007 ja lupa tappaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
007 ja lupa tappaa
Licence to Kill
LTKposter.jpg
Ohjaaja John Glen
Käsikirjoittaja Richard Maibaum
Michael G. Wilson
Tuottaja Albert R. Broccoli
Michael G. Wilson
Barbara Broccoli (avustava tuottaja)
Säveltäjä Michael Kamen
Kuvaaja Alec Mills
Leikkaaja John Grover
Lavastaja Michael Lamont
Erikoisefektit Ramon Bravo
John Richardson
Pääosat Timothy Dalton,
Carey Lowell,
Robert Davi,
Talisa Soto,
Benicio Del Toro
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö United Artists,
EON Productions
Ensi-ilta Yhdistyneen kuningaskunnan lippu 4. elokuuta 1989
Yhdysvaltain lippu 4. heinäkuuta 1989
Suomen lippu 21. heinäkuuta 1989
Kesto 133 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 32 000 000 dollaria
Tuotto 156 167 015 dollaria
Edeltäjä 007 vaaran vyöhykkeellä
Seuraaja 007 ja kultainen silmä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

007 ja lupa tappaa (engl. Licence to Kill)[1] on John Glenin ohjaama James Bond -elokuva vuodelta 1989. Elokuvassa James Bondia esittää toista ja viimeistä kertaa Timothy Dalton. Elokuva on ensimmäinen James Bond -elokuva, joka ei perustu edes muodollisesti Ian Flemingin teksteihin[2]. James Bond -elokuvista se oli järjestykseltään 16. Elokuvalle oli ehdotettu nimeksi 007 – License Revoked,[1] mutta idea ei kantanut, sillä yhdysvaltalaiset eivät välttämättä olisi ymmärtäneet, mitä ”revoked” tarkoittaa.

007 ja lupa tappaa -elokuvan budjetti oli noin 42 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Elokuvan menestyi Yhdysvalloissa melko huonostia, mikä johtui suuresta kilpailusta muiden paljon julkisuutta saaneiden elokuvien kanssa, kuten Batmanin, Tappava ase 2:n sekä Indiana Jones ja viimeisen ristiretken. 007 ja lupa tappaa oli viimeinen James Bond -elokuva, joka tuli ensi-iltaan kesällä, sillä tuotantoporrasti huomasi, että muut elokuvat voivat viedä tuloja Bondeilta, niinpä siitä lähtien James Bond -elokuvat päästettiin valkokankaalle loppuvuodesta. Muualla maailmalla menestys oli kuitenkin hyvä, ja kokonaistulot ylsivät runsaaseen 156 miljoonaan dollariin.

Elokuvan jälkeen Bond-sarjassa pidettiin kuuden vuoden tauko, mikä on tähän asti pisin. Syynä olivat tuotantoyhtiön talous- ja kuvausongelmat. Timothy Daltonin oli tarkoitus tehdä vuonna 1991 kolmas Bond-elokuvansa The Property Of A Lady, jonka jälkeen hän olisi siirtynyt sivuun kolminkertaisena Bondina (myös Goldeneye-pääosasta olisi kuitenkin keskusteltu). 007 ja lupa tappaa oli myös viimeinen elokuva, jonka tuottaja oli Albert R. Broccoli. Elokuvan tunnuskappale on Gladys Knightin esittämä ”Licence to Kill”.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

James Bond (Timothy Dalton) on ystävänsä Felix Leiterin (David Hedison) häissä bestmaninä. Bond ja Leiter pidättävät vaarallisen huumepomon Franz Sanchezin (Robert Davi), joka lupaa vapauttajalleen kaksi miljoonaa dollaria. Leiterin kollega Ed Killifer (Everett McGill) ottaa lahjuksen vastaan ja auttaa Sanchezin pakoon. Sanchez kostaa Leiterille tappamalla tämän vaimon ja syöttämällä osan Leiterin jalasta haille. Bond lähtee henkilökohtaiselle kostoretkelle.

Bond tappaa petollisen Killiferin pudottamalla tämän ja Sanchezin tälle antamat rahat samaan haialtaaseen, johon Sanchez laski Leiterin. Bondille selviää, että pelissä on mukana myös peiteroolissa toimiva merentutkija Milton Krest (Anthony Zerbe). Bond päättää raivata Sanchezin ja tämän apurit pois maan päältä, mutta Bondin pomo M (Robert Brown) ei innostu asiasta ja peruu häneltä pois luvan tappaa, mutta Bond päättää kuitenkin toimia.

Bond etenee Krestin laivaan, jossa hän näkee apurinsa Sharkeyn (Frank McRae) ammuttuna ja ripustettuna lihakoukkuun. Bond ampuu Sharkyn tappajan harppuunalla ja tuhoaa Sanchezin Krestille lähettämän kokaiinilastin. Hän kaappaa lentokoneen ja suuren rahasumman, joilla hän palkkaa apurikseen Sanchezia vastaan todistaneen CIA-lentäjän Pam Bouvierin (Carey Lowell).

Bond saa tietää Sanchezin omistavan ison kokaiinitehtaan ja tämän salakuljettavan kokaiinia sekoittamalla sitä bensiiniin. Bond tuhoaa tehtaan ja pudottaa Sanchezin pääapurin Darion (Benicio del Toro) kokaiinisilppuriin. Sanchez yrittää paeta neljällä kokaiinibensiniillä lastatulla rekalla, joista Bond tuhoaa kolme. Bond joutuu tappeluun Sanchezia vastaan, ja rekka ajautuu lopulta alas vuorenrinnettä, sillä viidakkoveitsellä huitoessaan Sanchez katkaisee jarruletkut. Sanchez kastuu vuotavaan kokaiinibensiiniin, jolloin Bond sytyttää hänet tuleen Leiteriltä lahjaksi saadulla sytyttimellä. Palava Sanchez osuu maahan valuneeseen kokaiinibensiiniin ja kuolee sen räjähtäessä.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Timothy Dalton  … James Bond  
 Carey Lowell  … Pam Bouvier  
 Robert Davi  … Franz Sanchez  
 Talisa Soto  … Lupe Lamora  
 Anthony Zerbe  … Milton Krest  
 Frank McRae  … Sharkey  
 Wayne Newton  … professori Joe Butcher  
 Everett McGill  … Killifer  
 Benicio Del Toro  … Dario  
 Desmond Llewelyn  … Q  
 David Hedison  … Felix Leiter  
 Priscilla Barnes  … Della Churchill  
 Caroline Bliss  … Miss Moneypenny  
 Alejandro Bracho  … Perez  
 Anthony Starke  … Truman-Lodge  
 Carl Ciarfalio  … tavaratalon vartija  
 Cary-Hiroyuki Tagawa  … Kwang  
 Christopher Neame  … Fallon  
 Claudio Brook  … Montelongo  
 Cynthia Fallon  … Consuela  
 Diana Lee-Hsu  … Loti  
 Don Stroud  … Heller  
 Eddie Enderfield  … Clive  
 Edna Bolkan  … Barrelheadin tarjoilija  
 Enrique Novi  … Rasmussen  
 Fidel Carriga  … Sanchezin kuski  
 George Belanger  …  lääkäri  
 Grand L. Bush  … Hawkins  
 Guy de Saint Cyr  … Braun  
 Honorato Magaloni  … pääkemisti  
 Humberto Elizondo  … hotellin apulaisjohtaja  
 Jeannine Bisignano  … strippari  
 Jeff Moldovan  … vartija  
 Jorge Russek  … kaivoksen pomo  
 Jose Abdala  … tankkerin kapteeni  
 Juan Peláez  … kasinonjohtaja  
 Mark Kelty  … rannikkovartioston radisti  
 Osami Kawawo  … Oriental  
 Pedro Armendáriz  … presidentti Hector Lopez  
 Rafer Johnson  … Mullens  
 Robert Brown  … M  
 Roger Cudney  … ”Wavekrest” Captain  
 Samuel Benjamin Lancaster  … Dellan setä  

Q-laitteistoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista elokuvassa esiintyvästä Q-laitteistosta.

  • Walther PPK: Bondin ase.
  • Räjähdevaha-hammastahna: Sisältää muoviräjähdettä. Käytettiin räjäyttämään Sanchezin huoneen panssarilasi.
  • Tunnistinase: Ase tunnistaa vain Bondin käden, joten vain hän voi käyttää asetta.
  • Räjähtävä herätyskello: Ei ikinä herätä käyttäjäänsä. Bond ei käyttänyt elokuvassa herätyskelloa.
  • Laser-/röntgenkamera: Ampuu laseria ja ottaa röntgenkuvia. Pam kokeili kameraa.

Tapahtuma- ja kuvauspaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumapaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvauspaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kuvattiin 19. heinäkuuta – 18. marraskuuta 1988 välisenä aikana.

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvaa on arviossa pidetty rutiininomaisena, televisiosarjan jaksoa muistuttavana viihdepakettina,[3] ja Daltonilta puuttuu karisma[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Elonet
  2. a b Pertti Avola, Elokuvat, Helsingin Sanomat 13.5.2013, sivu C 17
  3. AL: Päivän elokuvia, Tv-maailma, 19/2013 sivu 13

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]