Kertausharjoitukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Todistus kertausharjoituksiin osallistumisesta vuodelta 1897.

Kertausharjoitusten tarkoitus on pitää yllä reserviläisten sotilastaitoja. Niihin osallistuminen käskettäessä on velvoittavaa - pakollista.

Kertausharjoitukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reserviläiset ovat asevelvollisia 43 vuotta, eli 18 – 60 -vuotiaina. Kertausharjoitusvelvoite on upseereilla ja aliupseereilla 100 päivää, erikoiskoulutetulla miehistöllä 75 päivää, ja miehistöllä 40 päivää. Kertausharjoituksia ei monessakaan tapauksessa ole näin paljoa. Toisaalta vaativimmissa reserviläisten tehtävissä kertaustausharjoitusvuorokausia saattaa olla enemmänkin.

Kertausharjoituksia ovat mm. tehtäväkohtaiset harjoitukset (esim. avain- ja erikoishenkilöstö), runkohenkilöstön harjoitukset ja joukkokohtaiset harjoitukset.

Harjoituksesta voi saada anomuksesta vapautuksen, mikäli siihen on tosiasialliset perusteet.

Vuosittain on koulutettu noin 27 000 reserviläistä. Vuosina 2012 – 2014 koulutetaan noin 4 000 reservilästä puolustusvoimien säästämisvelvoitteiden vuoksi. Vuodesta 2015 alkaen koulutettavien reserviläisten määrä on noin 18 000 vuodessa.[1]

Reservin ylennysten yhtenä ehtona on sotilasarvosta riippuen tietty määrä kertausharjoituspäiviä ja vähintään viisi vuotta edellisestä ylennyksestä. Ylennys perustuu aina poikkeusolojen tehtävään ja kokonaisharkintaan eikä ole automaattinen, vaikka kertausharjoitusvuorokausimäärät täyttyisivätkin.

Suoritetut kertausharjoitukset merkitään Puolustusvoimien rekisteriin ja mahdollisesti myös sotilaspassiin.

Velvoittavien, pakollisten kertausharjoitusten lisäksi reserviläiset voivat palvella vapaaehtoisissa harjoituksissa. Reserviläiset voivat kehittää sotilaallista osaamistaan ja toimintakykyään myös omaehtoisesti verkossa (https://www.pvmoodle.fi) sekä osallistumalla Maanpuolustuskoulutus MPK ry:n ja reserviläisjärjestöjen koulutukseen.

Merkittävää osaamista reserviläisille antavat palvelu kriisinhallintatehtävissä.

Reserviläisen ura ja poikkeusolojen sijoitus voi muodostua esimerkiksi seuraavasti: - 1. tehtävä varusmiespalveluksessa tuotetussa sodan ajan joukossa, 5 – 10 vuotta - 2. tehtävä alueellisessa tai paikallisjoukossa, esim. Maakuntajoukossa, 5 – 10 vuotta - 3. tehtävä perustamisorganisaatiossa, 5 – 10 vuotta - seuraavat vapaaehtoiset tehtävät esimerkiksi MPK kouluttajana sekä toimiminen reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöissä

Kertausharjoituksista voi myös kieltäytyä hakemalla täydennyspalvelukseen, jonka Lapinjärven siviilipalveluskeskus järjestää, ja jonka pituus on käytännössä aina viisi vuorokautta.

Täydennyskurssit reservissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimat jatkaa miehistöön kuuluvien reserviläisten kouluttamista aliupseereiksi sekä reservin aliupseerien kouluttamista reservin upseereiksi osana reservin koulutusjärjestelmää. Molempaan koulutukseen hyväksytään vuosittain noin 20 - 30 reserviläistä.

Vapaaehtoiset harjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaaehtoiset harjoitukset (VEH) ovat Puolustusvoimien johtamia harjoituksia, joihin osallistuminen on vapaaehtoista ja joista maksetaan päivärahaa, mutta ei makseta reserviläispalkkaa. Nämä kuitenkin kartuttavat kertausharjoitusvuorokausia. VEH harjoitukseen osallistumiseen on otettava palkatonta vapaata töistä (=lomaa).

Harjoitukseen osallistuvan tulee huomioida että harjoituksen aikana häntä koskevat samat lait ja asetukset kuin ketä tahansa sotilasta, pois lukien tietyt rangaistusmenettelyt.

Maanpuolustuskoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskoulutus (MPK) ry:n järjestää sotilaallisia valmiuksia kehittää koulutusta ja arjen turvallisuutta kehittävää koulutusta. Kurssit eivät ole kertausharjoituksia. Sotilaalliset lisäkurssit ja eräät muut kurssit kuitenkin rinnastetaan kertausharjoituksiin tietyin poikkeuksin. MPK:n kurssit voivat olla myös maksullisia kurssilaisille.

Puolustusvoimat tilaa MPK:lta sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta. Vuosina 2012 - 2013 tilattiin 250 koulutustapahtumaa ja yli 16 000 koulutusvuorokautta.

Kertausharjoitusten arviointi ja kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertausharjoituksissa koulutettujen joukkojen koulutustasoa mitataan ja arvioidaan vertaamalla joukkoa sen suorituskykyvaatimuksiin.[2]

Kertausharjoituksen lopulla tehdään kaikille osallistujille nimetön kysely, jossa he arvioivat kokonaisuudessa saamaansa koulutusta. Tulokset käsitellään kehittämistarpeiden ja erityisesti kehittämisesitysten tunnistamiseksi.[3]

Koulutustuloksia ja kyselyn tuloksia ja niiden perusteella tehtyjä toimenpiteitä arvioidaan joukko-osastoissa, puolustushaaraesikunnissa ja pääesikunnassa koulutuksen kehittämiseksi.

Kansainvälisistä operaatioista saadut kokemukset ja parhaat käytännöt (Lessons Learned) siirretään soveltuvilta osilta kansalliseen koulutukseen.

Puolustusvoimien koulutuskulttuurin kehittymistä seurataan ja arvioidaan varusmiesten loppukyselyjen, reserviläiskyselyjen ja kouluttajakyselyjen avulla. Muutokset ja kehitystrendit yhdessä tutkimustiedon kanssa antavat perusteita tavoitteiden ja menetelmien tarkistamiseen sekä voimavarojen kohdentamiseen.

Reservin koulutuksen sisältöä kehitetään tunnistamalla ja jakamalla alan parhaita käytäntöjä. Uudet menettelytavat testataan harjoituksissa sekä siirretään käytäntöön ohjesääntöjen, oppaiden ja käsikirjojen sekä opetusmateriaalin avulla.

Mitä uutta kertausharjoituksiin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrä nostetaan 18 000:een vuodessa. Vapaaehtoinen maanpuolustus liitetään nykyistä kiinteämmin sotilaalliseen koulutukseen ja kertausharjoituksiin. Omaehtoiselle osaamisen ja toimintakyvyn ylläpitämiselle luodaan kriteerit, mahdollisuudet ja kannusteet.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puolustusvoimien toimintasuunnitelma 2013 – 2017
  2. Pääesikunnan normit
  3. Puolustusvoimat. Kertausharjoituskyselyt

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]