Kate Winslet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kate Winslet
Kate Winslet Palm Film Festivalilla 2007.
Kate Winslet Palm Film Festivalilla 2007.
Syntymäaika 5. lokakuuta 1975 (ikä 37)
Syntymäpaikka Englannin lippu Reading, Berkshire
Aktiivisena 1991–
Oikea nimi Kate Elizabeth Winslet
Ammatti näyttelijä, laulaja
Puoliso Jim Threapleton (1998–2001)
Sam Mendes (2003–2010)
Merkittävät roolit Titanic
Järki ja tunteet
Tahraton mieli
Little Children
The Reader
Revolutionary Road
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Palkinnot

Parhaan naispääosan Oscar
2008 Lukija
Parhaan naispääosan Golden Globe
2008 Revolutionary Road
Parhaan naissivuosan Golden Globe
2008 Lukija
Parhaan naispääosan BAFTA
2008 Lukija
Parhaan naissivuosan BAFTA
1995 Järki ja tunteet
Parhaan naissivuosan SAG
2008 Lukija
1995 Järki ja tunteet

Ehdokkuudet

Parhaan naispääosan Oscar
1997 Titanic
2004 Tahraton mieli
2006 Little Children
Parhaan naissivuosan Oscar
1995 Järki ja tunteet
2001 Iris

Kate Elizabeth Winslet (s. 5. lokakuuta 1975 Reading, Berkshire, Englanti)[1] on englantilainen näyttelijä, joka on ansainnut useita palkintoja ja ehdokkuuksia. Hän on historian nuorin henkilö, joka on ansainnut kuusi Oscar-ehdokkuutta. Kuudennen Oscar-ehdokkuutensa hän sai vuonna 2009 parhaasta naispääosasta elokuvassa The Reader – Lukija, josta hänet sittemmin palkittiinkin Oscarilla. Winslet on voittanut myös kaksi BAFTA-elokuvapalkintoa sekä kaksi Golden Globe -palkintoa. Hänet palkittiin myös Emmy-palkinnolla roolistaan minisarjassa Mildred Pierce (2011).

Winslet kasvoi Berkshiressa ja hän opiskeli näyttämötaiteeseen painottuneessa koulussa. Winslet aloitti uransa brittitelevisiossa vuonna 1991. Hänen läpimurtoelokuvanaan pidetään ohjaaja Peter Jacksonin vuoden 1994 elokuvaa Taivaalliset olennot. Hän sai tunnustusta myös esiintyessään sivuosassa elokuvassa Järki ja tunteet (1995) ja pääosassa elokuvassa Titanic, joka oli tuolloin maailman menestynein elokuva ja yhä nykyään Winsletin uran eniten tuottanut elokuva.[2]

Vuodesta 2000 lähtien Winslet on jatkanut esiintymistään elokuvissa, jotka ovat saaneet myönteisiä arvioita elokuvakriitikoilta. Hän on ollut ehdolla useisiin palkintoihin esimerkiksi elokuvista Quills – syntiset säkeet (2000), Iris (2001), Tahraton mieli (2004), Finding Neverland – tarinan lähteillä (2004), Little Children (2006), The Reader – Lukija (2008) ja Revolutionary Road (2008). Winsletin esiintyminen viimeiseksi mainitussa innoitti New York -lehden kriitikon David Edelsteinin kuvailemaan häntä "sukupolvensa parhaaksi englanninkieliseksi näyttelijättäreksi".[3] Romanttinen komedia Holiday ja animaatioelokuva Virran viemää (molemmat vuodelta 2006) kuuluvat hänen uransa suurimpiin kaupallisiin menestyksiin.

Winslet on laulanut singlellä What If? elokuvasta Christmas Carol sekä tehnyt dueton ”Weird Al” Yankovicin kanssa Sarah Boyntonin albumilla Dog Train. Hän on myös laulanut elokuvissa Taivaalliset olennot sekä Romance & Cigarettes.

Winslet on ollut kaksi kertaa naimisissa, vuosina 1998–2001 ohjaaja Jim Threapletonin kanssa, ja vuosina 2003–2010 ohjaaja Sam Mendesin kanssa. Winsletillä on kaksi lasta, tytär Mia Honey (s. 2000) ensimmäisestä avioliitosta ja poika Joe Alfie (s. 2003) toisesta avioliitosta.

Winsletin kotikylässä Readingissa on hänen mukaansa nimetty aukio, Winslet Square.

Sisällysluettelo

Palkinnot ja ehdokkuudet [muokkaa]

Winslet voitti parhaan naispääosan Oscar-palkinnon esiintymisestään elokuvassa The Reader – Lukija (2008). Samana vuonna hänet palkittiin kahdella Golden Globe -palkinnolla: parhaasta naispääosasta draamaelokuvasta Revolutionary Road ja parhaasta naissivuosasta elokuvasta The Reader – Lukija. Winslet on voittanut myös kaksi BAFTAA: parhaasta naispääosasta elokuvassa The Reader – Lukija ja parhaasta naissivuosasta elokuvassa Järki ja tunteet (1995). Kaiken kaikkiaan Winslet on ansainnut yhteensä kuusi Oscar-ehdokkuutta, yhdeksän Golden Globe -ehdokkuutta ja seitsemän BAFTA-ehdokkuutta.[4][5]

Winslet on ansainnut lukuisia palkintoja myös muilta järjestöiltä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen elokuvakriitikkojen yhdistys Los Angeles Film Critics Association antoi hänelle parhaan naissivuosan palkinnon elokuvasta Iris ja näyttelijöitä edustava ammattiliitto Screen Actors Guild palkitsi hänet parhaasta naissivuosasta elokuvista Järki ja tunteet ja The Reader – Lukija.[6][7]

Winslet sai tähden Hollywood Walk of Famelle vuonna 2012.[8]

Filmografia [muokkaa]

Kate Winslet Toronton elokuvajuhlilla vuonna 2006.
Vuosi Elokuva Rooli
1994 Taivaalliset olennot Juliet Hulme
1995 Jenkki kuningas Arthurin hovissa Prinsessa Sarah
Järki ja tunteet Marianne Dashwood
1996 Jude – kivenhakkaajan rakkaus Sue Bridehead
Hamlet Ofelia
1997 Titanic Rose DeWitt Bukater
1998 Marokko 1972 Julia
1999 Holy Smoke – pyhässä pilvessä Ruth Barron
Faeries Brigid (ääni)
2000 Quills – Syntiset säkeet Madeleine 'Maddy' LeClerc
2001 Enigma Hester Wallace
Christmas Carol: The Movie Belle (ääni)
Iris Young Iris Murdoch
War Game Äiti/Annie (ääni)
2003 David Galen elämä Bitsey Bloom
Plunge: The Movie Clare
2004 Tahraton mieli Clementine Kruczynski
Finding Neverland – tarinan lähteillä Sylvia Llewelyn Davies
2005 Romance & Cigarettes Tula
2006 Kaikki kuninkaan miehet Anne Stanton
The Holiday Iris Simpkins
Little Children Sarah Pierce
Virran viemää Rita (ääni)
2008 Lukija Hanna Schmitz
Revolutionary Road April Wheeler
2011 Tartunta Tohtori Erin Mears
Mildred Pierce Mildred Pierce
Carnage Nancy Cowan
2013 Movie 43 Juliet Hulme
Labor Day Adele Wheeler
2014 Divergent Jeanine Matthews

Lähteet [muokkaa]

  1. Kate Winslet - Biography TalkTalk. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  2. Kate Winslet Box Office Mojo. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  3. Elstein, David: 'Tis the Season... New York. 12.12.2008. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  4. goldenglobes.org: Kate Winslet Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  5. Kate Winslet bafta.org. Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  6. Iris Internet Movie Database. Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  7. Advanced Search sagawards.org. Viitattu 17.4.2012. (englanniksi)
  8. Nämä tähdet ikuistetaan Hollywoodin katuun The Voice. 23.6.2011. Viitattu 17.4.2012.

Aiheesta muualla [muokkaa]