Anthony Hopkins

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anthony Hopkins
Anthony Hopkins vuonna 2009.
Anthony Hopkins vuonna 2009.
Syntymäaika 31. joulukuuta 1937 (ikä 76)
Syntymäpaikka Margam, Wales, Yhdistynyt kuningaskunta
Aktiivisena 1967–
Ammatti näyttelijä
Puoliso Petronella Barker (1966–1972)
Jennifer Lynton (1973–2002)
Stella Arroyave (2003–)
Merkittävät roolit Elefanttimies
Uhrilampaat
Hannibal
Thor
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sir Philip Anthony Hopkins, CBE (s. 31. joulukuuta 1937 Margam, Wales, Yhdistynyt kuningaskunta) on walesilais-yhdysvaltalainen elokuva-, teatteri- ja televisionäyttelijä. Hänet tunnetaan todennäköisesti parhaiten Hannibal Lecterin roolista, josta hän sai Oscar-palkinnon parhaasta miespääosasta elokuvassa Uhrilampaat.[1] Hän on saanut urallaan lisäksi kolme BAFTA-, kaksi Emmy-palkintoa ja yhden Golden Globen.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopkins syntyi Margamissa, Port Talbotissa. Hänen vanhempansa olivat Muriel Anne Yeats ja Richard Arthur Hopkins, jotka lähettivät hänet kouluun Pontypooliin. Sen jälkeen hän kävi Cowbridge Grammar Schoolia. 15-vuotiaana hän tapasi Richard Burtonin, jonka innoittamana päätti ryhtyä näyttelijäksi. Hopkins lähti opiskelemaan Cardiffiin Royal Welsh College of Music & Dramaan, josta valmistui vuonna 1957. Tämän jälkeen hän oli kaksi vuotta armeijassa ja sen jälkeen muutti Lontooseen opiskelemaan Royal Academy of Dramatic Artsiin.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopkins aloitti uransa teatteriseurueessa,[2] ja teki debyyttinsä The Quare Fellow -näytelmässä 1960.[3] Hänen ensimmäiset vuotensa meni teatteriseurueessa, mutta Laurence Olivier pyysi vuonna 1965 häntä liittymään Kansallisteatteriin, jossa Hopkins aloitti varamiehenä.[2] Hän pääsi esiintymään muun muassa Julius Caesarissa.[4] Vaikka Hopkins saikin jo mainetta teatterissa, hän halusi esiintyä myös elokuvissa. Vuonna 1968 hän sai roolin elokuvasta Leijona talvella, jossa hän esitti Rikhard I Leijonamieltä.[2] Hopkins oli roolistaan BAFTA-palkintoehdokkaana.[4] Hopkins jatkoi samaan aikaan uraansa myös teatterissa ja esiintyi muun muassa Broadway-näytelmässä Equus vuonna 1974.[2]

Hopkins esiintyi vielä 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa enemmän televisiotuotannoissa kuin elokuvissa. Hän oli mukana muun muassa sellaisissa palkituissa tuotannoissa kuin minisarjassa QB VII – Natsilääkäri ja Lindberghin kidnappauksessa sekä Bunkkerissa, jossa hän esitti Adolf Hitleriä. Viimeksi mainituista Hopkins voitti Emmy-palkinnon.[4] Yhdysvaltalaisen QB VII – Natsilääkärin ansiosta Hopkins sai nimeä myös Yhdysvalloissa. Seuraavien vuosien aikana hänet liitettiin usein neuroottisiin ja intensiivisiin rooleihin, joita hän esitti elokuvissa Henkimaailman kahleissa, Lumous, jossa hän oli outo vatsastapuhuja, ja Bounty – kapina laivalla, jossa hän oli kapteeni William Bligh.[5]

Nousu tähdeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopkins ja Isabella Rossellini kuvaamassa vuonna 1992 Berliinissä elokuvaa Muurin takana.

Vuonna 1991 Hopkins matkusti Australiaan kuvaamaan elokuvaa Spotswood – elämää tohvelitehtaassa. Samoihin aikoihin ilmestyi teattereihin Uhrilampaat, jossa hän esitti murhanhimoista ihmissyöjää Hannibal Lecteriä. Hopkins voitti elokuvasta Oscar- ja BAFTA-palkinnon, ja se muutti hänen asemansa Hollywoodissa pienten elokuvien luonnenäyttelijästä suureksi elokuvatähdeksi. Seuraavaksi hän esiintyikin suuressa brittituotannossa Talo jalavan varjossa.[4]

Vuonna 1992 Hopkins näytteli Francis Ford Coppolan elokuvassa Bram Stokerin Dracula vampyyrimetsästäjä Van Helsingiä. Hänen seuraavia roolejaan olivat Pitkän päivän illassa alistettu ja uhrautuva hovimestari, Varjojen maissa kirjailija C. S. Lewis ja Nixonissa Richard Nixon. Varjojen maista ja Nixonista Hopkins sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta miespääosasta, ja Varjojen maista hän voitti BAFTA-palkinnon. 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Hopkins teki sekä vaativia luonnerooleja että rooleja suurissa elokuvissa. Ensimmäiseksi mainittuihin kuuluu muun muassa suoritus Pablo Picassona elokuvassa Vuodet Picasson kanssa. Suuren budjetin elokuvia olivat muun muassa Steven Spielbergin ohjaama Amistad, joka kertoi orjalaivan kapinasta ja sitä seuranneesta oikeudenkäynnistä ja jossa Hopkins näytteli Oscar-ehdokkuuden arvoisesti John Quincy Adamsia, Zorron naamio ja Saanko esitellä: Joe Black.[4] Hänen ensimmäinen ohjaustyönsä Elokuun tunteita valmistui 1996.[6]

Vuonna 1999 kuvatun Shakespeare -sovituksen Titus jälkeen Hopkins jäi sapattivapaalle ja teki vain ääniroolit elokuvissa M:I-2 Vaarallinen tehtävä 2 ja The Grinch. Hopkins palasi, kun hän sai tilaisuuden näytellä jälleen Hannibal Lecteriä Uhrilampaiden jatko-osassa Hannibal (2001). Hän uusi roolinsa jälleen vuotta myöhemmin elokuvassa Punainen lohikäärme.[4] Hannibal menestyi hyvin lippuluukuilla, mutta kriitikot eivät pitäneet elokuvasta eivätkä myöskään seuraavaksi valmistuneista Pedon sydämestä eikä toimintakomedia Bad Companystä, jotka eivät pärjänneet myöskään lippuluukuilla. Punainen lohikäärme palautti kuitenkin Hopkinsin jälleen kriitikkojen suosioon.[5]

Hopkins sai tähden Hollywood Walk of Famelle vuonna 2003, jolloin valmistui myös elokuva Ihmisen tahra. Hänen seuraaviin rooleihinsa kuuluivat Ptolemaios I elokuvassa Aleksanteri ja Burt Munro elokuvassa Maailman nopein intiaani.[6] Vuonna 2006 Hopkins sai urastaan Golden Globen Cecil B. DeMille -palkinnon.[2] Samana vuonna hän esiintyi Bobbyssä, jonka kaikki näyttelijät palkittiin Hollywoodin elokuvajuhlilla yhteispalkinnolla parhaana näyttelijäryhmänä. Vuonna 2007 Hopkins palasi ohjaajaksi, kun hän ohjasi itse kirjoittamansa tieteistarinan Slipstream.[6] Hopkins on harrastanut uransa aikana myös maalaustaidetta, ja hänen tekemiään maisemia ja abstrakteja muotokuvia esiteltiin lontoolaisessa galleriassa vuonna 2010.[7] Samana vuonna valmistui The Wolfman, uusintaversio vuoden 1941 elokuvasta Ihmissusi.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopkins meni ensimmäisen kerran naimisiin 30-vuotiaana Petronella Barkerin kanssa. He saivat liitostaan yhden lapsen, näyttelijä Abigail Hopkinsin. 1970-luvun alussa Hopkins erosi ensimmäisestä vaimostaan ja oli jo kihloissa Jennifer Lyntonin kanssa. Hopkinsin ja Lyntonin liitto kesti lähes 30 vuotta. Hopkins avioitui kolmannen kerran, kun hän nai kolumbialaisnäyttelijä Stella Arroyaven 2003.[6]

Hopkins sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 2000. Vuonna 1993 kuningatar oli aateloinut Hopkinsin, mikä antoi hänelle kunnian käyttää Sir-liitettä nimensä edessä. Poikkeuksellisesti Hopkins sai luvan käyttää sitä vielä saatuaan Yhdysvaltain kansalaisuuden.[6]

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmestymisvuosi Nimi Alkuperäinen nimi Rooli Tietoja[5][8][9][10]
1968 Leijona talvella The Lion in Winter Rikhard I Leijonamieli Ehdokkuus parhaan miessivuosan BAFTA-palkintoon
1969 Hamlet Hamlet Claudius
1972 Sota ja rauha War & Peace Pierre Bezuhov minisarja
Parhaan miesnäyttelijän BAFTA TV -palkinto
1975 Kaikenkarvaiset ystävämme All Creatures Great and Small Siegfried Farnon televisioelokuva
1976 Lindberghin tapaus The Lindbergh Kidnapping Case Bruno Hauptmann televisioelokuva
Emmy-palkinto parhaasta miespääosasta minisarjassa tai televisioelokuvassa
1978 Lumous Magic Corky Withers Ehdokkuus Golden Globeen parhaasta miespääosasta draamaelokuvassa
Ehdokkuus parhaan miespääosan BAFTA-palkintoon
1980 Elefanttimies The Elephant Man tohtori Frederick Treves
1981 Bunkkeri The Bunker Adolf Hitler televisioelokuva
Emmy-palkinto parhaasta miespääosasta minisarjassa tai televisioelokuvassa
Ristin varjossa Peter and Paul Paavali televisioelokuva
1984 Bounty – kapina laivalla The Bounty William Bligh
1987 84 Charing Cross Road 84 Charing Cross Road Frank Doel
1991 Uhrilampaat The Silence of the Lambs Hannibal Lecter Parhaan miespääosan Oscar-palkinto
Parhaan miespääosan BAFTA-palkinto
National Board of Review’n parhaan miessivuosan palkinto
Ehdokkuus Golden Globeen parhaasta miespääosasta draamaelokuvassa
1992 Talo jalavan varjossa Howards End Henry J. Wilcox
Bram Stokerin Dracula Bram Stoker's Dracula tohtori Abraham Van Helsing
Chaplin Chaplin George Hayden
1993 Pitkän päivän ilta The Remains of the Day James Stevens National Board of Review’n parhaan miespääosan palkinto (yhteispalkinto Pitkän päivän illasta ja Varjojen maasta)
Ehdokkuus parhaan miespääosan Oscar-palkintoon
Ehdokkuus parhaan miespääosan BAFTA-palkintoon
Ehdokkuus Golden Globeen parhaasta miespääosasta draamaelokuvassa
Varjojen maat Shadowlands C. S. Lewis Parhaan miespääosan BAFTA-palkinto
National Board of Review’n parhaan miespääosan palkinto (yhteispalkinto Pitkän päivän illasta ja Varjojen maasta)
Intohimon tuulet The Legends of the Fall Ludlow
1995 Nixon Nixon Richard Nixon Ehdokkuus parhaan miespääosan Oscar-palkintoon
Ehdokkuus Golden Globeen parhaasta miespääosasta draamaelokuvassa
Ehdokkuus parhaan miespääosan SAG-palkintoon
Ehdokkuus parhaan näyttelijäkokoonpanon SAG-palkintoon
1997 Reunalla The Edge Charles More
Amistad Amistad John Quincy Adams Ehdokkuus parhaan miessivuosan Oscar-palkintoon
Ehdokkuus Golden Globeen parhaasta miessivuosasta
Ehdokkuus parhaan miessivuosan SAG-palkintoon
1998 Zorron naamio The Mask of Zorro Don Diego de la Vega/Zorro
Saanko esitellä: Joe Black Meet Joe Black William Parrish
1999 Titus Titus Titus Andronicus
2000 M:I-2 Vaarallinen tehtävä 2 Mission: Impossible II operaatiojohtaja Swanbeck
The Grinch How the Grinch Stole Christmas kertoja äänirooli
2001 Hannibal Hannibal Hannibal Lecter
2002 Punainen lohikäärme Red Dragon Hannibal Lecter
Bad Company Bad Company Officer Oakes
2003 Ihmisen tahra The Human Stain Coleman Silk
2004 Aleksanteri Alexander Ptolemaios I
2005 Todiste Proof Robert
Maailman nopein intiaani The World's Fastest Indian Burt Munro
2006 Bobby Bobby John Ehdokkuus parhaan näyttelijäkokoonpanon SAG-palkintoon
2007 Beowulf Beowulf Hroðgar
Fracture – murtumaton Fracture Ted Crawford
2010 The Wolfman The Wolfman Sir John Talbot
You Will Meet a Tall Dark Stranger You Will Meet a Tall Dark Stranger Alfie Shebritch
2011 The Rite The Rite isä Lucas Trevant
Thor Thor Odin
2013 Hitchcock Hitchcock Alfred Hitchcock
Thor: The Dark World Thor: The Dark World Odin
2014 Noah Noah Nooan isoisä Methuselah

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mayer, Geoff: Guide to British cinema. Westport: Greenwood Publishing Group, 2003. ISBN 0-313-30307-X. Google-kirjat (viitattu 20.8.2011). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hopkins, Anthony (1937-) BFI Screenonline. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Anthony Hopkins biography BBC Wales. BBC. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  3. Mayer, s. 187.
  4. a b c d e f Mayer, s. 188.
  5. a b c Erickson, Hal: Anthony Hopkins film biography Allrovi. Rovi Corporation. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  6. a b c d e Sir Anthony Hopkins Biography Bio. Viitattu 4.10.2012. (englanniksi)
  7. Anthony Hopkins' art to go on show BBC Wales Arts. 25.1.2010. BBC. Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  8. Anthony Hopkins film biography Allrovi. Rovi Corporation. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  9. Filmography by type for Anthony Hopkins Internet Movie Database. IMDb.com, Inc. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  10. Awards for Anthony Hopkins Internet Movie Database. IMDb.com, Inc. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]