AMD

Wikipedia

Advanced Micro Devices, Inc.
Yritysmuoto	Julkinen osakeyhtiö, NYSE: AMD
Perustettu	1969
Toimitusjohtaja	Dirk Meyer
Kotipaikka	Sunnyvale, Kalifornia, USA
Toimiala	puolijohdeteollisuus
Tuotteet	Mikroprosessorit
Liikevaihto	7,471 miljardia USD (2006)
Henkilökuntaa	16 000
Tytäryhtiöt	ATI Technologies
Kotisivu	http://www.amd.com

Advanced Micro Devices (AMD) perustettiin vuonna 1969, ja se on toiseksi suurin x86-suorittimien toimittaja sekä johtava flash-muistien toimittaja. AMD valmistaa IA-32-yhteensopivia suorittimia Athlon-, Opteron- ja Sempron -mallinimillä. Tämä ei tarkoita, että AMD tekisi pelkästään PC-suorittimia, sillä sen valmistamia osia on myös Applen tietokoneissa ja lukemattomissa muissa elektroniikkalaitteissa. AMD tekee flash-muisteja muutaman muun firman kanssa Spansion-yhteisyrityksessään. Vuoden 2002 keväällä AMD teki yhteistyösopimuksen mobiililaitteiden suorittimia valmistavan Alchemyn kanssa, nykyisin Alchemy-suorittimia myydään nimellä AMD Alchemy. AMD on tietoisesti hankkiutunut eroon piirisarjavalmistuksestaan keskittyäkseen suorittimien kehittelyyn ja tuotantoon. AMD ilmoitti ostavansa kanadalaisen ATI Technologiesin 5,4 miljardin dollarin kauppahintaan 24. heinäkuuta 2006.^[1] ATIn yhtiökokous hyväksyi kaupan 13.10. AMD ilmoitti 25.10., että yhdistyminen on saatettu loppuun.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Osuus suoritinmarkkinoilla 3 Taloudellinen tilanne 4 AMD64: 64-bittiset suorittimet 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

AMD:n perustivat 1969 ryhmä ennen Fairchild Semiconductorilla työskennelleitä insinöörejä. Yhtiön johdossa oli pitkään sen perustajiin kuulunut W. J. "Jerry" Sanders, joka jäi eläkkeelle toimitusjohtajan paikalta vuonna 2002.^[2]

Yritys aloitti valmistamalla logiikkapiirejä ja RAM-piirien valmistuksen se aloitti vuonna 1975. Samana vuonna AMD toi markkinoille kloonin Intel 8080 -suorittimesta. Helmikuussa 1982 yritys solmi sopimuksen Intelin kanssa ja alkoi valmistaa lisenssituotantona Intel 8086- ja Intel 8088 -suorittimia. AMD teki myöhemmin oman 80286-mallistonsa (Am286) saman sopimuksen alla, mutta sen jälkeen Intel purki sopimuksen vuonna 1986. AMD alkoi siitä lähtien tehdä omia kloonejaan myöhemmistä Intelin 80386 ja i486 -malleista (Am386 ja Am486), joita myytiin huomattavasti halvempaan hintaan kuin Intelin versioita.

Lisäksi AMD:n Am386- ja Am486-suorittimia oli myöhemmin saatavilla selvästi korkeammilla kellotaajuuksilla kuin Intelin vastaavia, Intelin siirryttyä jo valmistamaan uudemmantyyppisiä suorittimia. AMD valmisti jopa 40 MHz:n 386-suorittimia, Intelin nopeimman 386:n toimiessa 25 MHz:n kellotaajuudella, ja virallisesti 133 MHz:n kellotaajuudella toimiva AMD 5x86-PR75 -nimellä myyty AMD:n 486-pohjainen suoritin toimi monella ylikellottajalla jopa 160 MHz:n taajuudella, Intelin nopeimman 486:n jäädessä virallisesti 100 MHz:iin.

AMD:n ensimmäinen täysin talon sisällä suunniteltu suoritin oli AMD K5, jonka tuotanto alkoi 1996.^[3] Arkkitehtuurisesti sillä oli enemmän yhteistä uuden Intel Pentium Pron kanssa kuin Intel Pentiumin tai Cyrix 6x86:n kanssa. Siinä oli kuitenkin lukuisia ongelmia; ei vähäisimpänä sekoittava nimeämisjärjestelmä, jossa tietyt mallit nimettiin aidon ydinnopeutensa mukaan, toiset taas nopeusluokan mukaan. Lisäksi K5 ei kyennyt kilpailemaan 6x86:n kokonaislukunopeuden eikä Pentiumin liukulukutehokkuuden kanssa. Tämä sen lisäksi, että ydin skaalautui huonosti, aiheutti suorittimen lähes täydellisen floppaamisen markkinoilla. Sen kunniaksi mainittakoon kuitenkin, että sillä ei ollut samoja yhteensopivuusongelmia eikä se toiminut yhtä kuumana kuin Cyrix 6x86. Pahaksi onnekseen AMD oli juuri rakentanut uuden Fab 25 -tehtaan Austinin Texasiin valmistamaan K5-suoritinta, eikä sillä ollut resursseja suunnitella nopeasti uutta suoritinta.

Vuonna 1996 AMD osti NexGen-nimisen yhtiön ja heidän oikeutensa Nx686-suorittimeen. AMD nimesi suorittimen uudelleen AMD K6:ksi ja muutti sen väylärakenteen ja koteloinnin käyttämään Pentiumin kanssa samaa väylää ja Socket 7 -kantaa, mikä mahdollisti suorittimen käytön lähes missä tahansa Pentium-yhteensopivassa emolevyssä Intelin siirtyessä uuteen patentoituun suoritinkantaan Intel Pentium II -suorittimen myötä. AMD K6 oli edelleen Intel-yhteensopiva, mutta sisälsi myös useita RISC-suorittimissa yleisiä ominaisuuksia. Vuosi tämän jälkeen julkaistiin 3dNow!-SIMD-multimedialaajennuksilla varustettu AMD K6-2. Laajennettu käskykanta sisälsi ominaisuuksia liukulukulaskentaan, jota tarvitaan etenkin 3D-grafiikan kiihdyttämiseen, toisin kuin Intelin käyttämä MMX, mutta AMD:n markkina-asema ei ollut vielä niin vahva, että ohjelmistovalmistajat olisivat suuressa määrin hyödyntäneet laajennoksia.

Tammikuussa 1999 viimeinen K6-sarjaan kuuluva suoritinmalli näki päivänvalon. Se oli 450 MHz:n K6-III ja kilpailukykyinen Intelin kärkisuorittimien kanssa. Tämä suoritin oli K6-2:n päivitetty versio, johon oli lisätty 256 kilotavua täydellä nopeudella toimivaa L2-välimuistia integroituna ytimeen ja parempi haarautumisen ennakointi (branch prediction). Vaikka se vastasi kokonaislukulaskuissa Pentium II/III-suoritinta, liukulukuyksikkö oli vanhentunut eikä voinut kilpailla Intelin uusimpien suorittimien kanssa.

Saman vuoden elokuussa AMD sai vihdoin nopeuskruunun julkaisemalla Athlon (K7)-suorittimen. Athlonin ensimmäinen malli käytti 500 MHz:n nopeutta ja julkaisu johti nopeuskilpaan Intelin ja AMD:n välillä, ja ennen vuoden loppua suorittimien kellotaajuudet ylittivät 1 GHz:n.

Lukuun ottamatta muutamia viikkoja, AMD piti itsellään nopeusedun myöhempien Athlonien julkaisulla ennen lokakuuta 2001, Intelin julkaistua Intel Pentium 4 -suorittimen 2,0 GHz -mallin. Kilpailu jatkui tasaisena tammikuuhun 2002, josta lähtien AMD:n suorittimet jäivät Intelin taakse kellotaajuudessa ja joissakin tehokkuusmittareissa. Silti monet käyttäjät suosivat Athlonia Intelin Pentium 4 -suorittimeen nähden paremman hinta/laatu-suhteen ja muiden ominaisuuksien vuoksi. Athlon törmäsi skaalautumisongelmiin ja siirtyi halpamalliksi uudempien suorittimien tieltä.

Yhtiön tarjonta jäi vähitellen alkuperäisen Athlonin ja ensimmäisten 64-bittisten suoritinten jälkeen kilpailijansa Intelin tarjonnan jalkoihin ja AMD teki tappiota vuoden 2006 lopulta lähtien. Kesällä 2008 seitsemännen tappiollisen vuosineljänneksen jälkeen yhtiön toimitusjohtaja Hector Ruiz erotettiin ja hänen seuraajakseen tuli Dirk Meyer.^[4]

Kesällä 2008 AMD myös luopui televisio ja kännykkätoiminnoistaan.^[5]

Toimitusjohtaja Meyer ilmoitti syyskuussa 2008 että yritys aikoo hankkiutua eroon tuotantolaitoksistaan ja valmistuttaa tuotteensa muilla yrityksillä.^[6]

AMD jaettiin kahtia siten että tuotekehitys jäi AMD:lle ja valmistus siirrettiin "The Foundry Company" -yhtiölle, joka sai kaksi Dresdenissä sijaitsevaa tehdasta. AMD jäi valmistusyhtiön vähemmistöosakkaaksi (44,4 %), kun enemmistön osakkeista sai Abu Dhabin sijoitusyritys Advanced Technology Investment Company.^[7]

Joulukuussa 2008 AMD antoi Euroopassa potkut 100 työntekijälle, mikä vastasi 40 % Euroopan työvoimasta.^[8]

Alkuvuodesta 2009 AMD antoi potkut 1100 ihmiselle. ^[9]

AMD on myös syyttänyt Nvidiaa pc pelikaupan romuttamisesta.^[10]

[muokkaa] Osuus suoritinmarkkinoilla

Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä AMDn osuus prosessorimarkkinoista oli 12.9 prosenttia.^[11]

AMDn osuus suoritinmarkkinoilla tipahti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 10,6 prosenttiin. Vuoden 2007 vastaavaan ajankohtaan verrattuna laskua oli 3,5 prosenttia.^[12]

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä AMDn osuus prosessorimarkkinoista kasvoi 12.8 prosenttiin.^[11]

[muokkaa] Taloudellinen tilanne

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä AMD:n liikevaihto kasvoi 10.1 miljardiin dollariin. Liiketappioa AMD:lle kertyi 396 miljoonaa dollaria. Liikevaihtoa AMD:lle kertyi 1.632 miljardia dollaria, joka oli 18% nousu toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuotta aikaisempaan tilanteeseen verraten liikevaihto oli noussut 23% Edelliseen vuosineljännekseen verraten AMD:n näytönohjainten liikevaihto oli noussut 29%. ^[13] Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä AMD teki tappioa 1,68 miljardia dollaria.^[14]

Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä AMD:n tappiokierre oli jo 1.5 vuoden mittainen. Ensimmäisellä neljänneksellä AMD teki tappioa 358 miljoonaa dollaria. Ensimmäisen neljänneksen aikana liikevaihtoa muodostui 1.51 miljardia dollaria. Vuotta aikaisempaan tilanteeseen verraten liikevaihto oli kasvanut 22%. Edellisestä neljänneksestä liikevaihto oli supistunut 15 %. Vuotta aikaisempaan ajankohtaan verraten (ensimmäinen neljännes 2007) AMD oli tehnyt tappioa 611 miljoonaa dollaria.^[14] Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä AMDn liikevaihto oli 1.78 miljardia dollaria, joka kohosi 32 prosenttia verraten edelliseen vuosineljännekseen.Vuotta aikaisempaan (2007) tilanteeseen verraten nousua oli 14% Kolmannella neljänneksellä AMD teki tappioa 67 miljoonaa dollaria. Kolmannella neljänneksellä grafiikkatuotteiden liikevaihto kohosi 55 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Neliytimisten suorittimien toimitusmäärä kohosi 46 prosenttia verrattuna eelliseen vuosineljännekseen. ^[15]

Vuoden 2009 ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan AMD:llä ei mene taloudellisesti hyvin. Yhtiö teki ensimmäisellä neljänneksellä 416 usd tappiota, joka teki osaketta kohti 0.66 dollaria. Ensimmäisellä neljänneksellä yrityksen liikevaihto oli 1.177 miljardia dollaria. Liikevaihdosta 938 miljoonaa dollaria tuli prosessoreista. Verrattuna edelliseen neljännekseen liikevaihto kasvoi 7 prosenttia. Liikevaihdosta näytönohjainten osuus oli 222 miljoonaa dollaria. Edelliseen neljännekseen verrattuna näytönohjaimissa laskua tapahtui 18 prosenttia. Verraten tilannetta vuotta aikaisempaan, laskua oli 15 prosenttia. ^[16]

Vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä AMD teki tappioa 330 miljoonaa. Liikevaihto toisella vuosineljänneksellä oli 1,184 miljardia dollaria. Vuoden takaiseen aikaan verraten liikevaihto oli 13% vähäisempi kuin vuosi takaperin.^[17]

Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä AMD jatkoi tappiollisen tuloksen tekemistä päättyen 128 miljoonan dollarin tappioon.^[18] Toiseen vuosineljännekseen verraten liikevaihto parani 18% ollen 1,396 miljardia dollaria.^[18] Vuoden 2008 ajankohtaan verraten liikevaihto on laskenut 22%. ^[18] Kun tappiosta vähennetään myynnin oikaisuerät, yritys jää tappiolle 77 milj dollaria.^[18] Käyttökate oli 42%.^[18]

[muokkaa] AMD64: 64-bittiset suorittimet

AMD:n tulevaisuusstrategia eroaa selvästi pääkilpailija Intelin strategiasta. Kun uusi AMD64 "Hammer"-arkkitehtuuri sisältää tuen perinteiselle x86-käskykannalle, Hammerin oma 64-bittinen tila on ainutlaatuinen AMD:n suorittimille ja epäyhteensopiva Intelin 64-bittisen IA64-arkkitehtuurin kanssa, jota käytetään Intel Itanium-suorittimessa. Tekniseltä näkökannalta AMD:n suhteellisen suora irtiotto x86-arkkitehtuurista näyttäisi ainakin aluksi tuottavan paremman hinta-laatusuhteen kuin Itanium ja sen seuraajat. Kun AMD64-arkkitehtuuria käyttävät suorittimet julkaistiin, oli epäselvää, ottavatko järjestelmäsuunnittelijat ja kuluttajat riskin investoimalla arkkitehtuuriin, joka poikkeaa Intelin ratkaisuista. AMD:n strategia 64-bittisten suorittimien suhteen oli nykytietojen perusteella oikea, sillä yhtiön pahin kilpailija Intel joutui julkaisemaan Pentium 4-suorittimestaan 64-bittisen version, jonka käskykanta on miltei täysin yhteensopiva AMD64-arkkitehtuurin kanssa. Syynä Intelin julkaisuun oli AMD:n suorittimien kasvavat markkinaosuudet. Käskykannoissa on kummallakin yhtiöllä muutamia omia käskyjään, mutta erot ovat niin pieniä että Microsoft julkaisi x86-64 suorittimille vain yhden 64-bittisen Windows-version.

AMD julkaisi ensimmäisen AMD64-suorittimensa Opteronin maaliskuussa 2003. Opteron on suunniteltu työasemiin ja palvelimiin, sisältäen ne joissa on enemmän kuin yksi suoritin. AMD julkaisi sen jälkeen Athlon 64 ja Athlon 64 FX-mallit syyskuussa 2003, ja päättäväisesti otti kruunun itselleen. Molemmat suorittimet voittavat Pentium 4:n (ja uuden huippumallin, Pentium 4 Extreme Editionin) lähes kaikissa tehokkuustesteissä. Socket 939 kantaa käyttävät suorittimet AMD julkaisi kesän 2004 alussa, jolloin Socket 754 kanta jäi halpamallien käyttöön. Socket 939 kanta toi mukanaan mahdollisuuden käyttää kahta muistikanavaa kuten Socket 940 kannassa, mutta muistiksi kelpasi aivan tavallinen DDR-SDRAM kun taas Socket 940 vaatii kalliimpaa, virheenkorjaavaa ECC-muistia. Socket 940 kantaa käyttävät nykyisin vain palvelimiin tarkoitetut Opteronit, aluksi kantaa käytti myös kaksi Athlon 64 FX:ää. Socket 754 kanta on nykyisin Sempronien käytössä, mutta aluksi se oli Athlon 64:n kanta. Socket 754 kantaiset suorittimet käyttävät vain yhtä muistikanavaa. Toisen neljänneksen aikana AMD julkaisi Turion 64-suorittimen, jonka tarkoituksena on kilpailla kannettavien suoritin markkinoilla Intelin Pentium M:n kanssa. Turion 64 tukee AMD64-käskykantaa ja sitä voi pitää käytännössä vähävirtaisena Athlon 64:nä. Semproneiksi uudelleen nimetyt Athlon XP:t ovat poistuneet markkinoilta Athlon 64:n pikkuveli Sempronin tieltä.

AMD64-arkkitehtuuri toi mukanaan monia uudistuksia, joiden merkitys koneiden suorituskyvyn kannalta on paljon suurempi kuin 64-bittisten laajennusten. Pohjoissiltapiirin toiminnallisuuden integroiminen suorittimeen ja HyperTransport-väylän käyttöönotto nostivat koneiden suorituskykyä. Merkittävin uudistus oli muistinohjaimen integroiminen suorittimeen, jolloin se toimii suorittimen kellotaajuudella ja latenssi laski huomattavasti. Socket 939- ja 940-malleissa on kaksikanavainen muistinohjain ja nopeampi Hyper Transport kuin Socket 754-malleissa. Vuonna 2005 AMD on julkaissut kesä-heinäkuun aikana 64-bittiset Sempronit ja kaksiytimisiä suorittimia. Kaikkiin Socket 939-emolevyihin voi asentaa tuplaydinsuorittimen, mutta BIOS:in on oltava tarpeeksi uusi. AMD64-arkitehtuuria kehittäessä huomioitiin moniytimiset suorittimet. Keväällä ja syksyllä 2006 AMD siirtyi käyttämään DDR2-muistia ja uusi suoritinkantojaan. Uudet kannat ovat Socket AM2 työpöydälle, Socket S1 kannettaviin sekä Socket F palvelimiin.

Kaikki AMD:n suoritinytimet valmistetaan Dresdenissä Fab 30- ja Fab 36-tehtailla Saksassa. Suurin osa suorittimista valmistetaan 90 nm SOI-prosessilla. 5. joulukuuta 2006 AMD toi markkinoille 65 nm SOI-tekniikalla valmistetut Athlon 64-suorittimet, 3. toukokuuta 2007 yhtiö julkisti 65 nm Turion 64 X2-suorittimet. AMD julkisti syksyn 2007 aikana uuden K10-mikroarkkitehtuurinsa. Vuoden 2007 joulukuussa julkistettiin Phenom-nimellä kulkevat neliytimiset K10-suorittimet.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• AMD:n kotisivu