Intel 80286

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Intelin 80286-suoritin oli IBM:n 1984 esittelemän AT-mikrotietokoneen uutuus.
Siemensin valmistama 80286-suoritin.

Intel 80286 on Intelin kehittämä 16-bittinen suoritin. Se julkaistiin 1. helmikuuta 1982. 80286 on osa Intelin x86-suoritinarkkitehtuuria, ja siinä on 134 000 transistoria. Sitä käytettiin IBM:n AT-mikrotietokoneessa ja sen klooneissa 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. 80286 suorittaa kaksinverroin laskutoimituksia kellojaksoa kohden edeltäjäänsä 8086:een verrattuna ja on 3–6 kertaa sitä nopeampi kokonaissuorituskyvyltään. Intelin piirin kanssa yhteensopivaa suoritinta valmistivat AMD, Siemens ja Harris. Intel valmisti suoritinta aluksi 6 ja 8 MHz:n kellotaajuuksilla aina 12,5 megahertsiin asti, kilpailija AMD:n klooni ylsi 20 MHz:n kellotaajuuteen ja Harrisin 25 MHz:iin. Lisäksi DDR:ssä valmistettiin yhteensopivaa U80601-suoritinta.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

80286 oli suuri parannus 8086-suorittimen arkkitehtuuriin, sillä siinä on suojattu tila (engl. protected mode), jossa ohjelmia estetään kirjoittamasta varatuille muistialueille (muistinsuojaus). Lisäksi sen avulla 80286 pystyy osoittamaan 16 MB muistia ja kokonaisen gigatavun verran virtuaalimuistia ja sisältää ominaisuudet moniajokäyttöjärjestelmän toteuttamiseen. Suorittimen 8086-yhteensopiva segmentoitua muistia käyttävä ja megatavuun rajoitettu tila on nimeltään reaalitila (engl. real mode).

80286 ei sisällä laitteistopohjaista liukulukumatematiikkaa, vaan sen kanssa on käytettävä erillistä 80287-apusuoritinta tai ohjelmistopohjaista laskentaa.

Ohjelmistotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikakauden valtakäyttöjärjestelmä MS/PC-DOS ei kuitenkaan osannut hyödyntää suorittimen kehittyneitä ominaisuuksia, toisin kuin sille varta vasten suunniteltu OS/2, joka esiteltiin vasta kun 80386-suoritin oli syrjäyttämässä 80286-prosessorin. 80286-suorittimen suunnittelussa ei osattu ottaa huomioon tarvetta siirtyä suojatusta tilasta vapaaseen ja takaisin, jota olisi tarvittu useampien DOS-ohjelmien ajamiseksi Windows-ympäristössä. Tämä rajoite sai Bill Gatesin luonnehtimaan suoritinta "aivokuolleeksi siruksi", ja Microsoft olisi halunnut OS/2:n kehitysryhmän keskittyvän seuraavan sukupolven suorittimeen.[1]

Käytännössä paluu suojatusta tilasta reaalitilaan tapahtuu resetoimalla suoritin, joka käynnistyy aina reaalitilassa. IBM käytti AT-koneessa tähän ohjelmoitavaa näppäimistöohjainta, joka kytkettiin suorittimen reset-pinniin. Tekniikan haittapuolena on se että se on erittäin hidas, satoja, joka tuhansia kellojaksoja. Myöhemmissä 286-suorittimissa oli FAST RESET-ominaisuus.[2] Puute korjattiin seuraajassa 80386-suorittimessa.

DOS pystyi korkeintaan hyödyntämään suoritinta nopeampana 8086-suorittimena ja AT-yhteensopivien koneiden ylimääräistä muistia RAM-levynä IBM:n PC-DOSin VDISK.SYS:n tai MS-DOS 3.2:n RAMDRIVE.SYS:n avulla tai levyvälimuistina SMARTDRV-ohjaimen avulla.

Digital Research kehitti Concurrent DOS 286 -käyttöjärjestelmän, jonka oli tarkoitus tarjota 8086-ohjelmien moniajo 80286-alustalla. Käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan toiminut suorittimen julkaistulla versiolla, eikä sitä saatu toimimaan tyydyttävän nopeasti edes sen jälkeen kun Intel oli korjannut ensimmäisten suorittimien virheet.[3]

Harvoja suorittimen suojattua tilaa käyttäviä käyttöjärjestelmiä olivat Unix-kloonit Xenix, Coherent ja Minix, jotka eivät pyrkineetkään olevaan DOS-yhteensopivia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. OS/2 History, haettu 23.6.2008 "IBM had contracted Microsoft to create the first multitasking OS for the PC, but Bill Gates really did not want to do this for the 80286 processor. He publicly called the 80286 "brain dead" and constantly attempted to turn IBM away from creating OS/2 for the 80286 and to jump instead to the 80386 which was then under development at Intel."
  2. Protected Mode Basics Robert Collins.
  3. Edward Foster: Intel shows new 80286 chip - Future of DRI's Concurrent DOS 286 still unclear after processor fixed. InfoWorld Media Group, InfoWorld, Volume 7, No. 34, 1985-08-26, ISSN 0199-6649, page 21
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.