GPS-navigointilaite

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyypillinen integroimaton autonavigaattori.
Audin valmistama integroitu navigointilaitteisto.

GPS-navigointilaite on koko maapallon kattavaa GPS-järjestelmää hyödyntävä suunnistuslaite. Paikannussatelliittien etäisyydestä laskettavan sijaintitiedon lisäksi niihin on yleensä yhdistetty sitä hyödyntävä karttanäyttö. Yleensä tähän on liitetty reittisuunnittelu ja opastustoiminto. Viime aikoina GPS-vastaanottimia ja navigointisovelluksia on alettu integroida uusimpiin matkapuhelimiin.

Ensimmäiset laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 1990-luvun alkupuoliskolla suurimmissa laivoissa käytettiin yleisesti satelliittipaikannusta ja siihen liitettyä karttanäyttöä, jossa aluksen kulkusuunta- ja nopeus näkyivät vektorina digitaalisessa muodossa olevalla merikortilla.lähde? Merenkulkututkan havainnot liitettiin tähän kuvaan, jolloin saatiin havainnollinen kuva liikennetilanteesta. Laitteet olivat kalliita ja aineisto ei ollut kattavaa. Kartta-aineistoa digitalisoitiin voimakkaasti jo 1980-luvulta lähtien, jolloin kaikki uusi paikkatieto tallennettiin sähköisesti. Digitaalisia merikortteja tuli yleisön saataville myöhemmin, mutta niitä hyödyntävät laitteet olivat edelleen kalliita.

Käytön laajentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samanaikaisesti karttatuotannon siirryttyä tietokoneaikaan, luotiin vektorimuotoista digitaalista aineistoa myös muista liikenneväylistä. Aluksi tätä käytti hyväkseen pelastustoimi ja logistiikkayritykset. 2000-luvun alkaessa oli Keski-Euroopassa jo saatavilla autoon integroituja navigointilaitteistoja, jotka sijaintitiedon lisäksi tarjosivat karttanäytön, reittisuunnittelun ja opastuksen. Niihin aikoihin Suomessa tähän käyttöön sopivaa digitaalista kartta-aineistoa ei ollut saatavilla, joten näitä varusteita maahantuoduissa autoissa ei juuri nähty. Kartta-aineiston kohdalla tilanne kuitenkin korjaantui muutamassa vuodessa ja muutamat autonvalmistajat alkoivat tarjota navigointilaitteita lisävarusteena. Hinnat Suomessa olivat integroiduissa järjestelmissä maahantuojien julkaisemien lisävarustehinnastojen mukaan tyypillisesti 2 000–3 000 €.

Kehityssuunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2006 alkaen alkoivat pika-asennettavat navigointilaitteet vallata alaa. Niiden etuina olivat edullinen hankintahinta ja asennuksen helppous. Laitteiden hinnat olivat tyypillisesti internetin hintavertailusivujen mukaan 300–400 €. Tämän jälkeen ovat hinnat olleet yhä laskusuunnassa vaikka laitteet ovat edelleen kehittyneet. Laitteiden käyttö ei rajoitu pelkästään ajoneuvoihin, sillä kädessä pidettäviä GPS-paikantimia karttanäytöllä on ollut jo pitkään saatavilla, periaatteessa ne ovat pika-asennettavien laitteiden maastokelpoisia versioita. Älypuhelimia hyödyntäviä navigointisovelluksia on myös olemassa, joko erillisellä tai puhelimen sisäänrakennetulla GPS-vastaanottimella. Matkapuhelinyritys Nokia osti syksyllä 2007 johtavan kartta-aineistoa GPS-navigointilaitteisiin tuottavan yrityksen Navteqin. Nokian aikomuksena on lisätä entisestään paikkatietoja hyödyntävien toimintojen yhdistämistä matkapuhelimiin. Kädessä pidettävien laitteiden kehittyminen ja halpeneminen on luonut uuden harrastuksen, geokätköilyn.

Ajantasainen liikennetieto TMC:n välityksellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GPS-navigaattorien älyä on pyritty lisäämään ajantasaisella liikennetiedolla. Lupaavin ja eniten käytetty tekniikka ajantasaisen liikennetiedon välittämiseksi navigaattoreihin on radiosignaalissa kulkeva TMC. Suomessa on jo yrityksiä, jotka tarjoavat tietoa liikennetilanteesta ja -olosuhteista. Näitä tietoja ovat onnettomuudet, tietyöt, ruuhkat ja esimerkiksi tienpinnan liukkaus. Vastaanotin on joko navigointilaitteeseen sisäänrakennettu tai siihen liitettävä lisävaruste. Tiedot välitetään radioteitse.

Kiinnostavat kohteet eli POI:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kiinnostava paikka

POI on lyhenne sanoista point of interest (kiinnostava paikka). GPS-navigointilaitteen ohjelmiston mukana tulee useimmiten tietokanta kartan kattaman alueen palveluista kuten bensiiniasemista ja hotelleista. Nämä saadaan näkymään kartalla ja käyttäjä voi kiinnostavan paikan valittuaan suunnistaa sinne. Vaikka nämä tiedot ovat usein kattavat on niissäkin usein puutteita tai virheellisiä tietoja. Siksi laitteiden valmistajat myyvät kotisivuillaan päivityksiä, kuten esimerkiksi listaa automaattisista nopeusvalvontakameroista. Käyttäjän on kuitenkin itse helppoa lisätä ja luoda omia uusia POI:ta suoraan laitteelta. Koska tämä on erityisen helppoa ja hyödyllistä monet ovat jopa ryhtyneet tuottamaan aineistoa jakeluun Internetiin. Tiedot on kerätty joko itse paikalla käymällä tai osoite- tai koordinaattitiedot syöttämällä. Sijaintitietoa on jaossa mitä merkillisimmistä kohteista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]