Prinssi Kaspian
Sivulta puuttuu | Narnian tarinat | |
|---|---|
| Kirjat | |
| Velho ja leijona | |
| Prinssi Kaspian | |
| Kaspianin matka maailman ääriin | |
| Hopeinen tuoli | |
| Hevonen ja poika | |
| Taikurin sisarenpoika | |
| Narnian viimeinen taistelu | |
| Elokuvat | |
| Velho ja leijona | |
| Kirjailija C. S. Lewis | |
Prinssi Kaspian (engl. Prince Caspian) on C. S. Lewisin kirjoittaman Narnia-kirjasarjan ilmestymisjärjestyksessä toinen kirja, joka ilmestyi vuonna 1951.
[muokkaa] Kirjan nimi
Lewis ehdotti kirjan nimeksi ensin "Narniaan houkutellut" ja toinen ehdotus oli "Narnian torni". Kustantaja hylkäsi molemmat ehdotukset, ja kirjan nimeksi tuli "Prinssi Kaspian" alaotsikolla "Paluu Narniaan". Alaotsikko on vain yleensä jätetty huomiotta.
[muokkaa] Juoni
Prinssi Kaspian alkaa täsmälleen samoilla sanoilla kuin Velho ja leijona: "Oli kerran neljä lasta, joiden nimet olivat Peter, Susan, Edmund ja Lucy." Lapset istuvat juna-asemalla, kun Kaspian kutsuu heidät Susanin taikatorvella Narniaan. Narniassa he huomaavat, että heidän edellisestä vierailustaan on Narnian ajassa kulunut yli tuhat vuotta. Narniassa ovat vallassa muualta saapuneet ihmiset, ja melkein kaikki eli faunit, puunhenget, kääpiöt, kentaurit, satyyrit ja puhuvat eläimet on joko tapettu, tai ajettu pakoon, eikä moni ihminen edes usko niiden olemassaoloon. Nuori prinssi Kaspian aikoo kuitenkin syöstä vallasta ilkeän setänsä Mirazin ja päästää Narnian alkuperäiset asukkaat valtaan. Lapset ryhtyvät auttamaan Kaspiania. Aslan palaa Narniaan. Peter haastaa Mirazin kaksintaisteluun, jotta he voittaisivat sodan. Sopespian ja Glozelle toteavat että Miraz on liian vanha kaksinkamppailuun nuoruudessaan kukoistavan soturin kanssa. Miraz raivostuu. Lordi Sopespianin ja Glozellen yllytyksen (jonka tarkoituksena on saada Miraz hyväksymään taisteluhaaste) ansiosta Miraz ottaa haasteen vastaan. Mutta tasaväkisen kamppailun jälkeen Miraz kaatuu muttei kuole, ja Sopespian ja Glozelle syyttävät Peteriä maassa makaavan miehen tappamisesta. Sopespian pistää Mirazin miekalla kuoliaaksi tahallaan. Sopespian ja Glozelle saavat telmarilaiset sotaan syytettyään Peteriä Mirazin tappamisesta. Mutta puut heräävät henkiin ja telmarilaiset pakenevat. Berunan silta on poissa, ja telmarilaiset antautuvat. Lopulta lapset taiotaan takaisin Englantiin, ja telmarilaiset pääsevät samaa reittiä oikealle kotiseudulleen, josta he tulivat Telmariin, Tyynenmeren saarelle jossa he asuivat merirosvoina. Jotkut telmarilaiset jäävät mielellään Narniaan. Kaspian Kymmenennestä tulee kuningas.
