Näppäimistö

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Unkarilainen näppäimistö.
Skandinaavinen näppäimistö. Mustat ovat suomalaisia ja ruotsalaisia, vihreät norjalaisia ja siniset tanskalaisia.
Näppäimistö voi olla toteutettu ohjelmallisesti, jolloin sitä ohjataan kosketusnäytöllä tai muulla osoitinlaitteella, kuten hiirellä. Tällöin näppäimistön merkinnät ovat vaihdettavissa lennossa.

Näppäimistö on tiedon syöttämiseen tarkoitettu laite, joka koostuu sormilla painettavista näppäimistä. Näppäimistöjä on monissa teknisissä laitteissa, kuten tietokoneissa, kirjoituskoneissa ja laskimissa.

Tietokoneiden näppäimistöt muistuttavat yleensä perusasettelultaan kirjoituskoneiden näppäimistöjä, mutta niissä on enemmän näppäimiä. Eri tietokoneperheissä käytetyt näppäimistöt eroavat jonkin verran toisistaan, mutta nykyisin erot ovat suhteellisen vähäiset. IBM PC -yhteensopivissa koneissa on ollut käytössä kolme yleistä näppäimistöstandardia, joista nykyisin yleisimmässä on 105 näppäintä, mutta joissain uusimmissa malleissa voi olla vielä erityisiä lisänäppäimiä. PC-näppäimistöjä voi usein käyttää myös muissa koneissa.

Natural/Ergo-näppäimistö on keskeltä taitettu malli, joka vähentää ranteisiin kohdistuvaa rasitusta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Qwerty-näppäimistö

Yleisintä kirjoituskonetyyppisten näppäimistöjen asettelua kutsutaan yleisesti Qwerty-järjestelmäksi, koska sen ylimmän kirjainrivin kuusi ensimmäistä näppäintä muodostavat tämän kirjainyhdistelmän.

Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty. Useimmissa muunnelmissa erot kuitenkin keskittyvät perusnäppäinalueen oikeaan reunaan, jonne esimerkiksi suomalaisessa versiossa on istutettu skandinaavisten kirjainten Å, Ä ja Ö näppäimet. Qwerty-järjestelmää käytetään tietotekniikassa myös muiden kuin latinalaisia aakkosia käyttävien kielten, kuten japanin ja kiinan, merkinsyöttöjärjestelmien pohjana, mistä syystä sen mukaisia näppäimistöjä tavataan yleisesti kaikkialla maailmassa. Asettelu ei kuitenkaan ole täysin yleismaailmallinen: esimerkiksi yleisimmällä venäjän kirjoittamiseen käytetyllä asettelulla ei ole mitään yhteyttä Qwerty-asetteluun.

UnderwoodKeyboard.jpg

Vanhimmissa kirjoituskoneissa 1800-luvulla kirjainten järjestys vaihteli. Useimmiten kirjaimet olivat aakkosjärjestyksessä. Näitä ensimmäisiä kirjoituskoneita ei ollut tarkoitettu yleiseen käyttöön vaan esim. sokeiden apuvälineiksi.

Qwerty-asettelu sai alkunsa Yhdysvalloissa Remingtonin kirjoituskonetehtaalla 1800-luvun lopulla. Alkuaikoina alan tehtaat levittivät myyttiä, että Qwerty on tieteellisesti osoitettu nopeimmaksi mahdolliseksi näppäinyhdistelmäksi.lähde? Qwerty-asettelu kehitettiin alun perin siten, että englannin kielen yleisimpien kirjainten näppäimet ja niihin liittyvät kirjasimien iskurit ovat etäällä toisistaan, jotta näppäimet eivät jumiutuisi liian nopeiden peräkkäisten painallusten vuoksi. [1] Joidenkin mielestä tosin väite Qwerty-asettelun tarkoituksellisesta hitauden tavoittelemisesta on kyseenalainen, sillä kymmensormijärjestelmä tuli käyttöön vasta Qwerty-näppäimistön ollessa markkinoiden hallitseva näppäinasettelumalli[2].

Myöhemmin kirjoituskoneiden jumiutumisongelmasta päästiin teknisen kehityksen myötä eroon, mutta kirjainten sijoittelu ei muuttunut tehokkaammaksi. Konekirjoittajat olivat tottuneet Qwerty-näppäimistöön ja opetelleet tekemään työnsä sillä, koska kirjoituskonevalmistajat sellaisia valmistivat; kirjoituskonetehtaat puolestaan valmistivat edelleen Qwerty-näppäimistöjä, koska sellaisia konekirjoittajat osasivat käyttää. Näin ratkaisu on jäänyt pysyväksi käytännön standardiksi ja uudetkin kirjoittajat opetetaan käyttämään sitä, vaikka aakkosjärjestyksen mukainen näppäimistö oletettavasti olisi helpompi oppia ja jotkin aivan toisenlaiset asettelut voisivat olla nopeampia ja miellyttävämpiä käyttää. Qwertyn suosion vakiintumisesta on tullut tavallinen esimerkki johtavan markkina-aseman kehittymisestä[3].

[muokkaa] Vaihtoehtoiset asettelut

Qwerty-näppäimistölle on esitetty vaihtoehtoisia malleja, mutta ne eivät ole saaneet yhtä suurta suosiota.

[muokkaa] PC-näppäimistö

Lähikuva PC-näppäimistön vasemmasta alareunasta.

Tyypillinen suomalainen PC-näppäimistö perustuu Qwerty-näppäimistöasetteluun, jossa on perusnäppäimistön lisäksi erikoisnäppäimiä. Kaikkiaan näppäimiä on tavallisesti 101–105.

[muokkaa] Merkkien kirjoittaminen

[muokkaa] Perusnäppäimet

Näppäimistön perusosan kolmella keskimmäisellä rivillä ovat edustettuina tavallisimmin tarvittavat latinalaiset kirjaimet ja välimerkit. Kirjainnäppäimiin on tavallisesti merkitty vain suuraakkoset, vaikka niiden oletusarvoisena syötteenä ovat pienaakkoset; suuraakkosia voi kirjoittaa pitämällä samanaikaisesti alhaalla vaihto- eli shift-näppäintä (jonka symbolina saattaa olla pelkkä lihava ylänuoli ⇧). Vaihtonäppäimiä on itse asiassa kaksi, alimman kirjainrivin vasemmalla ja oikealla laidalla, mutta vaikutukseltaan ne ovat yhteneväisiä. Vasemmanpuoleisen vaihtonäppäimen yläpuolella olevan caps lock -näppäimen avulla suuraakkoset saa lukittua oletusarvoisiksi (tällöin näppäimistön oikeaan ylänurkkaan syttyy yleensä erityinen merkkivalo), ja samalla vaihtonäppäinten vaikutus kääntyy päinvastaiseksi eli niiden avulla voikin kirjoittaa pienaakkosia suuraakkosten lomaan. Pienaakkoset palautuvat oletusarvoisiksi, kun caps lock -näppäintä painetaan uudestaan.

Perusnäppäimistön alimman rivin keskellä on leveä näppäin, jolla kirjoitetaan välilyönti. Sen oikealla puolella sijaitsee alt gr -erikoisnäppäin, jota käytetään vaihtonäppäimen tapaan joidenkin erikoismerkkien kirjoittamiseen. Muihin kuin kirjainnäppäimiin onkin tyypillisesti merkitty kaksi tai joskus kolmekin merkkiä, joista näppäimen vasempaan alanurkkaan asemoitu merkki on näppäimen oletussyöte, sen yläpuolella oleva toimii vaihtonäppäimen avulla ja kolmas, näppäimen oikeaan alanurkkaan asemoitu merkki alt gr -näppäimen avulla. Perusnäppäimistön ylin rivi sisältää numeromerkit ja joukon erikoismerkkejä. Caps lock -näppäin ei vaikuta muihin kuin kirjainnäppäimiin, joten numeronäppäimillä kirjoitetaan caps lockista riippumatta aina oletusarvoisesti numeroita ja erikoismerkit on kirjoitettava vaihtonäppäimen (tai alt gr -näppäimen) avulla.

[muokkaa] Palautusnäppäin ja askelpalautin

Oikeanpuoleisen vaihtonäppäimen yläpuolella on normaalia näppäintä selvästi isompi palautus- tai kappaleenvaihtonäppäin (return), jonka symbolina on vasemmalle kääntyvä kulmanuoli ↵. Tekstinkäsittelyohjelmissa palautusnäppäin tuottaa yleensä näkymättömän merkin, joka osoittaa tietokoneelle kappaleen vaihtuvan, mutta joissain muissa ohjelmissa palautusnäppäin tuottaa pelkän rivinvaihtomerkin (joka äkkiseltään voi vaikuttaa samalta asialta, mutta ei ole; myös tekstinkäsittelyohjelmissa palautusnäppäin tuottaa pelkän rivinvaihdon, jos samalla pitää vaihtonäppäintä alhaalla). Palautusnäppäimen yläpuolella on askelpalautin (backspace), jota symboloi vasemmalle osoittava nuoli ←. Tekstinkäsittelyohjelmissa se pyyhkii pois kohdistinta edeltävän merkin, kun taas selaimissa tai tiedostonhallinnassa sen avulla voi yleensä palata edelliselle sivulle tai tasolle.

[muokkaa] Sarkain

Ylimmän kirjainrivin vasemmalla puolella on niin sanottu sarkain- eli tabulointinäppäin, jossa tavallisesti on oikealle osoittava, pystyviivaan päättyvä nuoli ⇥ (ja sen yläpuolella samanlainen mutta vasemmalle osoittava nuoli ⇤ ilmaisemassa, että vaihtonäppäimellä vaikutus kääntyy päinvastaiseksi). Sarkainnäppäimen tarkoitus vaihtelee käytettävän ohjelman mukaan, mutta esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmissa se tuottaa tavallisesti näkymättömän merkin, joka ohjaa kohdistimen eli kursorin asettumaan erikseen asetettavaan sarkainkohtaan. Toisaalta taulukoissa sarkainnäppäin ei tuota minkäänlaista merkkiä, vaan sen avulla siirretään kohdistinta solusta toiseen.

[muokkaa] Tarkenäppäimet suomalaisessa näppäimistössä

Suomalainen näppäimistö poikkeaa jossain määrin esimerkiksi englantilaisesta tai saksalaisesta näppäimistöstä. Eroavaisuudet koskevat lähinnä niin kutsuttujen tarkkeiden sekä kielikohtaisten kirjainmerkkien sijoittelua näppäimistöllä.

Suomalais-ruotsalaisessa näppäimistöasettelussa, palautusnäppäimen ja askelpalauttimen vieressä, niiden vasemmalla puolella, on kaksi tarkenäppäintä, joista ylemmässä on akuutti ´ (oikealle kallistuva aksenttimerkki) ja sen yläpuolella gravis ` (vasemmalle kallistuva aksenttimerkki). Alemmassa näppäimessä on treema ¨ (kaksi pistettä), sen yläpuolella sirkumfleksi ^ (ylöspäin osoittava nuolenkärki) ja oikeassa alanurkassa tilde ~ (aaltoviiva). Merkkien keskinäinen asettelu toimii samoin kuin muissakin näppäimissä (vasemmassa alanurkassa oleva merkki on näppäimen oletussyöte, ja sen yläpuolinen merkki kirjoitetaan vaihtonäppäimen ja oikeanpuoleinen alt gr -näppäimen avulla), mutta erikoista on, että merkki ei näppäiltäessä tule heti näkyviin. Aksenttimerkkejä ei ole tarkoitettu käytettäviksi itsenäisesti, vaan ne esiintyvät tavallisesti vain jonkin kirjaimen tarkkeina: é, à, ü, ô, ñ. Kirjoitettaessa ne jäävätkin odottamaan seuraavaa kirjainta ja ilmestyvät näkyviin vasta sen kera. Näin suomalaisella näppäimistöllä on varsin helppo kirjoittaa useiden eurooppalaisten kielten erikoismerkkejä.

[muokkaa] Näppäimistöön merkitsemättömien kirjainten ja merkkien tuottaminen

Näppäimistön merkinnät eivät yleensä kerro koko totuutta käytettävissä olevasta merkkivalikoimasta. Nykyaikaisissa Suomen oloihin kotoistetuissa tietokonejärjestelmissä esimerkiksi alt gr -näppäin yhdessä Ö-näppäimen kanssa saattaa tuottaa niin sanotun tanskalaisen Ö:n (Ø) ja heittomerkin sekä S-näppäimen kanssa niin sanotun hattu-S:n (Š), vaikkei sitä näppäimistöön olisikaan erikseen merkitty. Nämä merkintätavat löytyvät mm. Suomalaisen monikielisen näppäimistön arviointiversiosta, joka on mahdollista ladata internetistä ilmaiseksi.

Näppäimistön tuottamat merkit eivät ole mitenkään kiinteästi sidoksissa näppäimistön ulkoiseen asetteluun. Tietokoneen asetuksia muuttamalla tavallisen Qwerty-näppäimistön voi hyvin vaihtaa toimimaan jonkin vaihtoehtoisen näppäimistöasettelun mukaisesti ja saada tuottamaan vaikkapa kyrillisiä kirjaimia, kunhan tietokoneeseen on asennettu asianmukaiset näppäimistökartat, merkistöt ja fontit. Tällöin haluttujen kirjainten löytäminen näppäimistöstä voi tosin olla hankalaa, kun näppäinten tuottamaa syötettä ei voi päätellä päältäpäin.

[muokkaa] Komento- ja ohjausnäppäimet

Näppäimistön alimmalla rivillä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella ovat kontrolli- eli ctrl-näppäin (control), Windows-näppäin (Linux- järjestelmissä Meta-näppäin) ja alt-näppäin, joita voidaan käyttää yhdessä muiden näppäinten kanssa antamaan tietokoneelle ja ohjelmille komentoja. Ikkunoiduissa, graafisissa käyttöliittymissä ne tarjoavat näppärän oikotien, niin ettei käyttäjän tarvitse aina ruveta hakemaan komentoja valikoista hiiren avulla, mutta toisaalta käyttäjän on opeteltava näppäinyhdistelmät ulkoa, ennen kuin niistä on iloa. Välilyöntinäppäimen ja erikoismerkkien kirjoittamiseen tarvittavan alt gr -näppäimen oikealla puolella on vielä toinen Windows- ja ctrl-näppäin ja usein niiden välissä niin sanottu menunäppäin, jonka toiminta vastaa hiiren kakkospainiketta.

Perusnäppäimistöosan yläpuolella vasemmassa kulmassa on esc-näppäin (escape), jolla toisinaan voi keskeyttää tietokoneen suorittaman toiminnon, mutta joissain ohjelmissa sillä saattaa olla muita erityistehtäviä. Esc-näppäimen oikealla puolella on rivistö funktio- eli toimintonäppäimiä (F1–F12), joihin voi liittyä lisää ohjelmakohtaisia erityiskomentoja: esimerkiksi F1-näppäin tuo tyypillisesti esiin käytettävän ohjelman ohjeistusta. Ensimmäisissä PC-koneiden näppäimistöissä (PC/XT) toimintonäppäimiä oli vain kymmenen ja ne olivat näppäimistön vasemmassa reunassa parijonossa. Toimintonäppäinrivin oikeassa reunassa on yleensä vielä muutama erikoisnäppäin: print screen- (joka Windowsissa kopioi näytöstä kuvan leikepöydälle), scroll lock- ja pause/break-näppäimet.

Perusnäppäimistöosan oikealla puolella on tavallisesti kohdistimen ohjausnäppäimiä: neljä erillistä nuolinäppäintä (arrow keys) ja niiden yläpuolella näppäimet home (jolla kohdistin siirtyy rivin alkuun), end (rivin loppuun), page up (edelliselle sivulle) ja page down (seuraavalle sivulle). Samaan näppäinryhmään kuuluva insert-näppäin asettaa tekstinsyötön niin sanottuun päällekirjoitustilaan, jolloin jokainen vanhan tekstin lomaan lisättävä merkki korvaa sen alle jäävän vanhan merkin, sen sijaan että uudet merkit työntäisivät vanhaa tekstiä edellään, kuten tavallisesti. Delete-näppäin puolestaan poistaa kohdistinta seuraavan merkin kirjoittamatta mitään tilalle.

Samat kohdistimen ja tekstinsyötön ohjausnäppäimet sisältyvät myös näppäimistön oikeassa laidassa olevaan erilliseen numeronäppäimistöön, vaikka niiden asettelu on erilainen. Numeronäppäimistön vasemmassa ylänurkassa on lisäksi num lock -näppäin, joka toimii samaan tapaan kuin kirjainnäppäimiin vaikuttava caps lock: sen avulla numeronäppäimistön voi lukita laskinmaiseksi näppäimistöksi, jolla voi yksikätisesti syöttää lukuja ja laskea yksinkertaisia aritmeettisia perusyhtälöitä (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja).

Kannettavien tietokoneiden näppäimistössä on yleensä hieman vähemmän näppäimiä ja erilainen näppäinjärjestys. Esimerkiksi erillinen numeronäppäimistö puuttuu yleensä tilansäästön vuoksi kokonaan. Niin sanotuissa multimedianäppäimistössä on lisäksi joitakin ohjelmoitavia erikoisnäppäimiä esimerkiksi äänenvoimakkuuden säätöön sekä selaimen ja yleisimpien apuohjelmien käynnistykseen ja sammuttamiseen.

[muokkaa] Kytkintyypit

The Handbook of Human-Computer Interaction suosittelee, että näppäinten liikkeen tulisi olla välillä 1.3–6.4 mm ja painallukseen käytettävän voiman pitäisi olla 28–142 g. Tutkimusten mukaan käyttäjät eivät ole tarkkoja näiden suhteen vaan sopeutuvat kulloiseenkin tilanteeseen.[4]

[muokkaa] Kalvokytkin

Tavallisimpien näppäimistöjen kytkimet perustuvat kalvoon. Tässä rakenteessa näppäinhatut on sijoitettu kumisten kupujen päälle. Kupujen alla on kerroksittainen muovikalvo. Näppäinhatun painuessa alas kupu romahtaa ja painaa ensimmäisen kalvon läpi eristekalvosta yhteen alimman kalvon kanssa, minkä kone tulkitsee merkin annoksi. Painalluksen hellittäessä kumikupu palauttaa näppäinhatun alkuasentoonsa. Tässä mallissa näppäinhattu liikkuu täydet 2,5–4,0 mm.

Tämä rakenne on halpa valmistaa, mutta muihin verrattuna se ei ole kovin kestävä: näille malleille on luvattu iäksi ainoastaan 1–10 miljoonaa painallusta. Ajan myötä kalvokytkimen tuntuma muuttuu, joko kovemmaksi tai pehmeämmäksi.

Joissakin kalvokytkimissä on yksinkertaisempi rakenne, jossa kolmen muovikalvon asemasta käytetään sähköä johtavaa kumia. Joistakin malleista hattu ja kupu puuttuvat kokonaan.[5]

Esimerkki kalvokytkimellä varustetusta näppäimistöstä ovat Happy Hacking Keyboard ja Happy Hacking Keyboard Lite2; sen sijaan saman valmistajan Professional-mallissa on kartiomallinen jousi ja sen kytkin perustuu kondensaattorille[6].

[muokkaa] Saksikytkin

Kalvokytkimen alalaji on saksikytkin. Tätä tyyppiä käytetään kannettavien tietokoneiden näppäimistöissä.

Saksimekanismin vaikutuksesta näppäinhattu liikkuu vain 2 mm. Liike tuntuu kalvomallia vakaammalta ja näppäimet palautuvat voimakkaammin.

Tämä malli on hieman kalvomallista kalliimpi. Sen käyttöikä on 1–20 miljoonaa painallusta.[5]

[muokkaa] Mekaaninen kytkin

Mekaaniseen kytkimiin perustuva näppäimistö naksahtelee kuuluvasti kirjoitettaessa. Se on kalvomallista mutkikkaampi ja laadukkaampi. Siinä jokaisen näppäimen alla on itsenäinen kytkin, joka voidaan ainakin periaatteessa irrottaa ja vaihtaa sen vikaannuttua.

Mekaanista näppäintä ei tarvitse painaa pohjaan saakka. Useissa tapauksissa näppäinhattu kulkee 4 mm matkan pohjaan, mutta signaali painalluksesta lähtee koneelle jo 2 mm:n kohdalla. Signaalin lähdettyä näppäinmekanismi alkaa vastustaa liikettä aiempaa voimakkaammin. Näin mekanismi ilmaisee kirjoittajalle, että sormen voi siirtää seuraavalle näppäimelle jo ennen törmäystä pohjaan. Tämän ansiosta kirjoittamisen pitäisi olla miellyttävämpää.

Hyvin suunniteltu kytkin ei palaudu off-asentoon samassa kohdassa kuin signaali lähtee, vaan vasta myöhemmin, koska tämä estää useiden signaalien lähtemisen samalla painalluksella.[4]

Mekaaniset näppäimistöt ovat kaikkein kalleimpia malleja. Niissä on selvin tuntuma ja niiden näppäimet palautuvat nopeimmin. Nopean palautuksen sanotaan helpottavan nopeaa kirjoittamista.

Mekaanisten kytkimien toiminta ei heikkene ajan myötä. Samalla ne ovat kaikkein kestävimpiä: niille luvataan 20–50 miljoonaa painallusta.[5]

Esimerkkejä mekaanisin kytkimin varustetuista näppäimistöistä:

Kinesis Essential, Classic, Professional, Advantage ja Advantage Pro (kosketustuntuma, hiljainen tai naksuva)[7]. Das Keyboard II[8]; Scorpius-M10[9]; TVS Gold[10]; CVT Avant Prime ja CVT Avant Stellar[11]; Strong Manin mallit SMK-8101EUH[12], SMK-8851E[13], SMK-8104 EUH[14], SMK-85E[15] ja SMK-8861 XPL[16]; Datadesk Smartboard USB5000[17]; SteelSeries 7G[18]; Lil'Big Board[19]. • Apple Extended Keyboard (Alps-kytkimillä)[20]; Northgate Ergonomic Evolution (Alps)[21]; Matias Tactile Pro[22] (Alps-kytkimet[23]). • Matias Tactile Pro 2.0[24]; eräät Cherryn mallit.

[muokkaa] Lineaarinen mekaaninen kytkin

Lineaarinen mekaaninen kytkin ei ilmaise erikseen, missä vaiheessa signaali on lähtenyt. Vaadittava painalluksen voima pysyy samana koko matkan. Esimerkkejä: Deck[25]; Cherryn mustakantaisilla kytkimillä varustetut näppäimistöt[5].

[muokkaa] Mekaaninen kytkin, jossa on kevyt tuntuma

Nämä mallit antavat kosketuspalautetta ja naksuvat, mutta erehdyttävän vaisusti. Esimerkki: Cherryn ruskeakantaisilla kytkimillä varustetut näppäimistöt[5]. Ruskea kanta näkyy mm. I-Rocks Technologyn mallissa KR-6230.

[muokkaa] Kosketustuntuman antavat mekaaniset kytkimet

Näissä malleissa on tuntuva palaute ja selvä naksu. Esimerkkejä: SteelKeys 6G[26], Cherryn sinikantaisilla kytkimillä varustetut näppäimistöt[5].

[muokkaa] Kuuluvaa palautetta antavat mekaaniset mallit

Ääni on kovempi, mutta yleensä suurempaa voimaa ei tarvita niillä kirjoittamiseen. Esimerkki: Strongman-kytkimillä varustetut mallit[5], kuten Cherry SMK85[27].

[muokkaa] Jäykät ja kovaääniset mekaaniset kytkimet

Tämäntyyppisten näppäimistöjen tuntuma muistuttaa IBM Selectric -kirjoituskonetta.

Nämä mallit ovat harvinaisia nykyään, mutta ne olivat suosittuja tietokoneiden alkuaikoina. Monet vannovat näiden mallien nimiin edelleen. Vastaavan hyödyn voi kuitenkin saada uudemmista, kosketustuntumalla varustetuista mekaanisista näppäimistöistä.[5]

Esimerkki: Käyristyvään jouseen perustuva IBM:n alkuperäinen malli "M" painaa yli kaksi kiloa[5]. Nykyään samoja näppäimistöjä valmistaa Unicomp[28].

[muokkaa] Liitännät

Erillisen näppäimistön liitäntöjä on lukuisia erilaisia. PC-koneissa liitin on aluksi ollut iso ja pyöreä DIN5-liitin, IBM:n PS/2-koneiden myötä pienempi pyöreä PS/2-liitin (MiniDIN6) ja nykyisin usein USB-liitin. Applen tietokoneet ovat aiemmin käyttäneet ADB-liitintä, Sunin työasemat sarjaliitäntään perustuvia DB15 (Sun3-koneet) ja MiniDIN8-liittimiä (Type 5 -näppäimistöt). Nykyisin yleisimmät käytössä olevat liitännät ovat USB sekä PS/2.

Liitäntä voi olla myös johdoton infrapuna- tai radioyhteydellä (esim. Bluetooth) varustettu näppäimistö. Enemmistö langattomista näppäimistöistä perustuu kuitenkin langan päässä sijaitsevaan vastaanottimeen.

[muokkaa] Muoto

Näppäimistön muoto vaikuttaa kirjoitustehoon ja virheiden määrään. Tutkimusten mukaan paras muoto on sivulta katsottuna kaareva; toiseksi paras profiili on porrastettu. Tasainen profiili on kaikkein huonoin.[4]

Tutkimuksissa kaikki käyttäjät pitävät jonkin verran kallistetusta näppäimistöstä. Puolelle tutkimuksiin osallistuneista sopivin kulma on 15–25°. Sopiva kulma riippuu istuimen korkeudesta ja käyttäjän omasta pituudesta.[4]

[muokkaa] Näppäimet

Useimmissa näppäimistöissä näppäimen muoto on kaareva tai kovera. On olemassa myös litteitä näppäimistöjä.

Näppäinten keskikohtien tulisi olla vähintään 19 mm päässä toisistaan, sillä tiheämpi asettelu hidastaa kirjoittamista[4]. ANSI-standardi suosittelee näppäimen kooksi 12 mm × 12 mm[4].

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Cecil Adams, Was the QWERTY keyboard purposely designed to slow typists?, Chicago Reader, Inc (englanniksi). Luettu 4. elokuuta 2006.
  2. ↑ S. J. Liebowitz ja Stephen E. Margolis, The Fable of the Keys, Journal of Law & Economics (englanniksi). Luettu 4. elokuuta 2006.
  3. ↑ Paul A. David, Path dependence and the quest for historical economics: One more chorus of the ballad of QWERTY, All Souls College, Oxford & Stanford University (englanniksi). Luettu 5. elokuuta 2006.
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 Helander, Landauer & Prabhu: Handbook of Human–Computer Interaction (1997), lyhennelmä os. http://amarsagoo.blogspot.com/2008/05/science-of-keyboard-design.html
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 5,7 5,8 http://www.ergocanada.com/ergo/keyboards/mechanical_vs_membrane_keyswitches.html
  6. ↑ http://www.pfusystems.com/hhkeyboard/leaflet/keyspec.html
  7. ↑ http://www.kinesis-ergo.com/pdfs/advantage_usb.pdf
  8. ↑ http://www.daskeyboard.com/
  9. ↑ http://www.barrys-rigs-n-reviews.com/reviews/2007/hardware/m10key/m10key.htm
  10. ↑ http://www.tvs-e.com/showProduct.asp?productNo=2&topic=161
  11. ↑ http://www.cvtinc.com/products/keyboards/comparison.htm
  12. ↑ http://www.strong-man.com.tw/p02.htm
  13. ↑ http://www.strong-man.com.tw/p02.htm
  14. ↑ http://www.strong-man.com.tw/p03.htm
  15. ↑ http://www.strong-man.com.tw/p03.htm
  16. ↑ http://www.strong-man.com.tw/p03.htm
  17. ↑ http://www.atpm.com/12.05/smartboard.shtml
  18. ↑ http://www.steelseries.com/int/products/keyboards/7g/information
  19. ↑ http://www.datadesktech.com/desktop_lbbspec.html
  20. ↑ http://db.tidbits.com/article/7607
  21. ↑ http://www.ergonomicsmadeeasy.com/index.asp?PageAction=VIEWPROD&ProdID=12&HS=1
  22. ↑ http://matias.ca/tactilepro/index.php
  23. ↑ http://db.tidbits.com/article/7607
  24. ↑ http://matias.ca/tactilepro2/index.php
  25. ↑ http://www.deckkeyboards.com/faqs.php#27
  26. ↑ http://www.fragyou.net/2006/08/21/a-mans-keyboard/
  27. ↑ http://www.notestation.com/specs_smk85u.htm
  28. ↑ http://pckeyboards.stores.yahoo.net/

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta näppäimistö.
Henkilökohtainen tietokone
Ohjelmat

BIOS | EFI | Käyttöjärjestelmä | Sovellusohjelma |
Laitteet

Emolevy | Hiiri | Keskusmuisti | Suoritin | Massamuisti | Näppäimistö | Näytönohjain | Tietokonenäyttö | Äänikortti |
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4pp%C3%A4imist%C3%B6
Henkilökohtaiset työkalut