Näppäimistö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyypillinen suomalais-ruotsalainen PC-näppäimistö.
Suomalais-ruotsalaisen näppäimistön kaavio, johon on merkitty myös, mitkä näppäimet tuottavat erilaisen kirjoitusmerkin norjalaisessa (vihreät merkit) ja tanskalaisessa (siniset merkit) näppäinasettelussa.

Näppäimistö on tiedon syöttämiseen tarkoitettu laite, joka koostuu sormilla painettavista näppäimistä. Näppäimistöjä on monissa teknisissä laitteissa, kuten tietokoneissa, kirjoituskoneissa ja laskimissa.

Tietokoneiden näppäimistöt muistuttavat yleensä perusasettelultaan kirjoituskoneiden näppäimistöjä, mutta niissä on enemmän näppäimiä. Eri tietokoneperheissä käytetyt näppäimistöt eroavat jonkin verran toisistaan, mutta nykyisin erot ovat suhteellisen vähäiset. PC-tyyppisissä tietokoneissa on ollut käytössä kolme yleistä näppäimistöstandardia, joista nykyisin yleisimmässä on 105 näppäintä, mutta joissain uusimmissa malleissa voi olla vielä erityisiä lisänäppäimiä. PC-näppäimistöjä voi usein käyttää myös muissa koneissa.

Ergonominen näppäimistö.

Ergonomiseksi näppäimistöksi voidaan kutsua keskeltä taitettua mallia, jonka on tarkoitus vähentää ranteisiin kohdistuvaa rasitusta.

Qwerty-näppäimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: QWERTY
Unkarilaisen näppäimistön erikoismerkkejä.

Yleisintä kirjoituskonetyyppisten näppäimistöjen asettelua kutsutaan Qwerty-asetteluksi, koska sen ylimmän kirjainrivin kuusi ensimmäistä näppäintä muodostavat tämän kirjainyhdistelmän. Qwerty-asettelusta on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty. Useimmissa muunnelmissa erot kuitenkin keskittyvät perusnäppäinalueen oikeaan laitaan, jonne esimerkiksi suomalaisessa versiossa on istutettu skandinaavisten kirjainten eli Å:n, Ä:n ja Ö:n näppäimet.

Qwerty-asettelua käytetään tietotekniikassa myös muiden kuin latinalaisia aakkosia käyttävien kielten, kuten japanin ja kiinan, merkinsyöttö­järjestelmien pohjana, mistä syystä sen mukaisia näppäimistöjä tavataan yleisesti kaikkialla maailmassa. Asettelu ei kuitenkaan ole täysin yleismaailmallinen: esimerkiksi yleisimmällä venäjän kirjoittamiseen käytetyllä asettelulla ei ole mitään yhteyttä Qwerty-asetteluun.

Vaihtoehtoiset asettelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qwerty-näppäimistölle on esitetty vaihtoehtoisia malleja, mutta ne eivät ole saaneet yhtä suurta suosiota.

PC-näppäimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näppäimistö voi olla toteutettu ohjelmallisesti, jolloin sitä ohjataan kosketusnäytöllä tai muulla osoitinlaitteella, kuten hiirellä. Tällöin näppäimistön merkinnät ovat vaihdettavissa lennossa.

Tyypillinen suomalainen PC-näppäimistö perustuu Qwerty-näppäimistöasetteluun, jossa on perusnäppäimistön lisäksi erikoisnäppäimiä. Kaikkiaan näppäimiä on tavallisesti 101–105.

Näppäimiin on merkitty kirjaimia ja muita merkkejä, joita perinteisesti kutsutaan kaiverruksiksi (vaikka nykyään niitä ei enää aivan sananmukaisesti kaiverreta näppäimiin). Kaiverrukset auttavat löytämään ja muistamaan oikeat näppäimet, kun järjestelmään halutaan syöttää tekstiä. Näppäimillä tuotettavat merkit eivät kuitenkaan ole kiinteästi sidoksissa näppäinkaiverruksiin, vaan riippuvat ohjelmallisesta näppäinasettelusta, jota voidaan haluttaessa muuttaa. Tietokoneen asetuksia vaihtamalla tavallisen Qwerty-näppäimistönkin voi siis hyvin laittaa tuottamaan vaikkapa kyrillisiä kirjaimia, kunhan tietokoneeseen on asennettu asianmukaiset näppäimistökartat, merkistöt ja fontit. Tällöin haluttujen kirjainten löytäminen näppäimistöstä voi tosin olla hankalaa, kun näppäinten tuottamaa syötettä ei voi päätellä päältäpäin.

Merkkien kirjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusnäppäimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PC-näppäimistön vasenta laitaa. Tyypillisessä suomalaisessa näppäimistössä shift-näppäin on pienempi, sillä sen ja Z-näppäimen väliin on lisätty pienempi kuin- (<) ja suurempi kuin merkin (>) näppäin. Alarivissä ctrl-, meta/windows- sekä alt-näppäin, joiden avulla käyttäjä voi antaa komentoja käyttöjärjestelmälle ja ohjelmille.

Näppäimistön perusosan kolmella keskimmäisellä rivillä ovat edustettuina tavallisimmin tarvittavat latinalaiset kirjaimet ja välimerkit. Kirjainnäppäimiin on tavallisesti merkitty vain suuraakkoset, vaikka niiden oletusarvoisena syötteenä ovat pienaakkoset; suuraakkosia voi kirjoittaa pitämällä samanaikaisesti alhaalla vaihto- eli shift-näppäintä, jonka symbolina saattaa olla pelkkä lihava ylänuoli [⇧]. Vaihtonäppäimiä on itse asiassa kaksi, alimman kirjainrivin vasemmalla ja oikealla laidalla, mutta vaikutukseltaan ne ovat yhteneväisiä. Kymmensormijärjestelmässä vasemmanpuoleista vaihtonäppäintä käytetään silloin, kun kirjoitusmerkki näppäillään oikealla kädellä, ja vastaavasti oikeanpuoleista vaihtonäppäintä käytetään, kun kirjoitusmerkki näppäillään vasemmalla kädellä.

Vasemmanpuoleisen vaihtonäppäimen yläpuolella olevan caps lock -näppäimen avulla suuraakkoset saa lukittua oletusarvoisiksi, jotta kirjoittajan ei tarvitsisi jatkuvasti pitää vaihtonäppäintä alhaalla, jos esimerkiksi haluaa kirjoittaa kokonaisia sanoja suuraakkosin. Tällöin näppäimistön oikeaan ylänurkkaan yleensä syttyy erityinen merkkivalo, ja samalla vaihtonäppäimen vaikutus kääntyy päinvastaiseksi eli sen avulla voidaankin haluttaessa kirjoittaa pienaakkosia suuraakkosten lomaan. Pienaakkoset palautuvat oletusarvoisiksi ja merkkivalo sammuu, kun caps lock -näppäintä painetaan uudestaan.

Perusnäppäimistön ylärivin näppäimillä voidaan kirjoittaa numeromerkit ja joukko erikoismerkkejä. Caps lock -näppäin ei vaikuta muihin kuin kirjainnäppäimiin, joten numeronäppäimillä kirjoitetaan caps lockista riippumatta aina oletusarvoisesti numeroita ja erikoismerkit on kirjoitettava vaihtonäppäimen (tai alt gr -näppäimen) avulla.

Perusnäppäimistön alimman rivin keskellä on leveä näppäin, jolla kirjoitetaan välilyönti. Sen oikealla puolella sijaitsee alt gr (alternate graphic) -erikoisnäppäin, jota käytetään vaihtonäppäimen tapaan joidenkin erikoismerkkien kirjoittamiseen. Muihin kuin kirjainnäppäimiin onkin tyypillisesti merkitty kaksi (ja joskus kolme tai neljäkin) merkkiä, joista näppäimen vasempaan alanurkkaan asemoitu merkki on näppäimen oletussyöte ja sen yläpuolella oleva tuotetaan vaihtonäppäimen avulla. Näppäimen oikeaan alanurkkaan mahdollisesti asemoitu merkki puolestaan tuotetaan alt gr -näppäimen avulla ja oikeaan ylänurkkaan asemoitu merkki vaihtonäppäimen ja alt gr -näppäimen yhdistelmällä.

Palautusnäppäin ja askelpalautin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeanpuoleisen vaihtonäppäimen yläpuolella on normaalia näppäintä selvästi isompi palautusnäppäin (return) tai kappaleenvaihtonäppäin, jonka symbolina on vasemmalle kääntyvä kulmanuoli [↵]. Palautusnäppäimen nimi periytyy vanhoista kirjoituskoneista, joissa paperitela piti aina riviä vaihdettaessa palauttaa lähtöasentoon. Nykyaikaisissa tekstinkäsittelyohjelmissa palautusnäppäin tuottaa yleensä näkymättömän kirjoitusmerkin, joka osoittaa tietokoneelle kappaleen päättyvän, mutta joissain muissa ohjelmissa palautusnäppäin tuottaa pelkän rivinvaihtomerkin (kappaleenvaihto ja rivinvaihto voivat äkkiseltään vaikuttaa samalta asialta, mutta teknisesti ne ovat eri asioita; myös tekstinkäsittelyohjelmissa palautusnäppäin tuottaa pelkän rivinvaihdon, jos samalla pitää vaihtonäppäintä alhaalla).

Palautusnäppäimen yläpuolella on askelpalautin (backspace), jota symboloi vasemmalle osoittava nuoli [←]. Myös askelpalauttimen nimi periytyy kirjoituskoneista, joissa vastaava näppäin siirsi paperiteliä yhden askelen verran takaisin päin. Nykyaikaisissa tekstinkäsittelyohjelmissa askelpalautin pyyhkii pois kohdistinta edeltävän merkin. Selaimissa tai tiedostonhallinnassa sen avulla voi yleensä palata edelliselle sivulle tai ylemmälle hakemistotasolle.

Sarkain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylimmän kirjainrivin vasemmalla puolella on niin sanottu sarkain- eli tabulointinäppäin, jossa tavallisesti on oikealle osoittava, pystyviivaan päättyvä nuoli [⇥] ja sen yläpuolella samanlainen mutta vasemmalle osoittava nuoli [⇤] ilmaisemassa, että vaihtonäppäimellä vaikutus kääntyy päinvastaiseksi. Sarkainnäppäimen tarkoitus vaihtelee käytettävän ohjelman mukaan, mutta esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmissa se tuottaa tavallisesti näkymättömän merkin, joka ohjaa kohdistimen eli kursorin asettumaan erikseen asetettavaan sarkainkohtaan. Toisaalta taulukoissa sarkainnäppäin ei tuota minkäänlaista merkkiä, vaan sen avulla siirretään kohdistinta solusta toiseen.

Tarkenäppäimet suomalaisessa näppäimistössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tarkenäppäin

Suomalainen näppäimistö poikkeaa jossain määrin esimerkiksi englantilaisesta tai saksalaisesta näppäimistöstä. Eroavaisuudet koskevat lähinnä niin kutsuttujen tarkkeiden ja kielikohtaisten kirjainmerkkien sekä joidenkin erikoismerkkien sijoittelua näppäimistöllä.

Tarkenäppäinten erikoispiirre on, että merkki ei näppäiltäessä tule heti näkyviin. Tarkkeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi itsenäisinä kirjoitusmerkkeinä, vaan ne esiintyvät tavallisesti vain jonkin kirjaimen lisukkeina (é, à, ü, ô, ñ), joten kirjoitettaessa ne jäävätkin odottamaan seuraavaa kirjainta ja ilmestyvät näkyviin vasta sen kera. Näin suomalaisella näppäimistöllä on varsin helppo kirjoittaa useiden eurooppalaisten kielten erikoismerkkejä.

Perinteisessä suomalais-ruotsalaisessa näppäimistöasettelussa on numerorivissä askelpalauttimen vasemmalla puolella tarkenäppäin, johon on kaiverrettu akuutti (´) eli oikealle kallistuva aksenttimerkki ja sen yläpuolelle gravis (`) eli vasemmalle kallistuva aksenttimerkki). Aksenttimerkin alapuolella on toinen näppäin, johon on kaiverrettu treema (¨) eli kaksi yläpuolista pistettä, sen yläpuolella sirkumfleksi (^) eli ylöspäin osoittava nuolenkärki ja oikeassa alanurkassa tilde (~) eli aaltoviiva.

Paitsi tarkkeena, aaltoviivaa voidaan tietoteknisissä yhteyksissä käyttää yksinäänkin esimerkiksi kotihakemiston symbolina (etenkin Linux- ja Unix-järjestelmissä) ja sirkumfleksiä puolestaan yläindeksin korvikkeena esimerkiksi potenssilaskuissa (2^3 = 23). Tällaista käyttöä varten tarkkeet saadaan tuotettua kirjoittamalla tarkemerkin jälkeen kirjaimen sijasta välilyönti tai kirjoittamalla tarke kaksi kertaa peräkkäin.

Näppäimistöön merkitsemättömien kirjainten ja merkkien tuottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näppäimistön merkinnät eivät yleensä kerro koko totuutta käytettävissä olevasta merkkivalikoimasta. Nykyaikaisissa Suomen oloihin kotoistetuissa tietokonejärjestelmissä esimerkiksi alt gr -näppäin yhdessä Ö-näppäimen kanssa saattaa tuottaa niin sanotun tanskalaisen Ö:n (Ø) ja heittomerkin sekä S-näppäimen kanssa niin sanotun hattu-S:n (Š), vaikkei sitä näppäimistöön olisikaan erikseen merkitty. Nämä näppäinyhdistelmät toimivat ainakin laajennetussa suomalaisessa näppäimistössä, joka on vuonna 2008 vahvistettu kansalliseksi standardiksi.

Komento- ja ohjausnäppäimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näppäimistön alimmalla rivillä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella ovat kontrolli- eli ctrl-näppäin (control), meta-näppäin (jota yleensä kutsutaan windows-näppäimeksi, koska siinä on Windows-käyttöjärjestelmän tunnus) ja alt-näppäin (alternate), joita voidaan käyttää yhdessä muiden näppäinten kanssa antamaan käyttöjärjestelmälle ja ohjelmille komentoja. Macintosh-näppäimistossä meta-näppäimen tilalla on "cmd" komento-näppäin, jonka avulla voidaan suorittaan erilaisia näppäinkomentoja. Ikkunoiduissa, graafisissa käyttöliittymissä ne tarjoavat näppärän oikotien, niin ettei käyttäjän tarvitse aina ruveta hakemaan komentoja valikoista hiiren avulla, mutta toisaalta käyttäjän on opeteltava näppäinyhdistelmät ulkoa, ennen kuin niistä on iloa. Välilyöntinäppäimen ja erikoismerkkien kirjoittamiseen tarvittavan alt gr -näppäimen oikealla puolella on vielä toinen windows- ja ctrl-näppäin ja usein niiden välissä niin sanottu menunäppäin (valikkonäppäin), jonka toiminta vastaa hiiren kakkospainiketta.

Esc-näppäin amerikkalaisen näppäimistön yläkulmassa.

Perusnäppäimistöosan yläpuolella vasemmassa kulmassa on esc-näppäin (engl. escape, ’pako, poispääsy’) eli poistumisnäppäin, jolla toisinaan voi keskeyttää tietokoneen suorittaman toiminnon, mutta joissain ohjelmissa sillä saattaa olla muita erityistehtäviä. Esc-näppäimen oikealla puolella on rivistö funktio- eli toimintonäppäimiä (F1–F12), joihin voi liittyä lisää ohjelmakohtaisia erityiskomentoja: esimerkiksi F1-näppäin tuo tyypillisesti esiin käytettävän ohjelman ohjeistusta. Ensimmäisissä PC-koneiden näppäimistöissä (PC/XT) toimintonäppäimiä oli vain kymmenen, ja ne olivat näppäimistön vasemmassa reunassa parijonossa. Toimintonäppäinrivin oikeassa reunassa on yleensä vielä muutama erikoisnäppäin: print screen- (joka Windowsissa kopioi näytöstä kuvan leikepöydälle), scroll lock- ja pause/break-näppäimet.

Ohjaus- ja erikoisnäppäimiä.

Perusnäppäimistöosan oikealla puolella on tavallisesti kohdistimen ohjausnäppäimiä: neljä erillistä nuolinäppäintä (arrow keys) ja niiden yläpuolella näppäimet home (jolla kohdistin siirtyy rivin alkuun), end (rivin loppuun), page up (edelliselle sivulle) ja page down (seuraavalle sivulle). Samaan näppäinryhmään kuuluva insert-näppäin asettaa tekstinsyötön niin sanottuun päällekirjoitustilaan, jolloin jokainen vanhan tekstin lomaan lisättävä merkki korvaa sen alle jäävän vanhan merkin, sen sijaan että uudet merkit työntäisivät vanhaa tekstiä edellään, kuten tavallisesti. Delete-näppäin puolestaan poistaa kohdistinta seuraavan merkin kirjoittamatta mitään tilalle.

Erillinen numeronäppäimistö.

Samat kohdistimen ja tekstinsyötön ohjausnäppäimet sisältyvät myös näppäimistön oikeassa laidassa olevaan erilliseen numeronäppäimistöön, vaikka niiden asettelu on erilainen. Numeronäppäimistön vasemmassa ylänurkassa on lisäksi num lock -näppäin, joka toimii samaan tapaan kuin kirjainnäppäimiin vaikuttava caps lock: sen avulla numeronäppäimistön voi lukita laskinmaiseksi näppäimistöksi, jolla voi yksikätisesti syöttää lukuja ja laskea yksinkertaisia aritmeettisia perusyhtälöitä (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja).

Kannettavien tietokoneiden näppäimistössä on yleensä hieman vähemmän näppäimiä ja erilainen näppäinjärjestys. Esimerkiksi erillinen numeronäppäimistö puuttuu yleensä tilansäästön vuoksi kokonaan. Niin sanotuissa multimedianäppäimistössä on lisäksi joitakin ohjelmoitavia erikoisnäppäimiä esimerkiksi äänenvoimakkuuden säätöön sekä selaimen ja yleisimpien apuohjelmien käynnistykseen ja sammuttamiseen.

Näppäinten kytkintyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Handbook of Human-Computer Interaction suosittelee, että näppäinten liikkeen tulisi olla 1,3–6,4 mm ja painallukseen käytettävän voiman 28–142 g. Tutkimusten mukaan käyttäjät eivät ole tarkkoja näiden suhteen vaan sopeutuvat kulloiseenkin tilanteeseen.[1]

Kalvokytkin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisimpien näppäimistöjen kytkimet perustuvat kalvoon. Tässä rakenteessa näppäinhatut on sijoitettu kumisten kupujen päälle. Kupujen alla on kerroksittainen muovikalvo. Näppäinhatun painuessa alas kupu romahtaa ja painaa ensimmäisen kalvon läpi eristekalvosta yhteen alimman kalvon kanssa, minkä kone tulkitsee merkin annoksi. Painalluksen hellittäessä kumikupu palauttaa näppäinhatun alkuasentoonsa. Tässä mallissa näppäinhattu liikkuu täydet 2,5–4,0 mm.

Tämä rakenne on halpa valmistaa, mutta muihin verrattuna se ei ole kovin kestävä: näille malleille on luvattu iäksi ainoastaan 1–10 miljoonaa painallusta. Ajan myötä kalvokytkimen tuntuma muuttuu kovemmaksi tai pehmeämmäksi.

Joissakin kalvokytkimissä on yksinkertaisempi rakenne, jossa kolmen muovikalvon asemasta käytetään sähköä johtavaa kumia. Joistakin malleista hattu ja kupu puuttuvat kokonaan.[2]

Esimerkkejä kalvokytkimellä varustetusta näppäimistöstä ovat Happy Hacking Keyboard ja Happy Hacking Keyboard Lite2; sen sijaan saman valmistajan Professional-mallissa on kartiomallinen jousi ja sen kytkin perustuu kondensaattoriin.[3]

Saksikytkin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalvokytkimen alalaji on saksikytkin. Tätä tyyppiä käytetään kannettavien tietokoneiden näppäimistöissä.

Saksimekanismin vaikutuksesta näppäinhattu liikkuu vain 2 mm. Liike tuntuu kalvomallia vakaammalta, ja näppäimet palautuvat voimakkaammin.

Tämä malli on hieman kalvomallista kalliimpi. Sen käyttöikä on 1–20 miljoonaa painallusta.[2]

Mekaaninen kytkin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mekaaniseen kytkimiin perustuva näppäimistö naksahtelee kuuluvasti kirjoitettaessa. Se on kalvomallista mutkikkaampi ja laadukkaampi. Siinä jokaisen näppäimen alla on itsenäinen kytkin, joka voidaan ainakin periaatteessa irrottaa ja vaihtaa sen vikaannuttua.

Mekaanista näppäintä ei tarvitse painaa pohjaan saakka. Useissa tapauksissa näppäinhattu kulkee 4 mm matkan pohjaan, mutta signaali painalluksesta lähtee koneelle jo 2 mm:n kohdalla. Signaalin lähdettyä näppäinmekanismi alkaa vastustaa liikettä aiempaa voimakkaammin. Näin mekanismi ilmaisee kirjoittajalle, että sormen voi siirtää seuraavalle näppäimelle jo ennen törmäystä pohjaan. Tämän ansiosta kirjoittamisen pitäisi olla miellyttävämpää.

Hyvin suunniteltu kytkin ei palaudu off-asentoon samassa kohdassa kuin signaali lähtee, vaan vasta myöhemmin, koska tämä estää useiden signaalien lähtemisen samalla painalluksella.[1]

Mekaaniset näppäimistöt ovat kaikkein kalleimpia malleja. Niissä on selvin tuntuma ja niiden näppäimet palautuvat nopeimmin. Nopean palautuksen sanotaan helpottavan nopeaa kirjoittamista.

Mekaanisten kytkimien toiminta ei heikkene ajan myötä. Samalla ne ovat kaikkein kestävimpiä: niille luvataan 20–50 miljoonaa painallusta.[2]

Esimerkkejä mekaanisin kytkimin varustetuista näppäimistöistä:

Kinesis Essential, Classic, Professional, Advantage ja Advantage Pro (kosketustuntuma, hiljainen tai naksuva)[4]. Das Keyboard II[5]; Scorpius-M10[6]; TVS Gold[7]; CVT Avant Prime ja CVT Avant Stellar[8]; Strong Manin mallit SMK-8101EUH, SMK-8851E, SMK-8104 EUH, SMK-85E ja SMK-8861 XPL; Datadesk Smartboard USB5000[9]; SteelSeries 7G[10]; Lil'Big Board[11]. • Apple Extended Keyboard (Alps-kytkimillä)[12]; Northgate Ergonomic Evolution (Alps)[13]; Matias Tactile Pro[14] (Alps-kytkimet[15]). • Matias Tactile Pro 2.0[16]; eräät Cherryn mallit.

Lineaarinen mekaaninen kytkin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lineaarinen mekaaninen kytkin ei ilmaise erikseen, missä vaiheessa signaali on lähtenyt. Vaadittava painalluksen voima pysyy samana koko matkan. Esimerkkejä: Deck[17]; Cherryn mustakantaisilla kytkimillä varustetut näppäimistöt[2].

Mekaaninen kytkin, jossa on kevyt tuntuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nämä mallit antavat kosketuspalautetta ja naksuvat, mutta erehdyttävän vaisusti. Esimerkki: Cherryn ruskeakantaisilla kytkimillä varustetut näppäimistöt[2]. Ruskea kanta näkyy mm. I-Rocks Technologyn mallissa KR-6230.

Kosketustuntuman antavat mekaaniset kytkimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näissä malleissa on tuntuva palaute ja selvä naksu. Esimerkkejä: SteelKeys 6G[18], Cherryn sinikantaisilla kytkimillä varustetut näppäimistöt[2].

Kuuluvaa palautetta antavat mekaaniset mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääni on kovempi, mutta yleensä suurempaa voimaa ei tarvita niillä kirjoittamiseen. Esimerkki: Strongman-kytkimillä varustetut mallit[2], kuten Cherry SMK85[19].

Jäykät ja kovaääniset mekaaniset kytkimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämäntyyppisten näppäimistöjen tuntuma muistuttaa IBM Selectric -kirjoituskonetta.

Nämä mallit ovat harvinaisia nykyään, mutta ne olivat suosittuja tietokoneiden alkuaikoina. Monet vannovat näiden mallien nimiin edelleen. Vastaavan hyödyn voi kuitenkin saada uudemmista, kosketustuntumalla varustetuista mekaanisista näppäimistöistä.[2]

Esimerkki: Käyristyvään jouseen perustuva IBM:n alkuperäinen malli "M" painaa yli kaksi kiloa[2]. Nykyään samoja näppäimistöjä valmistaa Unicomp[20].

Liitännät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillisen näppäimistön liitäntöjä on lukuisia erilaisia. PC-koneissa liitin on aluksi ollut iso ja pyöreä DIN5-liitin, IBM:n PS/2-koneiden myötä pienempi pyöreä PS/2-liitin ja nykyisin usein USB-liitin. Applen tietokoneet ovat aiemmin käyttäneet ADB-liitintä, Sunin työasemat sarjaliitäntään perustuvia DB15 (Sun3-koneet) ja MiniDIN8-liittimiä (Type 5 -näppäimistöt). Nykyisin yleisimmät käytössä olevat liitännät ovat USB sekä PS/2.

Liitäntä voi olla myös johdoton infrapuna- tai radioyhteydellä (esim. Bluetooth) varustettu näppäimistö. Enemmistö langattomista näppäimistöistä perustuu kuitenkin langan päässä sijaitsevaan vastaanottimeen.

Muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näppäimistön muoto vaikuttaa kirjoitustehoon ja virheiden määrään. Tutkimusten mukaan paras muoto on sivulta katsottuna kaareva; toiseksi paras profiili on porrastettu. Tasainen profiili on kaikkein huonoin.[1]

Tutkimuksissa kaikki käyttäjät pitävät jonkin verran kallistetusta näppäimistöstä. Puolelle tutkimuksiin osallistuneista sopivin kulma on 15–25°. Sopiva kulma riippuu istuimen korkeudesta ja käyttäjän omasta pituudesta.[1]

Näppäimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa näppäimistöissä näppäimen muoto on kaareva tai kovera. On olemassa myös litteitä näppäimistöjä.

Näppäinten keskikohtien tulisi olla vähintään 19 mm:n päässä toisistaan, sillä tiheämpi asettelu hidastaa kirjoittamista[1]. ANSI-standardi suosittelee, että näppäimen koko on 12 × 12 mm.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta näppäimistö.