Uhrilampaat
|
|
|
|---|---|
|
|
|
Alkuperäinen elokuvateatterijuliste |
|
| Ohjaaja | Jonathan Demme |
| Käsikirjoittaja | Ted Tally |
| Tuottaja | Ronald M. Bozman Edward Saxon Kenneth Utt |
| Säveltäjä | Howard Shore |
| Kuvaaja | Tak Fujimoto |
| Leikkaaja | Craig McKay |
| Pääosat | Jodie Foster Anthony Hopkins Scott Glenn Ted Levine |
|
|
|
| Valmistusmaa | |
| Tuotantoyhtiö | Orion Pictures |
| Ensi-ilta | 1991 |
| Kesto | 118 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 19 000 000 USD |
| Seuraaja | Hannibal |
|
|
|
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Allmovie | |
Uhrilampaat (The Silence of the Lambs) on Jonathan Demmen ohjaama vuoden 1991 jännityselokuva, joka perustuu Thomas Harrisin samannimiseen romaaniin. Elokuvaa tähdittävät Jodie Foster ja Anthony Hopkins. Se voitti kaikki viisi tärkeintä Oscar-palkintoa ja siitä tuli käsite elokuvahistoriaan.
Uhrilampaiden menestys niin lippuluukuilla kuin Oscar-jaossakin avasi tien monille valkokankaan sarjamurhaajatarinoille, jotka leimasivatkin jännityselokuvien kuvastoa pitkin 1990-lukua. Sittemmin sarjamurhatematiikka on paljolti siirtynyt television rikosviihteeseen.[2]
Sisällysluettelo |
Juoni [muokkaa]
FBI:n akatemiassa Quanticossa, Virginiassa Clarice Starling (Jodie Foster) otetaan sivuun kesken koulutuksen FBI:n käytöstieteen laitoksella työskentelevän Jack Crawfordin (Scott Glenn) toimesta. Crawford antaa nuorelle naiselle tehtäväksi haastatella Hannibal Lecteriä (Anthony Hopkins), entistä psykiatria ja vangittua kannibalistista sarjamurhaajaa, uskoen, että Lecterin näkemys voisi olla avuksi ”Buffalo Bill” -nimisen sarjamurhaajan (Ted Levine) kiinni saamiseksi. Buffalo Billin tuntomerkkeihin kuuluu se, että tapettuaan sieppaamansa naiset hän nylkee heidän ruumiinsa. Starling matkustaa Baltimoreen mielisairaille vangeille tarkoitettuun laitokseen, jossa tri Frederick Chilton (Anthony Heald) vie hänet Lecterin sellin luo. Ensi alkuun miellyttävä ja kohtelias Lecter turhautuu Starlingin yrityksiin ”analysoida” häntä ja torjuu tämän. Starlingin tehdessä lähtöä yksi vangeista lennättää hänen päälleen siemennestettä. Lecter, jonka mielestä epäkohteliaisuus on ”sanoinkuvaamattoman rumaa”, kutsuu Starlingin takaisin ja käskee tätä etsimään yhden hänen vanhoista potilaistaan. Vihje johtaa Starlingin erääseen varastoon, josta hän löytää irtileikatun miehen pään. Hän palaa Lecterin luo, joka kertoo hänelle miehellä olevan yhteys Buffalo Billiin. Vaikka Lecter kieltää tappaneensa miehen, hän tarjoaa profiilia Buffalo Billistä vastineeksi siitä, että hänet siirretään pois inhoamansa Chiltonin luota.
Buffalo Billin siepattua erään Yhdysvaltain senaattorin tyttären (Brooke Smith), Crawford antaa Starlingille valtuudet tarjota Lecterille valesopimusta. Valesopimus tarjoaa Lecterille mahdollisuutta vaihtaa vankilaa, jos hän antaa FBI:lle tietoa, jonka avulla Buffalo Bill vangitaan ja panttivanki pelastetaan. Sen sijaan Lecter aloittaa Starlingin kanssa quid pro quo -vaihtokaupan: hän tarjoaa kattavia vihjeitä ja näkemyksiä Buffalo Billistä vastineeksi siitä, että Starling puolestaan kertoo hänelle omasta lapsuudestaan. Starlingin esimiehet ovat varta vasten varoittaneet häntä antamasta Lecterille mitään tietoja itsestään. Chilton nauhoittaa keskustelun salaa ja paljastaa Starlingin sopimuksen huijaukseksi. Sitten hän tarjoaa Lecterille omaa sopimustaan, jonka mukaan hän vie Lecterin toiseen vankilaan vastineeksi Buffalo Billiä koskevista tiedoista. Lecter suostuu, ja hänet lennätetään Memphisiin, jossa hän paljastaa valtion agenteille henkilökohtaista tietoa sarjamurhaajasta. Kun ihmisjahti lähtee käyntiin, Starling vierailee Lecterin luona tämän erityissellissä tennesseeläisessä oikeustalossa. Hän vaatii Lecteriä selittämään hänelle erään purkamansa nimen, jonka Lecter hänelle aiemmin antoi (”Louis Friend”, joka on anagrammi sanasta ”iron sulfide” eli ”rautasulfidi”, joka tunnetaan myös katinkultana). Starling pyytää saada kuulla totuuden uskoen, että Lecter on valehdellut hänelle kaikessa, mutta Lecter kieltäytyy ja pakottaa hänet kertomaan traumaattisesta lapsuudestaan. Starling kertoo Lecterille, miten hänestä tuli orpo, joka sijoitettiin erään sukulaisen maatilalle, ja sen, miten hän löysi tilalta lampaiden teurastamon ja yritti turhaan pelastaa yhden lampaista. Lecter antaa Starlingille Buffalo Billin asiakirjakansion, kun Chilton saapuu paikalle poliisien kanssa keskeyttäen heidän keskustelunsa. Poliisit saattavat Starlingin ulos rakennuksesta. Myöhemmin samana iltana Lecter tappaa kaksi vartijaa, pakenee sellistään ja katoaa.
Starling analysoi Lecterin kansioon kirjoittamat sivuhuomautukset ja tajuaa, että Buffalo Billin ensimmäinen uhri tunsi tämän henkilökohtaisesti ennen kuin joutui tapetuksi. Starling matkustaa uhrin kotikaupunkiin, saa selville, että Buffalo Bill oli räätäli, ja löytää pukuja ja pukukaavoja, jotka ovat identtiset uhreista irroitettujen ihopalojen kanssa. Hän soittaa Crawfordille kertoakseen, että Buffalo Bill yrittää tehdä ”naisen pukua” oikeasta ihosta, mutta Crawford on jo matkalla tekemään pidätystä. Hän on tehnyt ristiviitteitä Lecterin huomautusten ja erään sairaalan arkistojen pohjalta ja saanut tietoonsa miehen nimeltä Jame Gumb, joka oli kerran hakenut kyseiseen sairaalaan sukupuolenvaihdosleikkaukseen. Starling jatkaa Buffalo Billin ensimmäisen uhrin ystävien haastattelemista samalla, kun Crawford johtaa FBI:n taktisen iskuryhmän Gumbin kotiosoitteeseen Illinoisissa. Vihjeet johtavat Starlingin ”Jack Gordonin” talolle, ja hän käsittää Jackin olevan Jame Gumb. Hän jahtaa miestä useita huoneita käsittävään kellarikerrokseen, josta hän löytää senaattorin tyttären elossa mutta traumatisoituna ja ansassa kuivuneessa kaivossa. Sammutettuaan kellarin valot Gumb vainoaa Starlingia pimeässä apunaan yönäkölaite, mutta hän paljastaa sijaintinsa virittäessään revolverinsa. Starling ampuu Gumbin kuoliaaksi.
Hieman myöhemmin Starling juhlii valmistumistaan FBI:n akatemian valmistujaisjuhlissa, jonka aikana hän saa puhelun Biminin lentokentällä olevalta Lecteriltä. Lecter vakuuttaa Starlingille, ettei hän aio jahdata tätä, ja pyytää tältä samanlaista huomaavaisuutta. Starling kuitenkin vastaa, ettei se ole mahdollista. Sitten Lecter sulkee puhelimen sanoen, että hänellä on ”päivällinen vanhan ystävän kanssa”. Hän lähtee seuraamaan Biminiin juuri saapunutta Chiltonia, joka on pakomatkalla karanneen Lecterin vuoksi.
Rooleissa [muokkaa]
| Anthony Hopkins | ... Hannibal Lecter |
| Jodie Foster | ... Clarice Starling |
| Scott Glenn | ... Jack Crawford |
| Anthony Heald | ... Frederick Chilton |
| Ted Levine | ... Jame 'Buffalo Bill' Gumb |
| Frankie Faison | ... Barney Matthews |
| Kasi Lemmons | ... Ardelia Mapp |
| Brooke Smith | ... Catherine Martin |
| Paul Lazar | ... Pilcher |
| Dan Butler | ... Roden |
Tuotanto [muokkaa]
Jack Nicholsonia, Sean Connerya, Robert DeNiroa ja Jeremy Ironsia kaavailtiin Hannibal Lecterin rooliin ennen Anthony Hopkinsia, mutta he kaikki kieltäytyivät.
Vastaanotto [muokkaa]
Uhrilampaat oli suuri menestys ilmestymisvuonnaan. Se keräsi avausviikonloppuna Yhdysvalloissa yli 13 ja yhteensä yli 130 miljoonaa dollaria. Maailmanlaajuisesti elokuva tuotti 272,7 miljoonaa dollaria. Uhrilampaat voitti kaikki merkittävimmät viisi Oscar-palkintoa: paras elokuva, paras miespääosa, paras naispääosa, paras ohjaus ja paras sovitettu käsikirjoitus. Se oli kolmas elokuva, joka voitti viisi tärkeintä kategoriaa (muut ovat Tapahtui eräänä yönä ja Yksi lensi yli käenpesän). Lisäksi Jodie Foster voitti BAFTA:n ja Golden Globen sekä Anthony Hopkins BAFTA:n roolisuorituksistaan. Hopkinsin roolisuoritus kesti vain 17 minuuttia, ja se on edelleenkin lyhin roolisuoritus, jolla on voitettu miespääosan Oscar.
Palkintoja [muokkaa]
Oscarit [muokkaa]
- Paras elokuva
- Paras miespääosa: Anthony Hopkins
- Paras naispääosa: Jodie Foster
- Paras ohjaus: Jonathan Demme
- Paras sovitettu käsikirjoitus: Ted Tally
Ehdokkaana:
- Paras leikkaus: Craig McKay
- Paras äänitys: Tom Fleischman, Christopher Newman
BAFTAt [muokkaa]
- Paras miespääosa: Anthony Hopkins
- Paras naispääosa: Jodie Foster
Ehdokkaana:
- Paras elokuva
- Paras sovitettu käsikirjoitus: Ted Tally
- Paras ohjaus: Jonathan Demme
- Paras kuvaus: Tak Fujimoto
- Paras leikkaus: Craig McKay
- Paras elokuvamusiikki: Howard Shore
- Paras äänitys: Skip Lievsay, Christopher Newman, Tom Fleischman
Golden Globet [muokkaa]
- Paras naispääosa draamaelokuvassa: Jodie Foster
Ehdokkaana:
- Paras draamaelokuva
- Paras miespääosa draamaelokuvassa: Anthony Hopkins
- Paras ohjaus: Jonathan Demme
- Paras käsikirjoitus: Ted Tally
Jatko-osat [muokkaa]
Elokuvalle on tehty kolme jatko-osaa, joista kahdessa ensimmäisessä Anthony Hopkins esittää Hannibal Lecteriä. Vuonna 2001 ilmestyi elokuva Hannibal, joka seuraa alkuperäisen elokuvan tapahtumia, ja vuonna 2002 Punainen lohikäärme, joka sijoittuu Uhrilampaita edeltävään aikaan. Vuonna 2006 ilmestyi Nuori Hannibal, joka kertoo Hannibal Lecterin elämäntarinan.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Silence of the Lambs, The (1991) elonet.fi. Viitattu 29.8.2009.
- ↑ Taneli Topelius: Sarjarikollisten jahtaajat. Ilta-Sanomat, 2011, nro 30.6., s. 37.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Elokuvan viralliset sivut
- Uhrilampaat Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- Uhrilampaat Elonetissä
| 1920 | 1921 | 1922 | 1923 | 1924 | 1925 | 1926 | 1927 | 1928 | 1929 |
| Ei jaettu | Siivet Auringonnousu |
Broadwayn sävel | |||||||
| 1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939 |
| Länsirintamalta ei mitään uutta | Cimarron | Grand Hotel | Cavalcade | Tapahtui eräänä yönä | Kapina laivalla | Ziegfeld, naisten kuningas | Emile Zolan elämä | Komedia meistä ihmisistä | Tuulen viemää |
| 1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | 1946 | 1947 | 1948 | 1949 |
| Rebekka | Vihreä oli laaksoni | Rouva Miniver | Casablanca | Kulje tietäni | Tuhlattuja päiviä | Parhaat vuodet | Hiljainen sopimus | Hamlet | Kaikki kuninkaan miehet |
| 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
| Kaikki Eevasta | Pariisin lumoissa | Suuri maailmansirkus | Täältä ikuisuuteen | Alaston satama | Poikamiesilta | Maailman ympäri 80 päivässä | Kwai-joen silta | Gigi | Ben-Hur |
| 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| Poikamiesboksi | West Side Story | Arabian Lawrence | Tom Jones – hulivilihurmuri | My Fair Lady | Sound of Music | Kunnian mies | Yön kuumuudessa | Oliver! | Keskiyön cowboy |
| 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| Panssarikenraali Patton | Kovaotteiset miehet | Kummisetä | Puhallus | Kummisetä osa II | Yksi lensi yli käenpesän | Rocky | Annie Hall | Kauriinmetsästäjä | Kramer vastaan Kramer |
| 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| Tavallisia ihmisiä | Tulivaunut | Gandhi | Hellyyden ehdoilla | Amadeus | Minun Afrikkani | Platoon – nuoret sotilaat | Viimeinen keisari | Sademies | Palveluksessanne, Miss Daisy |
| 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| Tanssii susien kanssa | Uhrilampaat | Armoton | Schindlerin lista | Forrest Gump | Braveheart – taipumaton | Englantilainen potilas | Titanic | Rakastunut Shakespeare | American Beauty |
| 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| Gladiator | Kaunis mieli | Chicago | Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu | Million Dollar Baby | Crash | The Departed | Menetetty maa | Slummien miljonääri | The Hurt Locker |
| 2010 | 2011 | 2012 |
| Kuninkaan puhe | The Artist | Argo |
- Vuoden 2012 luetuimmat artikkelit
- Yhdysvaltalaiset elokuvat
- Vuoden 1991 elokuvat
- Psykologiset jännityselokuvat
- Rikoselokuvat
- Jonathan Demmen ohjaamat elokuvat
- Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon voittaneet elokuvat
- Parhaan ohjauksen Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Parhaan miespääosan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Romaaneihin perustuvat elokuvat
- Sarjamurhaajaelokuvat