Bitti

Wikipedia

Bitti (engl. bit eli binary digit 'binaarinumero') on tietotekniikassa informaation pienin osa. Yhdellä bitillä on kaksi mahdollista, toisensa poissulkevaa tilaa. Tyypillisesti bitin tilaa merkitään joko nollalla tai ykkösellä. Bitin lyhenne on b, mutta toisinaan siitä käytetään merkintää bit.

Kahdella bitillä voi esittää neljä vaihtoehtoista tilaa (00, 01, 10, 11). Vaihtoehtoiset tilat (esimerkiksi luvut) ja bitit liityvät toisiinsa kaavalla tilojen määrä = 2^bitit. Esimerkiksi:

• 1 bitti = 2¹ = 2 tilaa
• 2 bittiä = 2² = 2 · 2 = 4 tilaa
• 4 bittiä = 2⁴ = 2 · 2 · 2 · 2 = 16 tilaa
• 8 bittiä = 2⁸ = 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 = 256 tilaa
• 16 bittiä = 2¹⁶ = 65 536 tilaa
• 32 bittiä = 2³² = 4 294 967 296 tilaa
• 64 bittiä = 2⁶⁴ = 18 446 744 073 709 551 616 tilaa

Jos halutaan koodata kaikki Suomen asukkaat yksikäsitteisesti, tarvitaan siis jokaista suomalaista kohti vähintään 23-bittinen koodi (n. 8 miljoonaa vaihtoehtoa).

Spekuloiduissa kvanttitietokoneissa käytetään bittien asemesta kubitteja. Kun bitti voi olla vain joko tilassa 0 tai 1, niin kubitti voi samanaikaisesti olla molemmissa tiloissa eli näiden tilojen superpositiossa.

Tavu koostui aikaisemmin vaihtelevasta määrästä bittejä, mutta nykyään sen koko on vakiintunut kahdeksaan bittiin.