Titanic (vuoden 1997 elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Titanic
elokuvajuliste
elokuvajuliste
Ohjaaja James Cameron
Käsikirjoittaja James Cameron
Tuottaja James Cameron
Jon Landau
Säveltäjä James Horner
Kuvaaja Russell Carpenter
Leikkaaja James Cameron
Richard A. Harris
Pääosat Leonardo DiCaprio
Kate Winslet
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Lightstorm Entertainment
Paramount Pictures
Ensi-ilta 19. joulukuuta 1997 (Yhdysvallat)
16. tammikuuta 1998 (Suomi)
Kesto 194 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 200 miljoonaa dollaria
Tuotto 2 186 772 302 dollaria
Katsojat 1 040 000 (Suomessa)
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie
Elokuvan 3D-version elokuvateatterijuliste (2012).

Titanic on vuonna 1997 ensi-iltansa saanut James Cameronin ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama romanttinen draamaelokuva. Elokuva kertoo osittain kuvitteellisen tarinan matkustajahöyrylaiva RMS Titanicin uppoamisesta. Elokuvan päähenkilöitä esittävät Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet. Muita päärooleja elokuvassa esittävät Bill Paxton, Billy Zane, Kathy Bates ja Gloria Stuart.

Elokuva julkaistiin Yhdysvalloissa 19. joulukuuta 1997 ja Suomessa 16. tammikuuta 1998. Elokuvasta tuli nopeasti suosittu, ja se oli ehdolla ennätykselliseen neljääntoista Oscar-palkintoon, joista se voitti yksitoista, mukaan lukien parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen Oscar-palkinnot. Titanic oli ensimmäinen yli miljardin dollarin lipputulot kerännyt elokuva, ja se pysyi maailman taloudellisesti menestyneimpänä elokuvana kaksitoista vuotta. Suomessa elokuva ylitti miljoonan katsojan rajan ensimmäistä kertaa sitten Tuntemattoman sotilaan, ja Titanic onkin yhä Suomen kaikkien aikojen katsotuin ulkomainen elokuva.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Vuonna 1996 yhdysvaltalainen tutkija Brock Lovett tiimeineen tutkii RMS Titanicin hylkyä etsien ”Valtameren sydän” -nimellä tunnettua kadonnutta timanttikaulakorua. Tiimi nostaa hylystä Caledon "Cal" Hockleyn kassakaapin, uskoen kaulakorun olevan sen sisällä. Kassakaapista kuitenkin löytyy vain piirros alastomasta naisesta, joka kantaa kaulassaan timanttikorua. Piirros on päivätty Titanicin uppoamisyölle 14. huhtikuuta 1912. Iäkäs Rose Dawson Calvert kuulee piirroksesta, ottaa yhteyttä Lovettiin ja kertoo olevansa kuvan nainen. Rose ja hänen lapsenlapsensa Lizzy Calvert matkustavat Lovettin tutkimusalukselle. Kysyttäessä kaulakorusta Rose kertoo muistojaan Titanicilta ja paljastaa olevansa Rose DeWitt Bukater -niminen matkustaja, jonka uskottiin kuolleen Titanicin upotessa.

Vuonna 1912 17-vuotias ensimmäisen luokan matkustaja, Rose astuu laivaan Englannin Southamptonissa rikkaan kihlattunsa Calin ja äitinsä Ruth DeWitt Bukaterin kanssa. Ruth korostaa Roselle tämän kihlauksen tärkeyttä, sillä vain avioliitto Calin kanssa ratkaisee DeWitt Bukaterien salatut talousongelmat. Rose ei haluaisi naida Calia ja harkitsee itsemurhaa hyppäämällä laivan perästä. Ollessaan aikeissa hypätä, kolmannen luokan matkustaja tyhjäntoimittaja ja taiteilija Jack Dawson estää häntä. Kun Rose löydetään aluksen perästä Jackin kanssa, Rose valehtelee Calille kurkistaneensa reunan yli ”nähdäkseen potkurit” ja meinanneensa tipahtaa vahingossa yli laidan, jolloin Jack pelasti hänet. Kiitollisuudenosoitukseksi ja Rosen vaatimuksesta Cal kutsuu Jackin illallistamaan heidän kanssaan ensimmäiseen luokkaan seuraavana iltana. Jackin ja Rosen välille muodostuu viekoitteleva ystävyys, vaikka Cal ja Ruth ovatkin varuillaan nuoresta kolmannen luokan miehestä. Illallisen jälkeen Jack ja Rose viettävät iltaa yhdessä kolmannen luokan juhlissa.

Calin ja Ruthin kieltäessä Rosea enää tapaamasta Jackia, Rose pyytää Jackia jättämään hänet rauhaan, mutta tajuaa pian haluavansa mieluummin tämän kuin Calin. Jack ja Rose tapaavat laivan keulassa ja ihastelevat auringonlaskua, mikä osoittautuu Titanicin viimeiseksi hetkeksi auringonvalossa. Kannelta Jack ja Rose jatkavat matkaansa Rosen hyttiin jossa tämä pyytää Jackia piirtämään hänestä muotokuvan vain Calilta kihlajaislahjaksi saamansa ”Valtameren sydän” yllään. Myöhemmin kaksikko juoksee pakoon Calin henkivartijaa ja rakastelevat laivan ruumassa. Jatkaessaan pakomatkaansa laivan kannelle, jossa he todistavat aluksen törmäystä jäävuoreen ja sattuvat kuulemaan aluksen päällystön ja suunnittelijan hahmottelevan törmäyksen vakavuutta. Rose sanoo Jackille, että heidän täytyisi varoittaa hänen äitiään ja Calia.

Cal löytää kassakaapistaan Jackin piirroksen sekä ivallisen kirjeen Roselta kaulakorunsa lisäksi. Raivoissaan Cal pyytää henkivartijaansa sujauttamaan kaulakorun Jackin takin taskuun. Pian Jackia syytetäänkin kaulakorun varastamisesta, pidätetään ja kiinnitetään käsiraudoilla alemman kerroksen huoneen seinässä olevaan putkeen. Cal laittaa kaulakorun oman takkinsa taskuun. Rose kieltäytyy nousemasta äitinsä kanssa pelastusveneeseen, pakenee Calia ja etsii sekä vapauttaa Jackin. Alukselta aletaan ampua ilotulituksia, lähellä olevien laivojen huomion herättääkseen.

Kun Jack ja Rose pääsevät takaisin kannelle, Cal ja Jack suostuttelevat Rosea nousemaan pelastusveneeseen, Calin väittäessä järjestäneensä itselleen ja Jackille paikat toisessa pelastusveneessä. Kun Rose nousee veneeseen, Cal paljastaa Jackille järjestelyn olevan vain hänelle itselleen. Kun Rosen venettä lasketaan, hän ymmärtää ettei voi jättää Jackia ja hyppää takaisin Titanicille. Raivostunut Cal ottaa pistoolin henkivartijaltaan ja alkaa jahdata paria tulvivaan ensimmäisen luokan ruokailusaliin. Panoksien loputtua pistoolista, Cal päivittelee henkivartijalleen, antaneensa Roselle takkinsa, jonka taskussa ”Valtameren sydän” on. Hän palaa laivan kannelle ja pääsee pelastusveneen kyytiin teeskenneltyään olevansa yksinäisen lapsen huoltaja.

Jack ja Rose palaavat kannelle. Kaikki pelastusveneet ovat lähteneet ja loput matkustajat ovat tippumassa laivan perän noustessa vedestä. Alus katkeaa keskeltä, jonka jälkeen sen perä nousee 90 asteen kulmaan. Titanicin upotessa Jack ja Rose uppoavat sen mukana. Pintaan päästessään Jack auttaa Rosen seinälevyn päälle, joka kestää vain yhden henkilön painon. Roikkuen paneelin reunalla Jack vakuuttaa Roselle että tämän kuuluu kuolla vasta vanhana naisena lämpimässä sängyssä. Sillä välin upseeri Harold Lowe palaa pelastusveneensä kanssa etsimään mahdollisia eloonjääneitä. Rose pelastetaan, mutta Jack on jo paleltunut kuoliaaksi.

Rose ja muut eloonjäneet kuljetetaan matkustaja-alus RMS Carpathialla New Yorkiin, jossa Rose ilmoittaa nimekseen Rose Dawson. Carpahtian kannella Rose piiloutuu Calilta tämän etsiessä kihlattuaan. Myöhemmin Rose saa selville Calin avioituneen toisen naisen kanssa ja perineen miljoonansa, mutta myöhemmin tehneen itsemurhan hävittyään omaisuutensa vuoden 1929 pörssiromahduksessa.

Kerrottuaan tarinansa vanha Rose menee yöllä kenenkään näkemättä Lovettin laivan perään ja tiputtaa koko ajan hallussaan olleen ”Valtameren sydämen” mereen. Kun hän näennäisesti nukkuu vuoteessaan, kuvat hänen lipastollaan kertovat hänen eläneen vapaata elämää Jackin innoittamana. Viimeisessä kohtauksessa nuoret Rose ja Jack tapaavat uudestaan ja suutelevat RMS Titanicin aulan portaikossa, laivalla menehtyneet ympärillään.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteelliset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Leonardo DiCaprio  … Jack Dawson  
 Kate Winslet  … Rose DeWitt Bukater  
 Billy Zane  … Caledon Nathan ”Cal” Hockley  
 Frances Fisher  … Ruth DeWitt Bukater  
 Gloria Stuart  … Rose Dawson Calvert  
 Bill Paxton  … Brock Lovett  
 Suzy Amis  … Lizzy Calvert  
 Danny Nucci  … Fabrizio De Rossi  
 David Warner  … Spicer Lovejoy  
 Jason Barry  … Thomas ”Tommy” Ryan  

Historialliset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajia:

 Kathy Bates  … Margaret ”Molly” Brown  
 Victor Garber  … Thomas Andrews  
 Jonathan Hyde  … J. Bruce Ismay  
 Eric Braeden  … John Jacob Astor IV  
 Bernard Fox  … Archibald Gracie  
 Michael Ensign  … Benjamin Guggenheim  
 Jonathan Evans-Jones  … Wallace Henry Hartley  
 James Lancaster  … pappi Thomas Byles  
 Lew Palter ja Elsa Raven  … Isidor Straus ja Ida Straus  
 Martin Jarvis  … Cosmo Duff-Gordon  
 Rosalind Ayres  … Lucile Duff-Gordon  
 Rochelle Rose  … Noël Leslie  

Laivan henkilökuntaa:

 Bernard Hill  … kapteeni Edward J. Smith  
 Mark Lindsay Chapman  … yliperämies Henry Wilde  
 Ewan Stewart  … ensimmäinen perämies William Murdoch  
 Jonathan Phillips  … toinen perämies Charles Lightoller  
 Kevin De La Noy  … kolmas perämies Herbert Pitman  
 Simon Crane  … neljäs perämies Joseph Boxhall  
 Ioan Gruffudd  … viides perämies Harold Godfrey Lowe  
 Edward Fletcher  … kuudes perämies James Paul Moody  
 Scott G. Anderson  … tähystäjä Frederick Fleet  
 Martin East  … tähystäjä Reginald Lee  
 Gregory Cooke  … vanhempi sähköttäjä Jack Phillips  
 Craig Kelly  … nuorempi sähköttäjä Harold Bride  
 Paul Brightwell  … kansimies Robert Hichens  
 Liam Tuohy  … johtava leipuri Charles Joughin  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esituotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja James Cameron vuonna 2008.

Innokkaana sukeltajana tunnettu James Cameron kertoo, että hänen tavoitteenaan oli sukeltaa Titanicin hylkyyn, jolloin itse elokuvan tekeminen oli toissijaista.[2] Hän sai tietää, että muut ovat käyneet hylyssä ja kuvanneet sitä, jolloin hän päätti hakea Hollywoodista rahoitusta hankkeelleen.[3] Tuotantoyhtiö 20th Century Fox suhtautui epäilevästi kolmen tunnin elokuvan taloudelliseen menestykseen, jossa ei olisi perinteisiä toimintaelokuvan elementtejä, kuten ampumista tai takaa-ajokohtauksia. He kuitenkin myönsivät hankkeelle rahoitusta. Tuolloin Cameron vielä uskoi, että elokuvasta selvitään alle 100 miljoonan dollarin budjetilla.[4]

Lähes neljän tuhannen metrin syvyydessä Atlantin valtameressä sijaitsevan hylyn kuvaaminen aloitettiin syyskuussa 1995, jossa heidän alukseensa kohdistui yli 40 000 kilopascalin paine. Sen lisäksi, että he ottivat suuren riskin sukeltaessaan hylkyyn, vaikeat olosuhteet estivät Cameronia saamasta niin laadukasta kuvamateriaalia kuin hän olisi halunnut. Cameron sukelsi hylkyyn kaikkiaan 12 kertaa.[5]

Cameron kirjoitti itse myös elokuvan käsikirjoituksen. Hän kertoo luoneensa äärimmäisen tarkan aikajanan laivan muutaman päivän matkasta ja uppoamisyöstä. Myöhemmin asiantuntijat arvioivat käsikirjoitusta, ja Cameron muutti sitä ehdotusten pohjalta. Kuvausten alusta asti heillä oli erittäin selkeä kuva siitä, mitä tapahtui laivan uppoamisyönä, minkä Cameron kokee nostaneen elokuvan merkitystä.[2] Cameron halusi välittää tapahtumien tunnepuolisen sanoman, ja hänen mukaansa kyseessä ei ole katastrofielokuva, vaan rakkaustarina, johon on valikoitu todellista historiaa.[6]

Elokuvan toiseen päärooliin valittiin tuolloin vielä suhteellisen tuntematon Leonardo DiCaprio. Elokuvayhtiö halusi rooliin Chris O'Donnellin tai Matthew McConaugheyn, mutta Cameron sai vaatimuksensa läpi. Myös Tom Cruise oli kiinnostunut pääosasta, mutta hänen vaatimaansa palkkaa ei juuri kukaan ottanut tosissaan. Myöhemmin DiCapriolle maksettiin roolista 2,5 miljoonaa dollaria. Elokuvan naispääosan esittäjälle Kate Winsletille maksettiin hieman alle miljoona dollaria. Rosen sulhasen, Cal Hockleyn, roolia tarjottiin aluksi Matthew McConaugheylle, mutta hän kieltäytyi, ja roolin sai lopulta Billy Zane. Elokuvassa RMS Titanicin kapteenia näyttelevä Bernard Hill ja Cal Hockleyn palvelijaa näyttelevä David Warner olivat sattumalta näytelleet myös kahdessa aiemmassa Titanic-filmatisoinnissa.[5]

Elokuvan näyttelijöille palkattiin kokopäiväinen tapaopettaja opettamaan yläluokan hienoa käytöstä vuonna 1912.[5] Titanicin sisätiloja edustavat lavasteet oli tehty alkuperäisten mukaan valokuvia hyväksikäyttäen. Käsikirjoituksessa näkyvästi esillä oleva ensimmäisen luokan portaikko rakennettiin aidosta puusta ja se todella tuhoutui uppoamisessa. Huoneet, matot, muotoilu ja värit, yksittäiset huonekalut, koristeet, seinäpaneelit, astiat ja ruokailuvälineet sekä White Star Linen vaakuna ja asusteet mukailivat alkuperäisiä. Lisäksi Cameron palkkasi kaksi Titanic-historioitsijaa todentamaan elokuvan historiallisia yksityiskohtia.[5]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikon Rosarito Beach'lle rakennettiin RMS Titanicin kopio.

Elokuvan nykypäivään sijoittuvat kohtaukset kuvattiin venäläisellä Akademik Mstislav Keldysh -aluksella elokuussa 1996. Vanhaa Rosea näytellyt Gloria Stuart oli tuolloin oikeasti 87-vuotias, joten hänestä tehtiin vanhemman näköinen, sillä Rosen täytyi näyttää yli satavuotiaalta. Toisena keskeisenä henkilönä kohtauksissa oli monessa Cameronin elokuvassa näytellyt Bill Paxton, joka esitti aarteenetsijä Brock Lovettia. Kuvaukset eivät sujuneet ongelmitta, sillä viimeisenä päivänä heidän ruokaansa huumattiin, ja useat henkilöt sairastuivat. Joidenkin mukaan asialla olisi ollut aluksen vihainen miehistön jäsen vastalauseena Cameronin käytöstä kohtaan.[5]

Elokuvan keskeiset kuvaukset alkoivat syyskuussa 1996. Elokuvayhtiö oli ostanut alueen pienestä meksikolaisesta rantakaupungista, sillä kuvaaminen avomerellä ei tullut kyseeseen. Rannalle, joka sijaitsi noin neljän tunnin ajomatkan päässä Los Angelesista, alettiin rakentaa RMS Titanicin kopiota. Elokuvan tuotantokustannuksissa säästettiin, kun rakennuttamiseen käytettiin meksikolaisia työntekijöitä. Kopio oli lähes alkuperäisen laivan kokoinen, jonka lisäksi rakennettiin kymmeniä miljoonia litroja vettä sisältävä säiliö, johon valtamerialus upotettiin.[7][5][8]

Cameronin piirros alastomasta Rosesta päällään ”Valtameren sydän”. Kohtaus oli elokuvan ensimmäisiä kuvattuja kohtauksia, sillä päälavasteet eivät olleet vielä valmiita.

Aluksen peräkannelle rakennettiin sarana, joka saattoi nostaa laivan perän nollasta yhdeksäänkymmeneen asteeseen uppoamisen aikana.[9] Kuvausten aikana käytettiin myös lukuisia eri kokoisia pienoismalleja.[5] Turvallisuuden vuoksi monet lavasteet tehtiin vaahtomuovista.[4]

Cameron luonnosteli Jackin alastonkuvan Rosesta kohtaukseen, joka kuvattiin ensimmäisenä. Alastonkohtaus oli näin ollen myös DiCaprion ja Winsletin ensimmäinen yhdessä. Cameronin mukaan he yrittivät saada vain jotain kuvattavaa, sillä isot lavasteet eivät olleet vielä valmiita. Myöhemmin Cameron huomasi kohtauksen sujuneen hyvin.[6]

Kaikki kohtaukset eivät kuitenkaan sujuneet yhtä hyvin. Cameronilla oli maine Hollywoodin pelottavimpana miehenä, ja hänet tunnettiin tinkimättömyydestään ja täydellisyyden tavoittelustaan. Esimerkiksi Winslet satutti itsensä kuvausten aikana, ja hän kertoi myöhemmin olleensa huolissaan hukkuvansa vesisäiliöön, johon laiva oli tarkoitus upottaa.[10]

Kuvausten oli tarkoitus kestää 138 päivää, mutta ne venyivät 160 päivään. Monet näyttelijät vilustuivat tai saivat flunssan vietettyään tunteja kylmässä vedessä, mukaan lukien Winslet.[11] Useat muut lähtivät ja kolme sijaisnäyttelijää mursivat luunsa. Tutkinnan tuloksena Screen Actors Guild totesi, että kuvauspaikalla ei ollut mitään sinänsä vaarallista.[11] Lisäksi DiCaprio sanoi, ettei hän tuntenut missään vaiheessa olevansa vaarassa.[12] Cameron uskoi kiihkeään työmoraaliin eikä hän koskaan pahoitellut käytöstään kuvauspaikalla, vaikkakin hän tunnusti olevansa vaativa mies.[11]

Aiemmista elokuvista poiketen Cameronin elokuvassa näytetään aluksen katkeaminen keskeltä.

Historiallisesti tarkka Cameron kertoo olleensa pettynyt aikaisempiin Titanic-elokuviin, sillä niissä ei näytetty laivan katkeamista keskeltä. Elokuvan uppoamiskohtauksissa käytettiin satoja avustajia ja stunt-miehiä, joiden määrää kylläkin lisättiin erikoistehosteilla yhä elokuvan jälkituotannossa.[5]

Titanicin tuotantokustannukset alkoivat lopulta nousta ja saavuttivat viimein 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[13] Fox oli huolissaan ja ehdotti, että kolmen tunnin elokuvasta leikattaisiin tunti pois. He väittivät, että liiallinen pituus merkitsisi vähemmän esityskertoja, joka merkitsisi vähemmän rahaa, vaikkakin pitkät elokuvat auttavat ohjaajansa voittamaan Oscarin. Cameron kieltäytyi leikkauksesta.[4]

Jälkituotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotantokustannuksissa säästettiin miljoonia, kun aluksesta rakennettin vain sen oikea puoli. Tämä aiheutti kuitenkin ongelmia laivan lähdön kuvaamisessa, sillä sen täytyi olla telakoituna vasemmalta puolelta. Kun kohtaus kuvattiin, jokainen lavastus ja puvustus oli käännettävä, ja mikäli joku käveli käsikirjoituksen mukaan oikealle, kuvauksessa hänen täytyi kävellä vasemmalle. Jälkituotannossa kaikki peilattiin oikein.[14][8][15][16]

Jälkituotannossa joitain kohtauksista leikattiin pois varsinaisesta elokuvasta. Esimerkiksi höyrylaiva SS Californian oli muutaman kymmenen kilometrin päässä Titanicista pysähtyneenä yön ajaksi paikoilleen ja sulkenut laitteistonsa. Cameron päätti leikata kohtauksen pois, sillä ei kokenut sitä olennaiseksi elokuvan juonen kannalta.[6] Elokuvalle kuvattiin myös vaihtoehtoinen loppu.[17]

Musiikkinäytteet

”My Heart Will Go On” (esittäjä Céline Dion)

James Hornerin ja Will Jenningsin kirjoittama balladi voitti neljä Grammy-palkintoa ja nousi listaykköseksi yli 25 maassa.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Elokuvan musiikin sävelsi James Horner. Sissel Kyrkjebø laulaa läpi elokuvan kuultavaa sanatonta laulua. Céline Dion esittää kuitenkin elokuvan tunnetuimman ja lukuisia palkintoja ansainneen kappaleen ”My Heart Will Go On”. Elokuvan musiikki sai useita palkintoja: se palkittiin esimerkiksi parhaan musiikin Oscar-palkinnolla.

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sai ensiesityksensä Tokion kansainvälisillä elokuvajuhlilla 1. marraskuuta 1997, jossa olivat läsnä ohjaaja James Cameron ja Leonardo Dicaprio. Cameronin elokuvat ovat perinteisesti pärjänneet hyvin Japanissa, joskin tällä kertaa suurempi ilmiö näytti olevan DiCaprio kuin itse elokuva.[18] Yhdysvalloissa elokuvan ensi-ilta oli 19. joulukuuta 1997 ja Suomessa 16. tammikuuta 1998.[19]

Titanic oli ensimmäinen yli miljardin dollarin lipputulot kerännyt elokuva: se rikkoi kyseisen ennätyksen maaliskuun 1998 alussa.[20] Elokuvaa esitettiin yhdysvaltalaisissa elokuvateattereissa lähes kymmenen kuukautta, lokakuuhun 1998 asti, jolloin se oli tuottanut maailmanlajuisesti 1,84 miljardia dollaria, joista 600 miljoonaa dollaria Yhdysvalloissa.[21][22] Se pysyi maailman taloudellisesti menestyneimpänä elokuvana vuoteen 2010 asti, jolloin myös Cameronin ohjaama Avatar ohitti sen.

Suomessa elokuva keräsi kymmenen ensimmäisen päivän aikana 159 692 katsojaa. Alun perin elokuvaa oli tarkoitus esittää 40–50 kopion voimin, mutta niitä jouduttiin tilaamaan lisää.[23][24] Titanic nousi huhtikuussa 1998 Suomen katsotuimmaksi elokuvaksi 26 vuoteen, sillä aikaisemmalta ajalta ei ole vertailukelpoista tilastoa: elokuvan oli 11 viikon aikana nähnyt 824 654 katsojaa kaikkiaan 51 teatterissa eri puolella Suomea.[25] Elokuva rikkoi miljoonan katsojan rajan 30. kesäkuuta 1998.[26]

Titanic julkaistiin uudestaan paranneltuna 3D-versiona huhtikuussa 2012, kun oli kulunut sata vuotta aluksen uppoamisesta. Julkaisun myötä elokuvan tuotto nousi yhteensä vajaaseen 2,19 miljardiin dollariin.[27]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetsivusto Rotten Tomatoesin mukaan 88 % kriitikoista on antanut Titanicille positiivisen arvosanan keskiarvolla 8/10. Keräys perustuu 178 arviointiin.[28] Metacritic on laskenut 34 arvostelusta elokuvalle painotetun keskiarvon 74/100.[29] Internet Movie Databasen 585 000 käyttäjää ovat antaneet Titanicille keskiarvon 7,7/10, ja 40 IMDb:n henkilökuntaan kuuluvaa keskiarvon 7,3.[30]

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinto Kategoria Ehdokas Lopputulos Lähde
Oscar-palkinto Elokuva James Cameron & Jon Landau Voitti [31]
Ohjaus James Cameron Voitti [31]
Kuvaus Russell Carpenter Voitti [31]
Lavastus Peter Lamont & Michael Ford Voitti [31]
Puvustus Deborah Lynn Scott Voitti [31]
Äänitys Gary Rydstrom
Tom Johnson
Gary Summers
Mark Ulano
Voitti [31]
Leikkaus Conrad Buff IV
James Cameron
Richard A. Harris
Voitti [31]
Äänitehosteet Tom Bellfort & Christopher Boyes Voitti [31]
Erikoistehosteet Robert Legato
Mark A. Lasoff
Thomas L. Fisher
Michael Kanfer
Voitti [31]
Laulu James Horner & Will Jennings Voitti [31]
Musiikki James Horner Voitti [31]
Naispääosa Kate Winslet Ehdokkuus [31]
Naissivuosa Gloria Stuart Ehdokkuus [31]
Maskeeraus Tina Earnshaw
Greg Cannom
Simon Thompson
Ehdokkuus [31]
Golden Globe Draamaelokuva James Cameron
Jon Landau
Voitti [32]
Ohjaus James Cameron Voitti [32]
Musiikki James Horner Voitti [32]
Kappale Will Jennings & James Horner Voitti [32]
Miespääosa draamaelokuvassa Leonardo DiCaprio Ehdokkuus [32]
Naispääosa draamaelokuvassa Kate Winslet Ehdokkuus [32]
Naissivuosa Gloria Stuart Ehdokkuus [32]
Käsikirjoitus James Cameron Ehdokkuus [32]
Bafta-palkinto Elokuva James Cameron & Jon Landau Ehdokkuus [33]
Kuvaus Russell Carpenter Ehdokkuus [33]
Lavastus Peter Lamont Ehdokkuus [33]
Puvustus Deborah Lynn Scott Ehdokkuus [33]
Leikkaus Conrad Buff IV
James Cameron
Richard A. Harris
Ehdokkuus [33]
Äänitys Gary Rydstrom
Tom Johnson
Gary Summers
Mark Ulano
Ehdokkuus [33]
Erikoistehosteet Robert Legato
Mark A. Lasoff
Thomas L. Fisher
Michael Kanfer
Ehdokkuus [33]
Maskeeraus Tina Earnshaw
Simon Thompson
Kay Georgiou
Ehdokkuus [33]
SAG-palkinto Naissivuosa Gloria Stuart Voitti [34]
Naispääosa Kate Winslet Ehdokkuus [34]
Näyttelijäkokoonpano useita Ehdokkuus [34]
BRIT Award Ääniraita Titanic Voitti [35]
Grammy-palkinto Elokuvaan, televisioon tai muuhun
visuaaliseen mediaan tehty laulu
James Horner & Will Jennings Voitti [36]
Kappale James Horner & Will Jennings Voitti [37]
Levytys Celine Dion
David Gleeson
Humberto Gatica
Simon Franglen
James Horner
Simon Franglen
Walter Afanasieff
Voitti [37]
Naispoplaulajan esitys Céline Dion Voitti [37]
Pop-instrumentaali Kenny G Ehdokkuus [38]
Kids’ Choice Elokuva Voitti [39]
MTV Movie Award Elokuva Voitti [40]
Miesnäyttelijä Leonardo DiCaprio Voitti [40]
Naisnäyttelijä Kate Winslet Ehdokkuus [40]
Roisto Billy Zane Ehdokkuus [40]
Elokuvamusiikki Céline Dion Ehdokkuus [40]
Elokuvakaksikko Leonardo DiCaprio & Kate Winslet Ehdokkuus [40]
Suudelma Leonardo DiCaprio & Kate Winslet Ehdokkuus [40]
Toimintakohtaus laivan uppoaminen Ehdokkuus [40]
People’s Choice Award Elokuva Voitti [41]
Draamaelokuva Voitti [41]
Satellite Award Elokuva 20th Century Fox
Lightstorm Entertainment
Paramount Pictures
Voitti [42]
Ohjaaja James Cameron Voitti [42]
Leikkaus James Cameron
Conrad Buff
Voitti [42]
Lavastus Peter Lamont Voitti [42]
Puvustus Deborah Lynn Scott Voitti [42]
Musiikki James Horner Voitti [42]
Laulu James Horner
Will Jennings
Voitti [42]
Miespääosa Leonardo DiCaprio Ehdokkuus [42]
Naispääosa Kate Winslet Ehdokkuus [42]
Alkuperäinen käsikirjoitus James Cameron Ehdokkuus [42]
Kuvaus Russell Carpenter Ehdokkuus [42]
Visuaalinen tehoste Robert Legato Ehdokkuus [42]
WGA-palkinto Alkuperäinen käsikirjoitus James Cameron Ehdokkuus [43]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaikkien aikojen katsotuimmat elokuvat Suomessa top 10 (Arkistoitu alkuperäisestä) Suomen Elokuvasäätiö. Viitattu 1.5.2014.
  2. a b Maria Realf: An audience with James Cameron Eye For Film. 2009. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  3. James Cameron: Playboy Interview Playboy. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  4. a b c 'Titanic' Entertainment Weekly. 7.11.1997. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h James Cameron's Titanic Media Awereness Network. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  6. a b c Rick Schultz: James Cameron tells the astonishing story of Titanic, his breathtaking labor of love industrycentral.net. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  7. Gaby Torres: The Town That Built the Titanic Is Sinking vice.com. 4.5.2012. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  8. a b Douglas Wight: Leonardo DiCaprio – The Biography Google-kirjat. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  9. Making of behind the scenes Titanic Youtube. 5.2.2010. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  10. James Cameron: From Titanic to Avatar The Times. 8.11.2009. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  11. a b c Gumbel, Andrew: Lights, cameras, blockbuster: The return of James Cameron The Independent. 11.1.2007. Lontoo. (englanniksi)
  12. Leonardo DiCaprio Interviewed by Joe Leydon for "Titanic" YouTube. 3.8.2010. Viitattu 24.10.2013. (englanniksi)
  13. Robert W. Welkos: The $200-Million Lesson of 'Titanic' Los Angeles Times. 11.2.1998. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  14. Problems with the 'Southampton' Scene - Titanic Youtube. 20.2.2012. Viitattu 14.5.2014.
  15. Titanic and the Making of James Cameron: The Inside Story of the Three-Year... Google-kirjat. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  16. Nova Scotia and James Cameron's Titanic Films & Creative Industries. 18.3.2014. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  17. Titanic's alternative ending YouTube. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)
  18. Big in Japan: 'Titanics premiere Entertainment Weekly. 14.11.1997. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)
  19. Titanic (1997) – Release Info Internet Movie Database. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)
  20. Titanic sinks competitors without a trace BBC News. 25.2.1998. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)
  21. The Billion Dollar film club Telegraph. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)
  22. Titanic – Lifetime Gross Box Office Mojo. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)
  23. Fox löysi kodin Columbian kyljestä Helsingin Sanomat. 28.11.1997. Viitattu 18.5.2014.
  24. Titanicista lisää kopioita Ihanista naisista yönäytöksiä Helsingin Sanomat. 27.1.1998. Viitattu 18.5.2014.
  25. Titanic on Suomen katsotuin elokuva Helsingin Sanomat. 5.4.1998. Viitattu 18.5.2014.
  26. Titanic rikkoi eilen miljoonan katsojan rajan Helsingin Sanomat. 1.7.1998. Viitattu 18.5.2014.
  27. Titanic Box Office Mojo. Viitattu 18.5.2014.
  28. Titanic Rotten Tomatoes. Viitattu 29.5.2014. (englanniksi)
  29. Titanic Metacritic. Viitattu 29.5.2014. (englanniksi)
  30. User ratings for Titanic (1997) Internet Movie Database. Viitattu 12.7.2014. (englanniksi)
  31. a b c d e f g h i j k l m n The 70th Academy Awards (1998) Nominees and Winners Oscars.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  32. a b c d e f g h THE 55TH ANNUAL GOLDEN GLOBE AWARDS (1998) Goldenglobes.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  33. a b c d e f g h Film Nominations 1997 Bafta.org. Viitattu 14.5.2014. (englanniksi)
  34. a b c The 4th Annual Screen Actors Guild Awards Sagawards.org. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  35. The Brit Awards – 1999 Brits.co.uk. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  36. Best Song for a Motion Picture Awardsandshows.com. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  37. a b c Past Winner Search Grammy.com. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  38. Women rule Grammy nominations Reading Eagle. 6.1.1999. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  39. All Winners (Valitse vuosi 1998) Nick.com. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  40. a b c d e f g h 1998 MTV Movie Awards Mtv.com. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  41. a b People's Choice Awards Peopleschoice.com. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  42. a b c d e f g h i j k l Satellite Award – 1998 Awardsandwinners.com. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
  43. Writers Guild of America Award – 1998 Awardsandwinners.com/. Viitattu 8.6.2014. (englanniksi)
Edeltäjä:
1997: Bean: The Movie
Suomen lippukassan ykkönen 1998 Seuraaja:
1999: Tähtien sota: Episodi I – Pimeä uhka