Emolevy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
PC/XT 386DX-40-emolevy Octek Jaguar V vuodelta 1993.

Emolevy on tietokoneen keskeinen piirilevy, johon tietokoneen muut osat kiinnitetään, ja jonka avulla muut osat kommunikoivat.[1]

Osa näistä osista on juotettu emolevyyn kiinni,[2] kun taas esimerkiksi virtajohdot, laajennuskortit, keskusmuistit ja suorittimet voidaan kiinnittää helposti käsin painamalla ne kiinni niille varattuihin paikkoihin. Niissä on tukena jokin lukitusmekanismi tai ruuvikiinnitys.

Emolevy saa tarvitsemansa käyttövirran virtalähteestä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Piirisarja

ATX-emolevy Asus P4PE, Socket 478-kannalla vuodelta 2002.

ATX-emolevyt (ja sitä uudemmat) sisältävät useita laajennuskortteja emolevylle integroituna. Näitä integrointeja hoitaa tavallisesti emolevyn piirisarjaksi kutsutun ohjainryppään eteläosa. Suorittimen, muistin, näytönohjaimen ja emolevyn välisestä kommunikoinnista huolehtii emolevyn piirisarjan pohjoisosa, eteläosa hoitaa hitaammat datavirrat: kiintolevyohjaimen, sarja- ja rinnakkaisportin sekä PCI-väylän. Joillakin piirisarjoilla integrointia on viety pidemmälle yhdistämällä pohjois- ja eteläsarjat yhdeksi piiriksi. Hyötynä saavutetaan nopeampi tiedonsiirto piirisarjan osien välillä, kun ne eivät enää sijaitse pitkien ja hitaiden dataväylien päässä toisistaan.

Micro ATX-emolevy Asus A8N-VM CSM Socket 939-kannalle vuodelta 2005.

Nykyään emolevylle on yhä useammin integroitu myös vähintään yksi nopea verkko-ohjain. Samoin integroitu äänikortti löytyy nykyisin lähes kaikista emolevyistä. Aiemmin integroitu näytönohjain löytyi vain halvimmista emolevyistä ja ne olivat laadultaan vaatimattomia. Nykyisin integroitu näytönohjain sisältyy moniin tehokkaisiin kokoonpanoihinkin tarkoitetuista emolevyistä. Integroitujen näytönohjaimien kuvanlaatu on nykyisin useimmiten hyvä, mutta niiden teho on silti liian vaatimaton esimerkiksi pelikäyttöön. Tehoa vaativa käyttäjä joutuu siis yhä hankkimaan erillisen näytönohjaimen, mutta joissakin kokoonpanoissa integroidun näytönohjaimen laskentatehoa voidaan hyödyntää erillisen näytönohjaimen rinnalla.

[muokkaa] Suorittimen jäähdytys

Nykyään suorittimien virrankulutuksen noustua kovasti suorittimet vaativat yhä suurempia jäähdytysjärjestelyjä. Suoritinkannan pienet muovikiinnikkeet eivät enää riitä yli puolikin kiloa painavien jäähdyttimien turvalliseen kiinnitykseen suosituissa tornikoteloissa, joissa suorittimen jäähdytin vääntää emolevyä 90 asteen kulmassa. Suorittimen jäähdytin kiinnitetäänkin nykyään suoraan emolevyllä olevien kiinnitysreikien läpi emolevyn takana olevaan metallirakenteeseen tai rakenteeltaan aiempaa tukevampaan muovikehikkoon. Emolevyllä on prosessorituulettimen vaatimat virtaliittimet. Emolevyllä olevien liittimien kanssa prosessorituulettimen pyörimisnopeutta voidaan säädellä prosessorin käyntilämpötilan mukaan.

[muokkaa] Näytönohjaimen virrankäytöstä

ATX-emolevy MSI X38 DiamondCombo LGA775-kannalle vuodelta 2007.

Emolevyjen AGP- ja PCI Express -väylä (näytönohjainväylä) toimivat perinteisesti 3,3 tai 1,5 voltin jännitteellä. Nykyiset näytönohjaimet ottavat usein huomattavan tehon (esimerkiksi 150 W ei ole tavaton määrä), joten emolevyn pitäisi siis kestää peräti (esimerkin tapauksessa) pitkälti yli 50 ampeerin virta. Tähän emolevyn virransyöttö ei riitä, joten tehokkaimmissa näytönohjaimissa on nykyään oma virtapistoke, johon voidaan kiinnittää virtalähteestä tuleva Molex tai PCI-E -tyyppinen lisävirtajohto.

ATX-emolevy ASRock K10NSLI780SLI3X-WIFI- emolevy AM2 -kannalle vuodelta 2008.
ATX, Micro ATX, Mini ITX, Nano ITX ja Pico-ITX -emolevyjen kokoerot.

[muokkaa] PC-koneiden emolevytyypit

  • PC/XT: Vanha 286- ja 386-mikrosuorittimien aikainen standardi.
  • AT: Vanha 486- ja Pentium-mikrosuorittimien aikainen standardi.
  • Baby AT: Melko harvinainen, vain joissakin Pentium II -mikroissa tai vanhemmissa.
  • BTX: ATX-emolevyjen seuraaja. Intel ajoi aikanaan vahvasti BTX-standardia eteenpäin. BTX tuo parannuksia muun muassa ilmankiertoon.
  • ATX: Yleisin kokostandardi pöytäkoneissa. ATX-emolevyn mitat ovat: leveys 305 mm, pituus 244 mm.
  • ATX 2.0: Yleistynyt Pentium 4:n myötä.
  • Micro ATX: Pienikokoisten PC-koneiden emolevy, esimerkiksi kauppojen kassoilla.
  • Mini ITX: Pienikokoisten PC-koneiden emolevy, esimerkiksi HP Pavilion Slimline. ITX-virtaliitin on sähköisesti sama kuin ATX, mutta pienempi.
  • Nano ITX: Erittäin pieni (n. 20cm x 20cm) emolevy, joka on yleistymässä. Sopii muun muassa autojen tietokoneisiin ja pieniin pöytätietokoneisiin
  • Shuttle ATX: Ns. shuttle-koteloisten PC-koneiden emolevy. Epävirallinen standardi.
  • E-ATX: Tavallisimmin palvelinemolevyjen (tuplasuoritin) standardi. E-ATX terminä merkitsee yksinkertaisesti laajennettua ATX:ää. Emolevyn ulkomuodosta tämän näkee selvästi: E-ATX on niin sanottu täysemolevy, joka on perus-ATX:ään verrattuna noin 10 cm pidempi. Tällä alueella sijaitsevat usein muistipiirit, joten moniin koteloihin E-ATX-emolevyä ei saa laitettua vaikka ruuveille olisikin paikat. Ei toimi ATX 2.x -virtalähteen kanssa (ei edes nimellisesti EPS:ää tukevien), vaan vaatii erityisen "aidon" EPS12V-virtalähteen.
  • LPX: Pienikokoisten koneiden harvinainen standardi.
  • NLX: Pienikokoisten koneiden harvinainen standardi.

[muokkaa] Emolevyjen valmistajia

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tietokonelaitteisto.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä