CD-i

CD-i
Kehittäjä	Philips
Sukupolvi	4. sukupolvi
Julkaisu	1991
Laitteisto	15,5 MHz suoritin, 1,5 Mt keskusmuistia
Tallennusväline	CD (Green Book)
Lisälaitteet	Hiiri, peliohjain
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

CD-i (lyhenne sanoista Compact Disc Interactive) oli Philipsin kehittämä multimediasoitintyyppi. CD-i:ksi nimitetään myös CD-i-soittimessa käytettyä "Green Book" -standardin mukaista CD-formaattia. Ensimmäinen CD-i julkaistiin vuonna 1991. Philipsin lisäksi monet muut laitevalmistajat valmistivat omia CD-i-yhteensopivia laitteita.

Vaikka Philips panosti laitteen markkinointiin, kuluttajien kiinnostus sitä kohtaan pysyi alhaisena ja Philipsin yritys saada jalansijaa pelimarkkinoilla kuivui kokoon CD-i:tä halvempien ja tehokkaampien 32-bittisten pelikonsolien ilmestymisen myötä. Vuonna 1994 CD-i-laitteiden myynti heikkeni rajusti, ja laitteet vedettiin lopullisesti markkinoilta vuonna 1998. Myöhemmin Philips tosin myi CD-i:tä jonkin verran multimediakioskeihin.

Suomessa CD-i:llä oli merkittävä rooli MTV3:n Game Over -ohjelmassa.

Sovellusvalikoima

Ensimmäiset CD-i-formaatin julkaisut olivat lähinnä opetustarkoituksiin tehtyjä. Monet laitteelle ilmestyneistä peleistä olivat lautapelikäännöksiä. Laitteen suosituimmat pelit olivat 7th Guest, Burn:Cycle ja Myst.

CD-i-mallit

Philips CD-i 450

• CD-i 200 -sarja - perusmalli
• CD-i 300 -sarja - ammattilaiskäyttöön suunnattu malli, ei myyty kotikäyttöön
• CD-i 400 -sarja - yksinkertaistettu perusmalli, suunnattu kotikonsoleiden kilpailijaksi
• CD-i 600 -sarja - ammattilaiskäyttöön suunnattu malli, sisälsi levykeaseman

Tekniset tiedot

Suoritin

• 16-bittinen Philips 68070 CISC-suoritin (perustuu Motorolan 68000-suorittimeen) @ 15,5 MHz

Grafiikka

• Resoluutio: 384×280, 768×560
• Väriskaala: 16,7 miljoonaa, joista 32 768 yhtäaikaisesti näytöllä
• MPEG-1-lisälaite VideoCD:iden toistamista varten

Muut

• Keskusmuisti: 1,5 megatavua
• 1× CD-ROM-asema
• ADPCM-pakattu ääni kahdeksalla äänikanavalla

Pelikonsolit