Kramer vastaan Kramer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kramer vastaan Kramer
Kramer vs. Kramer
Kramer-vs-kramer.jpg
Ohjaaja Robert Benton
Käsikirjoittaja Robert Benton
Perustuu Avery Cormanin romaaniin Kramer vs. Kramer
Tuottaja Stanley R. Jaffe
Säveltäjä Paul Gemignani
Herb Harris
John Kander
Erma E. Levin
Roy B. Yokelson
Antonio Vivaldi
Kuvaaja Néstor Almendros
Leikkaaja Gerald B. Greenberg
Ray Hubley
Bill Pankow
Pääosat Dustin Hoffman
Meryl Streep
Justin Henry
Jane Alexander
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Columbia Pictures
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 17. joulukuuta 1979
Suomen lippu 29. helmikuuta 1980 [1]
Kesto 105 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Tuotto 106 260 000 USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Kramer vastaan Kramer (engl. Kramer vs. Kramer) on Robert Bentonin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva, joka palkittiin vuoden 1979 parhaan elokuvan Oscarilla. Bentonin käsikirjoitus perustuu Avery Cormanin samannimiseen romaaniin.

Elokuva kertoo avioerosta ja ihmisistä, joita tämä ero koskettaa. Kramerin perheen rooleissa ovat Dustin Hoffman, Meryl Streep ja heidän lapsenaan Justin Henry. Lisäksi elokuvassa nähdään muun muassa Jane Alexander ja Howard Duff.

Kramer vastaan Kramer voitti vuoden 1980 Oscar-gaalassa viisi palkintoa, kun elokuvalle annettiin parhaan elokuvan, miespääosan (Dustin Hoffman), naissivuosan (Meryl Streep), ohjauksen ja sovitetun käsikirjoituksen palkinto. Yhteensä elokuva oli ehdolla yhdeksässä kategoriassa. Justin Henry oli ehdolla 8-vuotiaana parhaasta miessivuosasta kaikkien aikojen nuorimpana. Lisäksi Kramer vastaan Kramer voitti neljä Golden Globea, muun muassa paras draamaelokuva -palkinnon, ja oli ehdolla kuuteen BAFTAan.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ted Kramer (Dustin Hoffman) on työnarkomaani mainostoimiston johtaja, joka on juuri saanut harteilleen uuden ja hyvin suuren työtehtävän. Saatuaan kuulla hyvät uutiset Ted rientää kotiin ja saa huomata, että hänen vaimonsa Joanna (Meryl Streep) valmistautuu paraikaa jättämään hänet. Joanna ilmoittaa tarvitsevansa aikaa löytääkseen itsensä ja lähtee sitten tiehensä jättäen Tedin kasvattamaan heidän poikaansa Billyä (Justin Henry) omin nokkineen. Tedin ja Billyn välit huononevat, sillä Ted ei ehdi enää suoriutua töistään entiseen tapaan ja Billy puolestaan kaipaa äitinsä rakkautta ja huolenpitoa. Useiden levottomien kuukausien jälkeen Ted ja Billy alkavat vähitellen hyväksyä tilanteen ja lopulta myös rakastaa toisiaan.

Ted ystävystyy naapurinsa Margaretin (Jane Alexander) kanssa, joka alun perin ehdotti Joannalle avioeroa Tedistä. Myös Margaret on yksinhuoltajavanhempi, ja hän ja Ted huomaavat olevansa sukulaissieluja. Eräänä päivänä Margaret ja Ted istuvat yhdessä puistossa ja katselevat leikkiviä lapsiaan. Yhtäkkiä Billy putoaa kiipeilytelineestä ja loukkaa kasvonsa lelulentokoneeseen, jolla oli paraikaa leikkimässä. Ted sieppaa pojan syliinsä ja kantaa tämän useiden kortteleiden ja ruuhkaisten teiden halki sairaalaan. Sairaalassa Ted lohduttaa Billyä hellästi, sillä hänestä on nyt tullut emotionaalisempi ja vastuuntuntoisempi poikaansa kohtaan kuin ennen avioeroa.

Joanna palaa takaisin New Yorkiin oltuaan poissa vuoden ja kolme kuukautta. Hän aikoo ottaa Billyn mukaansa, joten hänen ja Tedin välille syntyy huoltajuustaistelu. Huoltajuustutkinnassa Ted ja Joanna saavat huomata olevansa täysin valmistautumattomia lakimiestensä heitä kohtaan harjoittamaan julmaan panetteluun. Esimerkiksi Margaret joutuu myöntämään, että hän neuvoi Joannaa jättämään Tedin, mikäli tämä tunsi olonsa onnettomaksi. Margaret tosin yrittää kertoa Joannalle heti perään, että Ted on muuttunut valtavasti niistä ajoista. Lopulta oikeudenkäynnissä paljastuu, että Ted on saanut potkut laiminlyötyään töitään poikansa vuoksi ja on joutunut sen vuoksi hankkimaan itselleen paljon huonommin palkatun työn. Myös Billyn onnettomuus käydään läpi.

Lopulta oikeus päättää antaa huoltajuuden Joannalle, ei niinkään siksi, että tämä olisi Tediä parempi vanhempi, vaan siksi, että oikeuden mielestä lastenkasvatus kuuluu äidille. Ted pohtii valituksen tekemistä, mutta hänen lakimiehensä varoittaa häntä, että siinä tapauksessa myös Billy joutuisi kuulusteltavaksi. Ted luopuu ajatuksesta, sillä hän ei kestä ajatusta siitä, että Billy joutuisi kokemaan moisen kidutuksen.

Sinä aamuna, jona Billyn on määrä muuttaa äitinsä luokse, Ted ja Billy valmistavat yhdessä aamiaista. Hetki on muistuttaa sitä aamua, jona Ted joutui ensimmäistä kertaa tekemään pojalleen aamiaista Joannan lähdettyä. Isä ja poika halaavat toisiaan hellästi, sillä he tietävät tämän olevan heidän viimeinen aamiainen yhdessä. Joanna soittaa ovipuhelimeen rakennuksen pohjakerroksesta ja pyytää Tediä tulemaan alas juttelemaan hänen kanssaan. Hän kertoo Tedille, että vaikka hän rakastaakin Billyä ja haluaa ottaa tämän mukaansa, hän tietää Billyn olevan jo oikeassa kodissaan Tedin luona. Joanna ilmoittaa, ettei hän aio vaatia Billyä itselleen. Sitten hän astuu hissiin ja kysyy entiseltä aviomieheltään: ”Miltä minä näytän?” Ted vastaa: ”Upealta.” Sitten hissin ovet sulkeutuvat ja liikuttunut Joanna menee yläkertaan kertomaan uutiset Billylle.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaana:

BAFTAt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaana:

Golden Globet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaana:

  • Paras miessivuosa: Justin Henry
  • Paras naissivuosa: Jane Alexander
  • Paras ohjaaja: Robert Benton
  • Paras uusi miespuolinen tähtinäyttelijä: Justin Henry

[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]