Antero Nyman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Salli Kaarlo Antero Nyman (27. kesäkuuta 1893 Savonranta17. syyskuuta 1953 Jämsänkoski[1]) oli suomalainen diplomi-insinööri ja jalkapallovaikuttajia, joka oli vuorineuvos Juuso Waldenin ohella toinen jalkapallon Suomen Cupin kehittäjistä ja alullepanijoista. Kilpailun ikuisesti kiertävä palkinto on nimetty hänen mukaansa Antero Nymanin muistopalkinnoksi.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyman pelasi itse opiskeluaikoinaan jalkapalloa Helsingin Jalkapalloklubissa, Viipurin Reippaassa sekä Kiffenissä. Valmistuttuaan insinööriksi vuonna 1921 hän siirtyi Yhtyneiden Paperitehtaiden palvelukseen Myllykoskelle.[2] Vuodesta 1924 lähtien Nyman toimi Jämsänkoskella Yhtyneiden Hovilanhaaran paperitehtaan teknillisenä johtajana, kunnes siirtyi 1940 samaan konserniin kuuluneen Jylhävaaran konepajan toimitusjohtajaksi Valkeakoskelle.[3]

Yhtyneissä Paperitehtaissa Nyman oli aktiivisesti mukana yhtiön urheilutoiminnassa. Vuonna 1930 hän oli perustamassa Jämsänkosken Ilvestä ja kuului myös 1935 toimintansa aloittaneeseen Yhtyneiden Paperitehtaiden urheilulautakuntaan Jämsänkosken tehtaiden edustajana. Lautakunnan tarkoituksena oli kehittää työntekijöiden liikuntaharrastusta, jotta nämä eivät lähtisi vapaa-aikanaan mukaan esimerkiksi kommunistien toimintaan. Nymanilla oli merkittävä vaikutus erityisesti jalkapallon juurtumiseen Yhtyneiden tehdaspaikkakunnille, joita Valkeakosken ja Jämsänkosken lisäksi olivat muun massa Varkaus, Kajaani ja Myllykoski.[4]

Jämsänkoskella vaikuttaessaan hän värväsi paikkakunnalle pelaajia muun muassa Kuopiosta ja Helsingistä. Vuonna 1935 Nymanin johtama Jämsänkosken tehtaiden joukkue voitti Yhtyneiden Paperitehtaiden ensimmäisen jalkapallomestaruuden, ja Ilves puolestaan voitti samana vuonna Suomen Palloliiton Hämeen piirin mestaruuden. Hän oli myös Jämsänkosken suojeluskunnan paikallispäällikkönä vuosina 1929–1930.[3] Valkeakoskelle muutettuaan Nyman oli mukana käynnistämässä Hakan reservijoukkueeksi perustetun Pallo-Sepot 44:n toimintaa.[2]

Jalkapallon Suomen Cup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvun alussa Nyman ja Yhtyneiden toimitusjohtaja Juuso Walden ryhtyivät kehittämään suomalaisille jalkapalloseuroille tarkoitettua cup-kilpailua Englannista saadun mallin mukaisesti. Nyman kuitenkin kuoli äkillisesti syyskuussa 1953 kaksi vuotta ennen Suomen Cupin käynnistymistä. Vuonna 1954 Walden lahjoitti Suomen Palloliitolle Britanniasta hankkimansa pokaalin, jonka hän halusi nimettäväksi Nymanin mukaan. Vuonna 1955 ensimmäistä kertaa järjestettyä kilpailua kutsuttiin aluksi myös ”Antero Nyman Cupiksi” ennen nimen ”Suomen Cup” vakiintumista.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nymanin puoliso oli Lappeenrannasta kotoisin ollut Ilmi Hyvönen.[5] Heidän poikansa Atte Nyman (1922–2014) toimi pitkään Valkeakosken Hakan jalkapallojaoston puheenjohtajana.[2][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto 10.5.2018. Digihakemisto. Arkistoitu 1.4.2022. Viitattu 14.5.2018.
  2. a b c d e Wallén, Göran: ”Cup tarvitsee jättiläisten tappajia”, Rakas jalkapallo : sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 67–69. Helsinki: Teos, 2007. ISBN 978-951-85106-8-3.
  3. a b Huhtanen, Kerkko: Patruunat liikunnan asialla : liikunta osana teollisuuden sosiaalitoimintaa Suomessa ja Jämsänkoskella 1920–1970-luvuilla, s. 89, 98, 111. (pro gradu -tutkielma). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. Klemola, Jari: Joukkuepelillä voittoihin : jalkapalloilu ja muu tehdasurheilu Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiössä 1924–1975, s. 30–32, 55, 91. (pro gradu -tutkielma). Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. Pikku-uutisia. Karjalainen, 12.2.1920, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.5.2018.
  6. Haka murskasi JIPPOn 26.7.2014. Suomen Palloliitto. Viitattu 14.5.2018.