C. S. Lewis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
C. S. Lewis
C. S. Lewisin patsas Belfastissa (Lewis katsoo vaatekaappiin).
C. S. Lewisin patsas Belfastissa (Lewis katsoo vaatekaappiin).
Henkilötiedot
Syntynyt29. marraskuuta 1898
Belfast, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut22. marraskuuta 1963 (64 vuotta)
Oxford, Yhdistynyt kuningaskunta
Kansalaisuus brittiläinen
Ammatti tutkija
Kirjailija
SalanimiN. W. Clerk ja Clive Hamilton [1][2]
Äidinkielienglanti
Tyylilajit fantasiakirjallisuus, tieteiskirjallisuus, lastenkirjallisuus, kristillinen apologetiikka
Esikoisteos The Pilgrim's Regress (1933)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Clive Staples Lewis (29. marraskuuta 1898 Belfast22. marraskuuta 1963 Oxford) oli Irlannissa syntynyt ja suurimman osan elämästään Britanniassa viettänyt kirjailija, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija ja tunnettu kristinuskon puolustaja. Hänen teoksistaan tunnetuimpia ovat kaunokirjallinen kristillinen teos Paholaisen kirjeopisto, tieteis- ja fantasiakirjallisuutta edustava Ransom-trilogia ja lapsille kirjoitettu fantasiakirjasarja Narnia.[3][4]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lewis syntyi Belfastissa, Irlannissa. Ystävät ja tuttavat kutsuivat häntä Jackiksi, minkä nimen hän oli omaksunut. Nelivuotiaana Clive oli ilmoittanut itseään osoittaen: ”Hän on Jacksie.” Ja siitä lähtien hän kieltäytyi tottelemasta mitään muuta nimeä.[5]

Lewis kuului The Inklings -nimiseen epämuodolliseen kirjallisuuspiiriin, johon kuuluivat myös muun muassa J. R. R. Tolkien, Hugo Dyson, Owen Barfield sekä Lewisin veli Warren Lewis. The Inklings kokoontui 1930-luvulta alkaen usein oxfordilaisessa The Eagle and Child -pubissa. Toisen maailmansodan alussa seuraan liittyi omintakeista fantasiaa ja realistista kirjallisuutta yhdistänyt Charles Williams. Kokoontumisissa vierailivat myös runoilija Roy Campbell ja fantasiakirjailija E. R. Eddison.[5]

Lewis toimi Oxfordin yliopiston Magdalen Collegen opettajana vuosina 1925–1954 ja siirtyi sitten Magdalene Collegeen Cambridgen yliopistoon, jossa hän toimi keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden professorina vuodesta 1954 alkaen.[6]

Narnia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Narnian tarinat

Ajatus fantasiamaailma Narniaan sijoittuvan kirjan kirjoittamiseen syntyi C. S. Lewisin päässä hänen ollessaan kuudentoista vuoden ikäinen. Tällöin hän tuli ajatelleeksi faunia kantamassa lahjapaketteja lumisessa metsässä. Myöhemmin, toisen maailmansodan aikana Lewisin taloon majoitettiin koulutyttöjä pakoon Lontoon pommituksia. Tällöin Lewis sai ajatuksen kirjasta, josta myöhemmin kehittyi Narnia-sarja. Lewis jätti kuitenkin kirjoitustyön kesken, ja vasta vuosien kuluttua sodan jo loputtua hän palasi jatkamaan teostaan.[7]

Lewis esitteli kirjansa Velho ja leijona ensimmäisenä muille Inklingseille. Velho ja leijona ei kuitenkaan saanut lämmintä vastaanottoa J. R. R. Tolkienilta. Lewis päätti kuitenkin julkaista kirjan ja teos ilmestyi 1950. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin se sijoittui Times-lehden äänestyksessä brittilapsien toiseksi suurimmaksi kirjallisuussuosikiksi heti Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas -kirjan jälkeen.[8] Sarjan muut osat olivat Prinssi Kaspian (1951), Kaspianin matka maailman ääriin (1952), Hopeinen tuoli (1953), Hevonen ja poika (1954), Taikurin sisarenpoika (1955) ja Narnian viimeinen taistelu (1956). Viimeinen osa palkittiin lastenkirjallisuuden Carnegie-mitalilla[9].

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oxfordilainen The Eagle and Child -pubi, jossa kirjallisuuspiiri The Inklings joskus kokoontui.

Narnia-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Velho ja leijona. (The Lion, the Witch and the Wardrobe, 1950.) Suom. Kyllikki Hämäläinen. Otava, 1960.
  • Prinssi Kaspian. (Prince Caspian: The Return to Narnia, 1951.) Suom. Kyllikki Hämäläinen. Otava, 1961.
  • Kaspianin matka maailman ääriin. (The Voyage of the Dawn Treader, 1952.) Suom. Kyllikki Hämäläinen. Otava, 1976.
  • Hopeinen tuoli. (The Silver Chair, 1953.) Suom. Kaarina Helakisa. Otava, 1976.
  • Hevonen ja poika. (The Horse and His Boy, 1954.) Suom. Kaarina Helakisa. Otava, 1977.
  • Taikurin sisarenpoika. (The Magician's Nephew, 1955.) Suom. Kyllikki Hämäläinen. Otava, 1959.
  • Narnian viimeinen taistelu. (The Last Battle, 1956.) Suom. Kaarina Helakisa. Otava, 1976.
  • Narnian tarinat. (The Complete Chronicles of Narnia, 1998.) Kuvittanut Pauline Baynes. Otava, 2000.
  • Narnia: Kaikki tarinat. Otava, 2005.

Ransom-trilogia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Äänetön planeetta. (Out of the Silent Planet, 1938.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1983.
  • Matka Venukseen. (Perelandra, 1943.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1984.
  • Piinattu planeetta. (That Hideous Strength, 1945.) Tekijän lyhentämästä laitoksesta suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1985.

Muut kaunokirjalliset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paholaisen kirjeopisto. (The Screwtape Letters, 1942.) Suom. Taneli Junttila. Kirjapaja, 2007. (Vanhempi suomennos: Tyyni Tuulio, 1. painos 1950.)
  • Suuri avioero. (The Great Divorce, 1945.) Suom. Kari Krohn. Karatas-kirjat, 1970.
  • Kasvoista kasvoihin: Tarina rakkaudesta. (Till We Have Faces: A Myth Retold, 1956.) Suom. Kirsi Nisula. Kirjapaja, 2013. ISBN 978-952-247-427-8.
  • Narnian mietekirja. (The Wisdom of Narnia, 2001). Otava, 2002.

Uskonnolliset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehyt elämä. (Mere Christianity, 1952.) Suom. Ruth Wathén. Suomen Lähetysseura, 1962. 2. laitos: Tätä on kristinusko, Suom. Marja Liljeqvist, Kirjaneliö, 1978.
  • Entisen ateistin kristillisiä esseitä. (Christian Reflections, 1966.) Suom. Olavi Aula. WSOY, 1968.
  • Kärsimyksen ongelma. (The Problem of Pain, 1940.) Suom. Maritta Pesola. Kirjaneliö, 1979.
  • Ihmeet. (Miracles. A Preliminary Study, 1947, 1960.) Suomentanut Kirsi Nisula. Helsinki: Kirjapaja, 2016. ISBN 978-952-288-371-1.
  • Mietteitä psalmeista. (Reflections on the Psalms, 1958.) Suom. Marja Liljeqvist. Kirjaneliö, 1982.
  • Neljä rakkautta. (The Four Loves, 1960). Suom. Taisto Nieminen. Kirjaneliö, 1982.
  • Kirjeitä rukouksesta. (Letters to Malcolm: Chiefly on Prayer, 1964.) Suom. Taisto Nieminen. Kirjaneliö, 1984.
  • Muistiinpanoja surun ajalta. (A Grief Observed, 1961.) Suom. Anna-Mari Kaskinen. 3. korjattu painos. Kirjapaja, 2009.
  • Ilon yllättämä: Elämäni varhaiset vaiheet. (Surprised by Joy, 1955.) Suom. Ritva Miettinen. Kirjaneliö, 1986.
  • 365 päivää C. S. Lewisin seurassa. (A Year with C. S. Lewis. Daily Readings from His Classic Works, 2003.) Suom. Taneli Junttila. Kirjapaja, 2008.

Suomentamaton kaunokirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Dark Tower and Other Stories (1977)
  • The Collected Poems of C. S. Lewis (toim. Walter Hooper, 1994)

Muita suomentamattomia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Pilgrim's Regress (1933)
  • The Allegory of Love: A Study in Medieval Tradition (1936)
  • Rehabilitations and Other Essays (1939)
  • The Personal Heresy: A Controversy (yhdessä E. M. W. Tillyardin kanssa, 1939)
  • Preface to Paradise Lost (1942)
  • Abolition of Man, or reflections on education (1943)
  • Beyond personality: The Christian Idea of God (1944)
  • George MacDonald: An Anthology (toim., 1946)
  • Transposition and Other Addresses (1949)
  • English Literature in the Sixteenth Century Excluding Drama (1954)
  • Studies in Words (1960)
  • The World's Last Night and Other Essays (1960)
  • An Experiment in Critisism (1961)
  • They Asked for a Paper: Papers and Addresses (1962)
  • The Discarded Image: An Introduction to Medievaland Renaissance Literature (1964)
  • Studies in Medieval and Renaissance Literature (toim. Walter Hooper, 1966)
  • Spenser's Images of Life (toim. Alastair Fowler, 1967)
  • Selected Literary Essays (toim. Walter Hooper, 1969)
  • On Stories and Other Essays in Literature (toim. Walter Hooper, 1982)
  • First and Second Things (toim. Walter Hooper, 1984)
  • Boxen: The Imaginary World of the Young C.S. Lewis (toim. Walter Hooper, 1985)
  • All My Road Before Me: The Diary of C. S. Lewis 1922–27 (1993)
  • Compelling Reason: Essays on Ethics and Theology (1998)
  • Essay Collection: Literature, Philosophy and Short Stories (2000)
  • Essay Collection: Faith, Christianity and the Church (2000)
  • Collected Letters, Vol. I: Family Letters 1905–1931 (2000)
  • Collected Letters, Vol. II: Books, Broadcasts and War 1931–1949 (2004)
  • Collected Letters, Vol. III: Narnia, Cambridge and Joy 1950–1963 (2007)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ojala, Mirkka & Saarinen, Jaakko: C. S. Lewis. Teoksessa Sisättö, Vesa (toim.): Ulkomaisia fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2003. ISBN 951-692-539-1.
  • Green, Roger Lancelyn & Hooper, Walter: C. S. Lewis: Elämäkerta. (C. S. Lewis: A biography, 1974, 2002.) Suomentanut Tarja Kontro. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-20691-5.
  • Lindskoog, Kathryn: Matka Narniaan. (Journey into Narnia, 2004.) Suomennos: Mervi Pöntinen. Kauniainen: Perussanoma, 2006. ISBN 951-888-409-9.
  • Miettinen, Esko: Velhot, örkit, sankarit: Johdatus fantasian maailmaan. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-119-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ISNIView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ISNIView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Schakel, Peter: C.S. Lewis Encyclopædia Britannica. 25.11.2018. Viitattu 26.11.2018. (englanniksi)
  4. Ojala & Saarinen 2003.
  5. a b Ojala & Saarinen 2003, s. 114.
  6. Visser, John: Biography cslewis.drzeus.net. Into the Wardrobe — a C. S. Lewis web site. Viitattu 5.2.2010. (englanniksi)
  7. Lindskoog 2006, s. 120.
  8. Lindskoog 2006, s. 121–122.
  9. Full List of Winners CILIP. Viitattu 29.8.2009. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]