Dustin Hoffman
| Dustin Hoffman | |
|---|---|
 Dustin Hoffman vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. elokuuta 1937 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Ammatti | näyttelijä, elokuvaohjaaja |
| Puoliso |
Anne Byrne (1969–1980) Lisa Hoffman (1980–) |
| Lapset | 6 |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1960– |
| Palkinnot | |
|
Parhaan miespääosan Oscar |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Dustin Lee Hoffman (s. 8. elokuuta 1937 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kahdesti Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja. Hänen läpimurtoelokuvansa on Miehuuskoe vuodelta 1967. Hänet on palkittu parhaan miespääosan Oscarilla elokuvista Kramer vastaan Kramer (1979) ja Sademies (1988). Hän on ollut myös tuottajana useissa elokuvissa.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hoffman syntyi 8. elokuuta 1937 Los Angelesissa ashkenasijuutalaiseen[1][2] perheeseen mutta ei saanut uskonnollista kasvatusta.[1][3] Hänet nimettiin mykkäelokuvanäyttelijä Dustin Farnumin mukaan. Hän kävi Santa Monica City Collegea Kaliforniassa.[4]
Hoffman halusi aluksi konserttipianistiksi ja kävi Los Angelesin musiikkikonservatoriota.[4] Lopetettuaan musiikin opiskelun hän alkoi näytellä 19-vuotiaana ja muutti New Yorkiin.[5] Hän opiskeli näyttelemistä metodinäyttelemisen opettaja Lee Strasbergin opissa.[4]
Hoffman eli New Yorkissa köyhyysrajan alapuolella 31-vuotiaaksi asti, sillä epätavallisen näköisellä näyttelijällä oli vaikeuksia saada rooleja.[6] Hoffman alkoi lopulta saada pieniä rooleja televisiossa ja Off Broadwaylla. Hän sai Obie-palkinnon eräästä teatteriroolistaan.[5]
Hoffmanin ensimmäinen elokuvarooli oli elokuvassa The Tiger Makes Out, joka julkaistiin vuonna 1967.[4] Samana vuonna ensi-iltansa saanut menestyselokuva Miehuuskoe oli hänen toinen elokuvansa, ja se nosti Hoffmanin tähdeksi.[5]
Hoffmanin menestyselokuvia 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla olivat myös esimerkiksi Keskiyön cowboy (1969), Pieni suuri mies (1970), Olkikoirat (1971), Lenny (1974), Presidentin miehet (1976) ja Straight Time (1978). Ensimmäisen Oscar-palkintonsa Hoffman voitti elokuvasta Kramer vastaan Kramer (1979).[5]
Hoffman sai jälleen Oscar-ehdokkuuden komediasta Tootsie – lyömätön lyyli (1982). Hän esiintyi 1980-luvulla muutaman kerran jälleen myös Broadwaylla. Kauppamatkustajan kuolema -näytelmästä ja sen televisiosovituksesta Hoffman voitti Emmyn ja Golden Globen. Hän sai toisen Oscarinsa roolistaan autistisena miehenä elokuvassa Sademies (1988).[5]
1990-luvun alussa Hoffman esiintyi useassa suuren budjetin Hollywood-elokuvassa, joiden katsojaluvut jäivät vähäisiksi.[6] Niiden jälkeen hän sai seitsemännen Oscar-ehdokkuutensa roolisuorituksestaan poliittisessa satiirissa Wag the Dog – häntä heiluttaa koiraa (1997).[5]
Hoffman esiintyi 2000-luvun alussa useassa elokuvassa ja antoi äänensä moneen animaatioelokuvaan. Hän siirtyi televisioon 2010-luvulla ja näytteli muun muassa HBO:n sarjassa Luck (2011–2012). Hän on näytellyt edelleen myös teatterielokuvissa.[5]
Hoffmanin ensimmäinen elokuvaohjaus oli komedia Quartet (2012).[5]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hoffman on ollut kahdesti naimisissa, ensin Anne Byrnen kanssa 1969–1980 ja sen jälkeen Lisa Gottsegenin kanssa. Hänellä on kaksi poikaa ja kolme tytärtä.[4][6]
Hoffman sairastui syöpään vuonna 2013. Hänelle tehtiin onnistunut leikkaus.[6]
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hoffman on palkittu parhaan miespääosan Oscarilla kaksi kertaa, vuonna 1979 elokuvasta Kramer vastaan Kramer ja vuonna 1988 elokuvasta Sademies. Voittojensa lisäksi hän on ollut viidesti ehdolla palkinnon saajaksi.[4]
Hoffman on voittanut viisi Golden Globe -palkintoa, ensimmäisen vuonna 1968 elokuvasta Miehuuskoe, toisen vuonna 1980 elokuvasta Kramer vastaan Kramer, kolmannen vuonna 1983 elokuvasta Tootsie – lyömätön lyyli, neljännen vuonna 1986 elokuvasta Kauppamatkustajan kuolema ja viidennen vuonna 1989 elokuvasta Sademies. Voittojensa lisäksi Hoffmanilla on kahdeksan Golden Globe -ehdokkuutta.[7]
Hoffman on saanut parhaan näyttelijätulokkaan Bafta-palkinnon vuonna 1969 elokuvasta Miehuuskoe sekä parhaan näyttelijän Bafta-palkinnon kahdesti, vuonna 1970 elokuvasta John ja Mary ja vuonna 1984 elokuvasta Tootsie – lyömätön lyyli.[4]
Hoffmanille myönnettiin Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinto vuonna 1999.[4]
Hoffman on myös saanut muun muassa vuonna 1966 Obie-palkinnon, vuonna 1986 Emmy-palkinnon ja vuonna 2010 Genie-palkinnon.[4]
Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Dustin Hoffmanin filmografia ja teatteriesiintymiset
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dustin Hoffman Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Dustin Hoffman Elonetissä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Dustin Hoffman: Finally, I can say I'm Jewish www.thejc.com. Viitattu 30.4.2019.
- ↑ During Segregation, A Mountain Oasis Gave Black Families A Summer Escape NPR.org. Viitattu 30.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Dustin Hoffman's Directorial Debut The Forward. Viitattu 4.9.2018.
- ↑ a b c d e f g h i Dustin Hoffman TV Guide. Viitattu 28.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h Dustin Hoffman Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.1.2019.
- ↑ a b c d Dustin Hoffman Biography Biography.com. Arkistoitu 28.1.2019. Viitattu 28.1.2019.
- ↑ Dustin Hoffman Golden Globe Awards. Viitattu 28.1.2019.
| ||||||||||||||||||||||||||
- Yhdysvaltalaiset elokuvanäyttelijät
- Yhdysvaltalaiset teatterinäyttelijät
- Yhdysvaltalaiset elokuvaohjaajat
- Yhdysvaltalaiset elokuvatuottajat
- Royal Shakespeare Companyn jäsenet
- Parhaan miespääosan Oscar-palkinnon saajat
- Golden Globe -palkinnon saajat
- BAFTA-palkinnon saajat
- Annie-palkinnon saajat
- Vuonna 1937 syntyneet
- Amerikanjuutalaiset