Laskin

Moderni funktiolaskin

Casion valmistama graafinen laskin

Laskin on mekaaninen tai elektroninen laite, joka suorittaa numeerisia laskutoimituksia yleensä näppäimistöltä annettujen ohjeiden mukaan. Helmitaulu lasketaan vanhimmaksi laskukoneeksi, joskin siinä ihmisen itse suorittamat rutiinit muodostavat olennaisen osan "mekaniikkaa". Helmitaulussa liikutellaan tankoon kiinnitettyjä helmiä, ja sillä voidaan laskea paitsi yhteen- ja vähennyslaskuja, myös kerto- ja jakolaskujen sekä neliöjuurien kaltaisia monimutkaisempia toimituksia.

Historiaa

Helmitaulu

Ensimmäisiä automaattisia laskimia olivat Blaise Pascalin ja Gottfried Leibnizin 1600-luvulla kehittämät mekaaniset laskukoneet. Blaise Pascal keksi Ranskassa vuonna 1642 koneen, joka laski yhteen- ja vähennyslaskuja. Kone toimi hammaspyörillä, joita liikuteltiin puikkoja vääntämällä. Leibniz rakensi hieman myöhemmin koneen, joka pystyi suorittamaan myös kerto- ja jakolaskuja automaattisesti. Lisäksi hän keksi laskutikun eli laskuviivaimen, jota varsinkin insinöörit ovat paljon käyttäneet kerto- ja jakolaskujen suorittamiseen.

1960-luvulla yleistyivät sähkömekaaniset ja täysin elektroniset pöytälaskimet, ja 1970-luvun vaihteessa tulivat markkinoille ensimmäiset integroituihin piireihin perustuvat taskulaskimet.

Nykyiset laskimet vaihtelevat kooltaan ja ominaisuuksiltaan huomattavasti. Vaikka runsaasti toimintoja sisältävän laskimen saakin nykyisellä teknologialla esimerkiksi rannekelloon tai osaksi matkapuhelimen tai PDA-laitteen ohjelmistoa, on pelkkiin peruslaskutoimituksiin kykeneville pöytälaskimillekin edelleen paikkansa.

Vanhat kassakoneet

Vanhanaikainen kassakone

Toinen sovellutus vanhoista laskukoneista ovat vanhat kassakoneet. Ne toimivat vipuja asettelemalla ja kammesta vääntämällä tai vaihtoehtoisesti näppäimiä painamalla ja kammesta vääntämällä, usein niin, että jokaisella desimaalilla on oma vipunsa tai näppäinsarjansa. Suuremmissa on sähkömoottori. Tyypillisestä nämä laitteet osasivat vain yhteen- ja vähennyslaskun, joiden avulla pidettiin kirjaa kassalippaassa olevaa rahamäärää; muu laskeminen suoritettiin paperilla.

Mekaaniset laskukoneet

Toimivat samalla periaatteella, mutta osasivat myös kymmenellä kertomisen ja jakamisen, eli käytännössä pilkun siirron.

Pilkun siirron avulla saatetaan tällaisella koneella myös alkeelllisesti kertoa ja jakaa. Esimerkiksi luvun X kertominen kolmellatoista ei vaadi yhteenlasku-operaation toistamista kolmeatoista kertaan, vaan pelkästään kolme yhteenlaskua, pilkun siirron vasemmalle ja vielä yhden yhteenlaskun, eli neljä kammen kierrosta. Tämäntyyppiset laskimet sisältävät yleensä erityisen kerrontarekisterin, joka pitää kirjaa, montako kertaa kampi on kierähtänyt (ts. yhteenlasku-operaatio on suoritettu). Luonnolisesti, vähennyslasku pienentää rekisterin lukua ja pilkun siirto saa sen kasvamaan kymmenlukua ylempää.

1900-luvun puolella kehitettiin edelleen mekaanisia laskimia, jotka kykenivät suoraan kertomiseen ja jakamiseen, mahdollisesti myös tekemään rajoitetusti vaikeampia opeaatiota, kuten neliöjuuren. Täyssähköiset laskimet kuitenkin veivät markkinat ennen näiden ominaisuuksien yleistymistä.

Elektroniset laskimet

1900-luvun loppupuolella elektroniset laskimet pitkälti syrjäyttivät mekaaniset. Taskulaskimet yleistyivät 1970-luvulla nopeasti. Niitä on kahta päätyyppiä, nelilaskimia, joilla voidaan suorittaa vain yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja, sekä funktiolaskimia, joissa on näppäimet myös esimerkiksi juurten, logaritmien ja trigonometristen funktioiden laskemista varten. Näppäimistön ohella niiden tärkein käyttäjälle näkyvä osa on numeronäyttö. Eri malleissa numerot voidaan muodostaa joko LEDeistä tai nestekiteiden avulla.

Muunlaisia laskimia

• Curta
• Graafinen laskin

Lähteet

• www.HEXelon.com freeware
• HP Museo

Aiheesta muualla

• Laskin verkossa