Tavu (tietotekniikka)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tietoteknistä mittayksikköä. Luonnollisen kielen tavu on äänteistä muodostuva sanan rakenneosa.
Tavun monikerrat
Binäärijärjestelmä
Nimi Lyhenne  Arvo 
kibitavu KiB 210
mebitavu MiB 220
gibitavu GiB 230
tebitavu TiB 240
pebitavu PiB 250
eksbitavu EiB 260
zebitavu ZiB 270
yobitavu YiB 280
Kymmenjärjestelmä
Nimi Lyhenne  Arvo 
 kilotavu kB 103
 megatavu MB 106
 gigatavu GB 109
 teratavu TB 1012
 petatavu PB 1015
 eksatavu EB 1018
 zettatavu ZB 1021
 yottatavu YB 1024
Binäärisen ja desimaalisen tavun ero kasvaa yksiköiden kasvaessa

Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Tavua kerrannaisineen käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella osoitettava yksikkö. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä.

Tavun koko on kahdeksan bittiä. Aiemmissa tietokonejärjestelmien arkkitehtuureissa käytettiin myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja. Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o). Nykyisin yhä harvemmin käytettävä termi puolitavu tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua eli käytännössä neljän bitin jonoa.

Kahdeksan bitin tavuun voidaan tallentaa kokonaisluku väliltä 0–255 (28). Tavun sisällön merkitys voidaan tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.

Tavu lyhennetään tyypillisesti t[1] (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B[1] (varsin usein käytetään virheellisesti lyhennettä b, joka on bitin lyhenne). Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta bite (suom. ”haukkaisu”). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (suom. ”näykkäisy”). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu – tietokoneen tyypistä riippuen – sana (engl. word). Sanan pituudesta bitteinä käytetään termiä bittisyys, esimerkiksi 8-bittinen tai 64-bittinen.

Tavun monikerrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavun monikertoina ei tulisi käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kuten kilo-, mega- ja giga-, vaan binäärijärjestelmän mukaisia kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi- ja niin edelleen, koska ne ovat yksiselitteisiä.

Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi ja niin edelleen. Kibitavu (KiB) on 210 = 1 024 tavua, mebitavu (MiB) 220 = 1 048 576 tavua ja gibitavu (GiB) 230 = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt sisältyvät IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.[2]

Binääripohjaisten nimitysten käyttö ei ole kuitenkaan levinnyt laajalle. Monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi Microsoft Windowsissa ja joissakin Linuxin ohjelmistoissa, käytetään harhaanjohtavasti merkintänä megaa, vaikka kyse olisi binäärimegatavusta (binäärinen megatavu eli mebitavu), jonka lyhenne on MiB.

Eri kerrannaisyksiköitä käytetään laajasti sekaisin: yleensä tietokoneiden keskusmuistin kapasiteetti ilmoitetaan kahden potensseina sekä kiintolevyjen kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeudet kymmenen potensseina, mutta tästäkin säännöstä on paljon poikkeuksia. Lisäksi kilotavusta käytetään tavallisesti lyhennettä k.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaakohuhta, Hannu: Tietotekniikan sanakirja. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-456-1. (suomeksi, englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
  2. http://physics.nist.gov/cuu/Units/binary.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]