Roger Moore
| Roger Moore | |
|---|---|
Roger Moore vuonna 1973. |
|
| Syntymäaika | 14. lokakuuta 1927 (ikä 85) |
| Syntymäpaikka | |
| Aktiivisena | 1946 – |
| Oikea nimi | Roger George Moore |
| Muut nimet | Turk Thrust II Sir Roger Moore |
| Puoliso | Kristina 'Kiki' Tholstrup |
| Merkittävät roolit | James Bond (James Bond -elokuvasarja Simon Templar (Pyhimys) Lordi Brett Sinclair (Veijareita ja pyhimyksiä) |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Palkinnot | |
|
|
| Ehdokkuudet | |
Sir Roger George Moore, KBE, (s. 14. lokakuuta 1927 Lontoo, Iso-Britannia) on englantilainen näyttelijä. Hän on esiintynyt useissa toimintaelokuvissa. Lisäksi hän toimii UNICEFin hyväntahdon lähettiläänä. Hänet tunnetaan parhaiten roolistaan James Bondina (1973–1985) sekä Pyhimys-tv-sarjan Simon Templarina (1962–1969).
Mooren nykyinen avioliitto Kristina 'Kiki' Tholstrupin kanssa on miehen neljäs. Pariskunta vihittiin 10. maaliskuuta 2002.
Sisällysluettelo |
James Bond-ura (1973–1985) [muokkaa]
Roger Moorea pidettiin vahvana ehdokkaana kaikkien aikojen ensimmäiseen Bond-elokuvaan, joka oli nimeltään Salainen agentti 007 ja tohtori No. Kuitenkin erinäisten syiden takia tämä jäi toteutumatta, vaikka Ian Fleming piti häntä parhaana ehdokkaana rooliin. Moore on itse sanonut, että hän olisi ollut liian nuori Bondiksi, vaikka rooliin lopulta valittu näyttelijä, Sean Connery onkin tosiasiassa Moorea nuorempi.
Vuonna 1969 Moore lopetti Pyhimys-televisiosarjassa näyttelemisen, ja oli vuonna 1972 vapaana Sean Conneryn paikalle näyttelemään maailmankuulua salaista agenttia. Ensiesiintymisen Bondina Moore teki elokuvassa Elä ja anna toisten kuolla vuonna 1973, ollessaan 45-vuotias. Elokuva sai paljon sekä positiivista että negatiivista palautetta. Monien mielestä Moore oli paljon lähempänä Flemingin alkuperäistä Bondia kuin Connery, mutta toiset pitivät Moorea sopimattomana Bondin rooliin, sillä hän oli täydellinen vastakohta Sean Conneryn Bondille. Heti seuraavana vuonna Moore esiintyi jälleen Bondina elokuvassa 007 ja kultainen ase, mutta elokuva ei menestynyt erityisen hyvin.
Vuonna 1977 ilmestynyt, Mooren seuraava Bond-elokuva 007 rakastettuni olikin erittäin menestyksekäs. Se oli siihen asti ylivoimaisesti katsotuin Bond-elokuva. Moore on itse sanonut kyseisen elokuvan olleen hänen uransa paras elokuva. Mooren kaksi seuraavaa elokuvaa, Kuuraketti (1979) ja Erittäin salainen (1981) rikkoivat myös katsojaennätyksiä ja viimeistään nyt Roger Moore liitettiin Bond-elokuvien historian keulahahmoksi.
Moore teki vielä urallaan kaksi Bond-elokuvaa, Octopussy (1983) ja 007 ja kuoleman katse (1985), joista jälkimmäinen ei menestynyt erityisen hyvin. Moore sanoi viimeisen Bondinsa olleen elokuvasarjan huonoin Bond, hän sanoi olevansa liian vanha rooliin. 3. joulukuuta 1985 Moore ilmoitti jättävänsä Bondin työn nuoremmilleen ja samalla hänen seuraajakseen ilmoitettiin Timothy Dalton.
Roger Moore muistetaan Bondina, joka tiukan paikan tullen ei hermostunut vaan oli koko ajan ”pilke silmäkulmassa”. Moore onkin itse sanonut, että hän ei yrittänytkään matkia Conneryn näyttelijätyyliä, sillä he ovat aivan erilaiset näyttelijät. Mooren Bondeissa huumorilla on myös oma, vahva asema. Hän voitti Golden Globe-palkinnon vuonna 1980, ja hänet hiljattain äänestettiin kaikkien aikojen parhaaksi Bond-näyttelijäksi kautta aikain.
Mooren tienestit Bond-ajalta on pidetty salaisena, mutta hänen väitetään tienanneen kahdesta viimeisestä bondistaan noin 5 miljoonaa puntaa per elokuva. Roger Moore on vielä tälläkin hetkellä eniten (7 kpl) virallisia Bond-elokuvia tehnyt henkilö. Hän on pystynyt hyödyntämään kuuluisuuttaan toimimalla UNICEF:in hyväntahdonlähettiläänä. Hän on kirjoittanut myös kirjan My Word is My Bond: A Memoir, joka ilmestyi suomeksi keväällä 2009 nimellä Nimeni on Moore, Roger Moore. Kirjan kustantaja on Like Kustannus ja sen tiimoilta Moore vieraili Helsingissä 3.-5.5.2009 promotoimassa kirjaa. Tätä ennen hän oli vieraillut Suomessa Unicefin hyväntahdonlähettiläänä vuonna 2005.[1]
Elämä [muokkaa]
Moore syntyi Lontoossa. Hänen isänsä oli poliisi ja äitinsä kotirouva. Vuodesta 1945 Moore esiintyi statistina elokuvissa mutta joutui vielä samana vuonna armeijaan 18-vuotiaana, heti maailmansodan jälkeen, palveli Saksassa pienen varikon komentajana ja yleni kapteeniksi.
1950-luvulla Moore toimi miesmallina ja mainoksissa, esiintyi välillä tv:ssä ja elokuvissa ja tuli sitten tähdeksi tv-sarjoissa, muun muassa Ivanhoen nimikkoroolissa. Maailmankuuluksi hän tuli Pyhimys-sarjan nimikkoroolissa (1961–1969), johon hän kyllästyi täysin. Tämän jälkeen hän esiintyi elokuvissa ja televisiossa ennen Bond-elokuvia (1973–1985), niiden välillä ja niiden jälkeen, viime vuosina vain harvakseltaan, lähinnä äänenä.
Hänellä on kaksi poikaa ja tytär kolmannen vaimonsa näyttelijä Luisa Mattiolin kanssa. Vuonna 2002 hän nai naapurinsa Ranskan Rivieralta, tanskalaisen multimiljonääri Kristina Tholstrupin ja on sittemmin asunut talvet Gstaadissa tai muualla Sveitsissä, kesät Monacossa.
Moore on esiintynyt kertojana PETAn hanhenmaksan tuotantoa ja myyntiä vastustavassa dokumentissa.
Filmografia [muokkaa]
Elokuvat [muokkaa]
| Ilmestymisvuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1949 | Kultasydän tyttö | Trottie True | Stage Door Johnny |
| 1955 | Katkennut sävel | Interrupted Melody | Cyril Lawrence |
| 1955 | Kruunu ja miekka | Diane | Henrik II (Ranska) |
| 1959 | Taivaan viha | The Miracle | Capt. Michael Stuart |
| 1961 | Rachel Caden synnit | The Sins of Rachel Cade | Paul Wilton |
| 1961 | Vuorten aarre | Gold of the Seven Saints | Shaun Garrett |
| 1966 | Tehtävä Monte Carlossa | Mission Monte Carlo | Lord Brett Sinclair |
| 1966 | Pyhimys ja kuolemansäteet | The Fiction Makers | Simon Templar |
| 1970 | Pyhimys leikkii tulella | Vendetta for the Saint | Simon Templar |
| 1970 | Elä kahdesti | The Man Who Haunted Himself | Harold Pelham |
| 1972 | Koston hetki, Roger Moore | Sporting Change | |
| 1973 | Elä ja anna toisten kuolla | Live and Let Die | James Bond |
| 1974 | 007 ja kultainen ase | The Man with the Golden Gun | James Bond |
| 1974 | Kultaa | Gold | Rod Slater |
| 1975 | Kultakäsi | That Lucky Touch | Michael Scott |
| 1976 | Joka pirua kutsuu | Shout at the Devil | Sebastian Oldsmith |
| 1976 | Sherlock Holmes in New York | Sherlock Holmes in New York | Sherlock Holmes |
| 1977 | 007 rakastettuni | The Spy Who Loved Me | James Bond |
| 1978 | Villihanhet | The wild geese | Lt. Shawn Fynn |
| 1979 | Kuuraketti | Moonraker | James Bond |
| 1979 | Pääkalloprikaati | Escape to Athena | majuri Otto Hecht |
| 1979 | Kaappaus Pohjanmerellä | North Sea Hijack | Rufus Excalibur ffolkes |
| 1980 | Merten sudet | The Sea Wolves | Captain Gavin Stewart |
| 1981 | Kanuunankuularalli | The Cannonball Run | Seymour Goldfarb, Jr. |
| 1981 | Erittäin salainen | For Your Eyes Only | James Bond |
| 1983 | Octopussy | Octopussy | James Bond |
| 1983 | Vaaleanpunaisen pantterin kirous | Curse of the Pink Panther | Jacques Clouseau |
| 1985 | 007 ja kuoleman katse | A View To a Kill | James Bond |
| 1987 | The Magic Snowman | The Magic Snowman | ääni |
| 1990 | Pelkkää Dynamiittia | Fire, Ice & Dynamite | Sir George Windsor |
| 1990 | Bullseye | Bullseye | Sir John Bevistock |
| 1992 | Huijari vai pyhimys | Bed & Breakfast | Adam |
| 1993 | Mies joka ei suostunut kuolemaan | The Man Who Wouldn't Die | Thomas Grace |
| 1996 | The Quest – haastaja | The Quest | Lordi Edgar Dobbs |
| 1997 | Spice World | Spice World | Chief |
| 2001 | The Enemy | The Enemy | Supt. Robert Ogilvie |
| 2002 | Na svoji vesni | Na svoji vesni | |
| 2002 | Boat Trip – kuuma sinkkuristeily | Boat Trip | Lloyd Faversham |
| 2005 | Here Comes Peter Cottontail: The Movie | Here Comes Peter Cottontail: The Movie | ääni |
| 2008 | Agent Crush | Agent Crush | Burt Gasket (ääni) |
| 2010 | Kissat ja koirat: Katti Katalan kosto | Cats & Dogs: The Revenge of Kitty Galore | Tab Lazenby (ääni) |
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Roger Moore Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- Roger Moore Elonetissä
- Roger Moorein viralliset sivut (englanniksi)
- Roger Moore James Bond Multimediassa (englanniksi)
- YleX:n haastattelu
Lähteet [muokkaa]