atari-mallisia peliohjainportteja, joten siihen voi kiinnittää monissa vanhoissa tietokoneissa käytetyn joystickin. Sonic the Hedgehog 1 on kuitenkin ainoa peli, jota voi mielekkäästi pelata yhdellä näppäimellä.lähde?

Mega Drive on rakennettu yhteensopivaksi Sega Master Systemin kanssa, joskin Master Systemin pelien pelaaminen vaatii kuitenkin sovittimen. Yhteensopivuuden takia laitteessa on mukana esimerkiksi Master Systemin äänipiiri.

Tunnetuimpia Mega Driven pelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sega Genesis 2

Tekniset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Prosessori: 16/32-bittinen Motorola 68000
    • Kellotaajuus: 7,61 MHz (PAL) / 7,67 MHz (NTSC)
  • Ääniprosessori: 8-bittinen Zilog Z80a
    • Kellotaajuus: 3,55 MHz (PAL) / 3,58 MHz (NTSC)
  • Keskusmuisti: 64 kilotavua
    • Ääniprosessorilla 8 kilotavua

Grafiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grafiikkapiiri: VDP (Video Display Processor)
  • Paletti: 512 väriä, joista 64 ruudulla yhtä aikaa ("Shadow/Highlight" (Varjoitus/Valaisu) asetusten avulla 1536 variä, joista 192 ruudulla yhtä aikaa. Sekä erilaisten tekniikoiden avulla jopa 4 eri "värikerrosta", joka nostaa värien määrän 768 väriin ruudulla samaan aikaan.)
  • Resoluutio:
    • PAL: 320×240 pikseliä
    • NTSC: 320×224 pikseliä

Ääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pää-äänipiiri: Yamaha YM2612 – 6-kanavainen FM-synteesi
    •  % normaalia FM kanavaa, 1 FM/DAC kanava
  • Lisä-äänipiiri: Texas Instruments SN76489 – 4-kanavainen ohjelmoitava äänigeneraattori
    • 3 äänigeneraattoria, joissa kussakin 4 oktaavia ja yksi kohinageneraattori

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]