Pelastakaa sotamies Ryan

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pelastakaa sotamies Ryan
Saving Private Ryan
Ohjaaja Steven Spielberg
Käsikirjoittaja Robert Rodat
Tuottaja Ian Bryce
Bonnie Curtis
Mark Gordon
Mark Huffam
Gary Levinsohn
Kevin De La Noy
Allison Lyon Segal
Steven Spielberg
Pääosat Tom Hanks
Tom Sizemore
Jeremy Davies
Edward Burns
Barry Pepper
Adam Goldberg
Vin Diesel
Giovanni Ribisi
Matt Damon
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Amblin Entertainment
DreamWorks SKG
Paramount Pictures
Ensi-ilta 24. heinäkuuta 1998
Kesto 170 min
Alkuperäiskieli englanti
Ikäraja Suomessa K-15
Aiheesta muualla
IMDb

Pelastakaa sotamies Ryan on vuonna 1998 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen sotaelokuva, joka sijoittuu toiseen maailmansotaan. Elokuvan ohjasi Steven Spielberg, ja sen pääosissa esiintyvät Tom Hanks, Tom Sizemore, Edward Burns, Barry Pepper, Adam Goldberg, Jeremy Davies, Vin Diesel, Giovanni Ribisi ja Matt Damon.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1944 ja alkavat Normandian maihinnousuun sijoittuvalla taistelukohtauksella. Omaha Beachin hyökkäykseen osallistunut amerikkalainen sotilas, Kapteeni John H. Miller, saa tehtäväkseen etsiä ja kotiuttaa James Francis Ryan -nimisen sotamiehen, jonka kolme veljeä kaatuivat maihinnousun aikana. Miller ja hänen johtamansa seitsemästä miehestä koostuva sotilasryhmänsä matkaavat Normandian halki ja taistelevat saksalaisten joukkoja vastaan. Lopulta he tapaavat sotamies Ryanin raunioituneessa Ramellen kaupungissa, joka joutuu saksalaisten hyökkäyksen kohteeksi. Millerin joukko puolustaa valloitettua siltaa yhdessä sotamies Ryanin yksikön kanssa. Taistelun aikana kaikki kapteeni Millerin ryhmän jäsenet saavat surmansa, lukuun ottamatta Richard Reibenia ja Timothy E. Uphamia. Ryan kotiutetaan ja hän palaa takaisin Yhdysvaltoihin äitinsä luokse.

[muokkaa] Rooliluettelo

[muokkaa] Virheitä

  • Amerikkalaisten maihinnousuveneistä katsottuna merelle, maihinnousuveneistä ei näy ainuttakaan liittoutuneiden sota-alusta.
  • Alun Normandian maihinnousussa saksalaisten puiset esteet osoittavat väärään suuntaan. Ne ovat merelle päin, vaikka todellisuudessa ne olivat toisin päin kaataakseen maihinnousuveneitä, ja laskuveden aikaan ne pakottivat rannalle päässeet maihinnousuveneet myös pysymään siellä.
  • Kun Normandian maihinnousua kuvataan rannalta käsin, rannalla näkyy kymmeniä liittoutuneiden sotilaita, mutta kun rantaa kuvataan saksalaisten bunkkerista, rannalla näkyy vain muutama sotilas.
  • Maihinnousun jälkeen kersantti Horvath laittaa rannan hiekkaa purkkiin, jonka päällä olevassa lapussa lukee Magic Marker -huopatussilla kirjoitettuna "France". Huopatusseja ei oltu vielä keksitty.
  • Useimmissa kohtauksissa Millerin partio kulkee vihollislinjojen takana keskellä peltoaukioita pelkäämättä vihollisyksiköiden kohtaamista.
  • Omaha Beachilla ei ollut betonisia KK pesäkkeitä
  • Elokuvan keskivaiheilla Millerin partio rynnäköi MG-42-pesäkettä vastaan suoraan edestä päin ainoastaan muutaman miehen voimin, mutta todellisuudessa he olisivat täysin alivoimaisia ja helppoja maalitauluja konekiväärille.
  • Lopputaistelussa nähtävä Tiger-panssarivaunu on tosiasiassa neuvostoliittolaisen T-34-vaunun päälle rakennettu kopio. Asian voi havaita vaunun telapyörästöstä, josta puuttuu saksalaisvaunuille tyypillinen iso hammastettu vetopyörä, ja joka ei ole Tigerin tapaan limittäinen, vaan kaikki telapyörät ovat peräkkäin. Lisäksi tankin torni on liian edessä. Samanlainen vaunu esiintyy myös Brian G. Huttonin ohjaamassa ja Clint Eastwoodin tähdittämässä elokuvassa Kellyn sankarit vuodelta 1970.
  • Toisen, liittoutuneiden pommeihin tuhoutuvan Tiger-tankin kuljettajan ikkunan paikalla on hetkeä ennen räjähdystä outo vanerilevy, johon on maalattu musta raita.
  • Lopputaistelussa saksalainen panssarivaunu ampuu tykillään kirkontornia, josta Millerin partion tarkka-ampuja tulittaa saksalaisia. Vaunu on lähellä tornia ja tarkka-ampuja näkee kiikaritähtäimen läpi kuinka vaunun tykki nousee tähtäämään häntä kohti. Yhdenkään II maailmansodan aikaisen saksalaisen panssarivaunun tykki ei voi nousta lähellekään niin jyrkkää kulmaa.
  • Lopputaistelussa sotamies Mellishin M1 Garand -kivääri jumittuu, ja hänen toverinsa kaatuu vihollisluoteihin. Hetkeä myöhemmin ase toimii jälleen, ilman mitään korjaustoimenpiteitä.
  • Ryanin äidin vastatessa puhelimeen, on puhelimen johto kierteinen. Tämä johtomalli tuli käyttöön kuitenkin vasta 1950-luvulla.
  • lopputaistelussa kirkontornissa oleva tarkka-ampuja sotamies Daniel Jackson ampuu vihollisia Springfield M1903 kiväärillä 8 kertaa peräkkäin täyttämättä asetta. Springfield M1903 kivääreissä on 5 patruunan makasiini.
  • Jacksonin Springfield M1903-kiväärin päällä vaihtelee elokuvassa useasti Unertl ja M84-kiikaritähtäin.
  • Lopputaistelun alussa Tiger-panssarivaunu ampuu kohdetta liikkeestä. Todellisuudessa Tigerin piti olla pysähdyksissä tähtäyksen, latauksen ja laukauksen ajan.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

[muokkaa] Palkinnot

Pelastakaa sotamies Ryan voitti viisi Oscar-palkintoa parhaasta editoinnista, leikkauksesta, ohjauksesta, ääniefekteistä ja äänityksestä.

[muokkaa] Tiesitkö, että...

 Tämä osio sisältää luettelon nippelitietoa.
Voit auttaa Wikipediaa yhdistämällä oleelliset tiedot artikkelin muihin osioihin ja poistamalla merkityksettömät tiedot.
  • Edward Nortonille tarjottiin sotamies Francis Ryanin roolia, mutta hän kieltäytyi.
  • Adrian Caparzon hahmoa ei alun perin pitänyt olla elokuvassa, vaan se lisättiin käsikirjoitukseen vasta silloin, kun Vin Diesel ilmoitti olevansa kiinnostunut elokuvasta.
  • Elokuvaa pidettiin Intiassa liian väkivaltaisena, joten Steven Spielbergia vaadittiin esittämään sensuroitua versiota. Hän kuitenkin kieltäytyi, joten elokuvan esittäminen miltei kiellettiin intialaisissa elokuvateattereissa. Lopulta kielto kumottiin ja Spielberg sai luvan esittää leikkaamatonta versiota
  • Elokuvassa esiintyvää Ramellen kaupunkia ei ole olemassa, vaan se on täysin fiktiivinen paikka.
  • Ramellen kaupungin lavasteet rakennettiin Englannin Hatfieldissä sijaitsevalle lentokentälle.
  • Elokuvan aikana tapetaan 206 ihmistä.
  • Elokuvasta tehtiin "dokumenttimaisempi" kuvaamalla mahdollisuuksien mukaan käsivarakameralla ja suodattamalla värit normaalia haaleammiksi.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastakaa_sotamies_Ryan
Henkilökohtaiset työkalut