Rinnakkaisliitäntä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tulostinliitäntää. Käsitteestä yleisesti on artikkeli rinnakkaismuotoinen tiedonsiirto.
25-nastainen rinnakkaisportti (DB-25) oli ennen USB:n yleistymistä yleisin kirjoittimen liitäntä henkilökohtaisissa tietokoneissa.
Centronics-kaapelin tulostimen puoleinen liitin.

Rinnakkaisliitäntä (myös: Centronics-portti, kirjoitinportti, LPT) on nykyään jo vanhentunut IBM-yhteensopivien tietokoneiden liitäntä, joka on tarkoitettu kirjoittimille tai muille rinnakkaisliitäntää hyödyntäville oheislaitteille, kuten kuvanlukijoille tai Zip-asemille. Rinnakkaisporttia ja siihen liitettävää vastakappaletta, "dongelia", on käytetty myös teollisuusohjelmistojen ja suosittujen pelien fyysisessä kopiosuojauksessa. Rinnakkaisporttia hyödynnettiin myös digitoidun äänen toistossa.

Rinnakkaisportin vaihtoehtoinen nimi Centronics-portti viittaa Centronics Data Computer Corporation -yhtiöön, joka otti liittimen ensimmäisenä käyttöön valmistamassaan pistematriisitulostimessa Model 101 vuonna 1970. Kytkennän kehittivät An Wang, Robert Howard ja Prentice Robinson Wang Laboratories -yhtiössä. 1981 IBM valitsi liittimen henkilökohtaisen tietokoneensa tulostinportiksi. Dataproducts-yhtiö esitteli Centronics-liitännästä poikkeavan standardinsa DD-50 tai M-50 (Winchester-liitin), jonka tulostimen puoleisessa päässä oli 37-nastainen DC-37. Dataproductsin liitäntä oli yleinen suurtietokoneissa.

Alkuperäinen Centronics-standardin mukainen rinnakkaisliitäntä oli yksisuuntainen, mutta PS/2-tietokoneessa siirryttiin kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon, jota määrittelee IEEE 1284 -standardi. Alkuperäisen Centronics-standardin mukainen rinnakkaisportti kykeni siirtämään dataa 150 kilotavua sekunnissa, mutta uudemmat ECP- ja EPP-tiloja hyödyntävät portit pystyivät siirtämään dataa 400 kilotavusta kahteen megatavuun sekunnissa. Nykyään USB- tai Firewire-liitäntä on huomattavasti nopeampana ja monikäyttöisempänä korvannut rinnakkaisliitännän.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olavi Lähteinen: Uusi PC-tekniikan käsikirja (sivut 172–175), 3. painos. Helsinki Media Erikoislehdet, 1998. ISBN 951-832-042-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]