Rekisteri (tietokonetekniikka)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rekisteri tietokonetekniikassa tarkoittaa muistialuetta, joka on toteutettu kiikuilla. Rekisteri sisältää tyypillisesti vain pienen määrän bittejä (1-64), ja sitä käytetään usein tallettamaan tietoa vain muutaman kellojakson ajaksi. Nykyaikaiset suorittimet hyödyntävät useita rekisterejä.

Rekisterit mikroprosessoreissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikroprosessorit sisältävät tyypillisesti useita eri rekistereitä, joista osa näkyy ohjelmoijalle, mutta suurinta osaa käytetään prosessorin sisäiseen toteutukseen. Ohjelmoijan näkökulmasta rekistereihin talletetaan lukuarvoja, jotka ohjaavat konekielikäskyjen toimintaa. Rautasuunnittelijan näkökulmasta rekisterit ovat D-kiikkuja, jotka ovat syötteinä piirin sisäiselle tilakoneelle.

Tyypillisissä 32-bittisissä suorittimissa ohjelmoijan näkemät rekisterit ovat 32-bittisiä ja 64-bittisissä suorittimissa vastaavasti 64-bittisiä. Tämä ei kuitenkaan päde aina sillä ns. 32-bittisissä suorittimissa voi esiintyä jopa 128-bittisiä rekistereitä (esimerkiksi SSE2-laajennos Intel Pentium sarjassa).

Rekisterit oheislaitteille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheislaitteet tarjoavat omaa toiminnallisuuttaan sovelluksille rekisterien avulla. Rekistereitä on kahta lajia tähän tarkoitukseen. Jotkin oheislaitteet tarjoavat tietyn I/O-portin, johon ohjelmoijan täytyy kirjoittaa kaikki käskynsä. Uudemmat laitteet tarjoavat yleensä I/O-muistiavaruuden, jonne ohjelmoija voi kirjoittaa komentonsa. I/O-muistiavaruus näyttää ohjelmoijalle tavalliselta muistilta, mutta I/O-porttien tapauksessa komentojen antaminen ei välttämättä onnistu tavallisilla muistinkirjoituskomennoilla (store), vaan ohjelmoija joutuu käyttämään erikoiskäskyjä suorittimesta.

Signalointirekisterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Signalointirekisteri (engl. strobe register) on rekisteri, johon koskeminen aiheuttaa aina saman toiminnon. Rekisterin lukeminen tai minkä tahansa arvon kirjoittaminen siihen, saa aina aikaan saman toiminnon.