Sulautettu järjestelmä
Wikipedia
Sulautettu järjestelmä (engl. embedded system) on tiettyyn tarkoitukseen tehty tietokonejärjestelmä. Sille on tyypillistä, että käyttäjän ei tarvitse olla tietoinen laitteen sisällä olevasta tietokoneesta, vaikka voikin sen olemassaolon helposti päätellä. Suomenkielisen termin lanseerasi 80-luvun alussa Lauri Gröhn Telenokialla työskennellessään.[1]
Tyypillisesti sulautetun järjestelmän ohjelmisto ja laitteisto on suunniteltu juuri kyseistä tarkoitusta varten. Joissain (harvinaisissa) tapauksissa ne on suunniteltu yhtä aikaa samoilla välineillä, jolloin voidaan puhua yhteissuunnittelusta (engl. codesign). Monet sulautetut järjestelmät ovat suhteellisen pieniä, ja ne on toteutettu mikrokontrollerien avulla. Lisäksi järjestelmät voivat olla mobiileja (matkapuhelimet, GPS-laitteet) ja akkukäyttöisiä, mikä asettaa tiukkoja vaatimuksia energian kulutukselle. Toisaalta suurimmat sulautetut järjestelmät voivat sisältää useita hyvin tehokkaita tietokoneita (puhelinkeskukset, lentokoneiden avioniikkajärjestelmät).
Perinteisesti sulautetut järjestelmät ovat olleet suljettuja, eli niin sanottu kolmas osapuoli ei ole voinut tarjota niihin ohjelmiaan. Joissakin uudemmissa järjestelmissä on mahdollistettu tällaisten sovelluksien lisääminen järjestelmään (esimerkiksi joissain matkapuhelinmalleissa ja tallentavissa digitv-sovittimissa).
Sulautetuilla järjestelmillä toteutetaan nykyään paljon sellaisia järjestelmiä, jotka toteutettiin aiemmin elektroniikan erilliskomponenteilla. Sulautettuja järjestelmiä on runsaasti automaation eri sovelluksissa (venttiilit, anturit, ohjausjärjestelmät), autoissa (moottorin ohjaus, lukkiintumattomat jarrut, luistonesto, ajotietokone), viihde-elektroniikassa (televisio, CD- ja DVD-soittimet), ja kodinkoneissa (mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone). Osa järjestelmistä on sellaisia, joita ei aiemmin ole voitu järkevästi edes toteuttaa (matkapuhelin, GPS-paikannin, pankkiautomaatti).
