Kuolema saa odottaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuolema saa odottaa
Die Another Day
Die-another-day.jpg
Ohjaaja Lee Tamahori
Käsikirjoittaja Neal Purvis
Robert Wade
Tuottaja Barbara Broccoli
Michael G. Wilson
Anthony Waye (vastaava)
Säveltäjä David Arnold
Kuvaaja David Tattersall
Leikkaaja Andrew MacRitchie
Christian Wagner
Pääosat Pierce Brosnan
Halle Berry
Toby Stephens
Valmistustiedot
Valmistusmaa Britannia
Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö EON Productions
Metro-Goldwyn-Mayer
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 18. marraskuuta 2002
Suomen lippu 29. marraskuuta 2002
Kesto 133 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 142 000 000 USD
Tuotto 431 971 116 USD
Katsojat 223 202 (Suomessa) [1]
Edeltäjä Kun maailma ei riitä
Seuraaja Casino Royale
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Kuolema saa odottaa (Die Another Day) on Lee Tamahorin ohjaama 20. James Bond -elokuva vuodelta 2002. James Bondia näyttelee viimeistä kertaa Pierce Brosnan ja Bond-tyttöä Halle Berry. Elokuva on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä Bond-elokuvista. Elokuvan tunnussävelen esittäjä ja toinen säveltäjä on Madonna, joka myös esiintyy pienessä roolissa.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

James Bond (Pierce Brosnan) ja muutama eteläkorealainen agentti saapuvat salaa Pohjois-Korean rannikolle, demilitarisoidulle vyöhykkeelle, soluttautuakseen eversti Tan-Sun Moonin johdossa olevaan, sijaintinsa vuoksi kansainvälisten sopimusten vastaiseen tukikohtaan. Eversti myy siellä salaa aseita, tällä kertaa afrikkalaisia konfliktitimantteja vastaan. Bond ja hänen tiiminsä ryöstävät everstin asiakkaan Van Bierkin helikopterin, jonka jälkeen Bond asettaa timantit sisältävän salkun pohjalle C-4-räjähdettä, ja tukikohdassa esiintyy Van Bierkinä. Everstin assistantti Zao (Rick Yune) ottaa Bondista kuvan tämän astellessa ulos helikopterista, ja lähettää sen tiedustelun kuvantunnistuspalveluun. Bond saa tietää, että kauppa koskee muun muassa ilmatyynyalusarmeijaa, jolla voisi liitää yli eteläkorealaisten miinojen. Kaupat menevät ensi alkuun hyvin, kunnes Zao saa viestiinsä vastauksen, joka paljastaa Bondin oikean henkilöllisyyden. Hän kertoo havainnostaan everstille, joka tuhoaa helikopterin XM29 OICW-kranaatinheittimellä, ja Bond vangitaan. Eversti Moon käskee kätkemään aseet ja tappamaan vakoojan, ja lähtee tukikohdasta pois. Bond kuitenkin välttää teloituksensa räjäyttämällä salkun, ja timanttien lennellessä Zao saa niistä arpia kasvoihin. Bond ryöstää yhden aluksista, ja lähtee everstin perään, ja takaa-ajon seurauksena everstin alus ajaa jyrkänteeltä alas. Bond joutuu vankilaan.

14 kuukauden kuluttua Bond vapautetaan rajanylityssillalla, missä hän huomaa että hänet vaihdetaan Zaoon. Amerikkalaiset joukot tainnuttavat Bondin, ja hän herää brittiläiseltä fregatilta Hongkongin satama-altaalla. M (Judi Dench) kertoo heidän halunneen Bondin pois Pohjois-Koreasta, sillä hänen epäiltiin taipuneen kidutuksessa kertomaan tietoja, jotka johtivat amerikkalaisvakoojan teloitukseen. Korealaiset tekivät sen mielellään Zaoa vastaan, joka oli pidätetty Kiinassa Kiinan ja Etelä-Korean neuvottelujen terrorisoimisesta. Bondin 00-status on poistettu. Bond päättää paeta ja selvittää, kuka petti hänet. Hänen matkansa alkaa hongkongilaisesta hotellista, jossa hän tapaa ystävänsä kiinalaisagentti Changin. Chang kertoo, että Zao on Kuubassa. Kuubassa Bond tapaa kuubalaisen agentin Raoulin (Emilio Echevarría), joka kertoo Zaon menneen Los Organos -saarella sijaitsevaan tohtori Alvarezin geeniterapiaklinikalle. Hotellissa hän tapaa amerikkalaisen Giacinta 'Jinx' Johnsonin (Halle Berry). Bond yllättyy huomatessaan myös Jinxin menevän Los Organosiin. Saarella Bond yrittää tappaa Zaon ja samalla Jinx tappaa tohtori Alvarezin. Bond ei saa Zaolta tietoja, vaan Zao pakenee helikopterilla. Bond huomaa vetäneensä irti Zaon kaulassa roikkuneen kapselin, joka sisältää timantteja. Hän tutkii niitä Raoulin kanssa, ja he huomaavat, että koostumus on sama kuin sierraleonelaisilla timanteilla, sekä Gustav Graves -kaivosyhtiön logon.

Bond menee Lontooseen etsimään Gustav Gravesia (Toby Stephens), jonka hän löytää miekkailukerholla. Hän tapaa myös Gravesin PR-vastaavan Miranda Frostin (Rosamund Pike). Bond haastaa Gravesin otteluun panoksenaan timantti. Bond voittaa, ja palkinnoksi saa timantin arvoisen rahasumman ja kutsun Gravesin Islannissa pitämään tiedetapahtumaan. Hylätyllä metroasemalla M palauttaa Bondin 00-statuksen ja kertoo Frostin olevan Gravesia vakoileva MI6-agentti. Q (John Cleese) esittelee Bondille lasin tuhoavia ääniaaltoja lähettävän sormuksen ja näkymättömäksi muuttuvan Aston Martin Vanquishin.

Gravesin jääpalatsissa Islannissa Bond tapaa myös Jinxin. Graves esittelee Icaros-satelliitin, joka kerää auringonvaloa- ja lämpöä ja voi heijastaa sen mihin tahansa paikkaan maapallolla. Jinx murtautuu sisään valtavaan kasvihuoneeseen, jonne on luotu trooppiset olosuhteet. Hän löytää Zaon, joka ottaa jatkohoitoa Los Organosissa keskeytetyn geeniterapian tilalle. Gravesille työskentelevä herra Kil (Lawrence Makoare) tainnuttaa Jinxin, käyttäen Gravesin keksijän Vladimir Popovin (Mikhail Gorevoy) tainnutushansikasta. Hänet laitetaan eräänlaiseen teräksiseen penkkiin, jossa Kil yrittää leikata Jinxin laserilla. Bond kuitenkin pelastaa Jinxin ja tappaa Kilin, jolloin Jinx kertoo olevansa NSA-agentti. Bond tajuaa eversti Moonin selvinnen pudotuksesta ja käyttävän geeniterapiaa tehdäkseen itsestään Gustav Gravesin.

Bond käskee Jinxiä menemään varoittamaan Frostia ja menee itse ottamaan kiinni Gravesin. Paikalle saapuu Frost, joka paljastuukin Gravesin liittolaiseksi. Bond pakenee kasvihuoneesta ja varastaa Gravesin rakettikelkan. Jinx jää loukkuun Frostin huoneeseen. Graves laittaa Icaroksen kelkan perään, ja lopuksi kelkka ajaa alas jäätikön reunalta, mikä saa Gravesin luulemaan Bondin kuolleen. Hän laittaa Icaroksen sulattamaan jääpalatsin, mikä hukuttaisi Jinxin. Bond pelastuu kelkan varusteisiin kuuluvan jarrutuskoukun avulla. Hän irrottaa jarrutusvarjon luukun ja tekee siitä surffilaudan, ja itse jarrutusvarjosta liitovarjon. Hän etenee takaisin jääpalatsiin ja ottaa näkymättömän autonsa, ja yrittää jäljittää Jinxin, mutta paljastuu, kun moottorikelkka törmää hänen autoonsa. Zao lähtee Jaguar XKR:llä Bondin perään, joka kuitenkin tappaa hänet ja pelastaa Jinxin.

Icaros on alkanut raivata tietä Pohjois-Korean joukoille niiden yrittäessä vallata Etelä-Korea ja Japani. Amerikkalaiset yrittävät tuhota Icaroksen ydinkärjellä, mutta Icaros pystyy tuhoamaan sen. Graves lähtee pois Antonov An-124 -lentokoneella Pjongjangin lentotukikohdasta saadakseen katsoa Pohjois-Korean maailmanvalloitusta, mutta Bond ja Jinx tappavat Gravesin ja pakenevat helikopterilla. Gravesin hallussa olleen ohjaimen tuhoutuessa Icaros sammuu ja muuttuu vaarattomaksi.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Pierce Brosnan   … James Bond  
 Halle Berry   … Jinx  
 Toby Stephens   … Gustav Graves  
 Rosamund Pike   … Miranda Frost  
 Rick Yune   … Zao  
 Judi Dench   … M  
 John Cleese   … Q  
 Michael Madsen   … Damian Falco  
 Will Yun Lee   … Colonel Moon  
 Kenneth Tsang   … General Moon  
 Emilio Echevarría   … Raoul  
 Mikhail Gorevoy   … Vladimir Popov  
 Lawrence Makoare   … Mr. Kil  
 Colin Salmon   … Charles Robinson  
 Samantha Bond   … Miss Moneypenny  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva leikattiin Avid Media Composer elokuvanmuokkausohjelmalla.

Kuvauspaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikki ja soundtrack[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan musiikin sävelsi David Arnold ja tunnuskappaleen "Die Another Day" lauloi Madonna. Soundtrackin kappaleet:

  1. Madonna: "Die Another Day"
  2. James Bond Theme
  3. On the Beach
  4. Hovercraft Chase
  5. Some Kind of Hero?
  6. Welcome to Cuba
  7. Jinx Jordan
  8. Jinx and James
  9. A Touch of Frost
  10. Icarus
  11. Laser Fight
  12. Whiteout
  13. Iced Inc.
  14. Antonov
  15. Going Down Together

[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen elokuvasäätiö: Katsotuimmat elokuvat 2002 Viitattu 8.8.2011. (suomeksi)
  2. Määritä nimeke! (Soundtrack lista) Viitattu 9.9.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]