Punainen lohikäärme

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punainen lohikäärme
Red Dragon
Red Dragon.jpg
Ohjaaja Brett Ratner
Käsikirjoittaja Thomas Harris (kirja)
Ted Tally (elokuva)
Pääosat Edward Norton
Anthony Hopkins
Ralph Fiennes
Harvey Keitel
Emily Watson
Philip Seymour Hoffman
Mary-Louise Parker
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Ensi-ilta 2002
Kesto 124 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 78 miljoonaa USD
Tuotto 209 miljoonaa USD
Edeltäjä Hannibal
Seuraaja Nuori Hannibal
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Punainen lohikäärme on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut Thomas Harrisin samannimiseen kirjaan perustuva elokuva, joka kertoo psykiatri/sarjamurhaaja Hannibal Lecteristä, poliisi Will Grahamista ja sarjamurhaaja Francis Dolarhydestä. Elokuva on toinen filmatisointi Harrisin Punainen lohikäärme -kirjasta. Ensimmäinen oli vuonna 1986 ilmestynyt Manhunter (suomeksi Psykopaatin jäljillä)

Elokuvan on ohjannut Brett Ratner ja käsikirjoittanut Ted Tally, joka kirjoitti myös Uhrilampaiden käsikirjoituksen.

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Baltimore, Maryland vuonna 1980. Psykiatri tri Hannibal Lecter (Anthony Hopkins) isännöi kotonaan päivälliskutsuja, jonka pääateriana vieraat saattavat hyvinkin syödä erästä tuntemaansa miestä. Myöhemmin Lecterin luokse tulee lahjakas nuori FBI-agentti Will Graham (Edward Norton), jonka kanssa Lecter on työstänyt erään sarjamurhaajan psykologista profiilia. Uhrien ruumiista on poistettu syötäväksi kelpaavia osia, kuten munuaiset ja maksa, mikä saa Grahamin uskomaan tappajan olevan kannibaali. Lecterin ja Grahamin välisen keskustelun ja aivoriihen aikana Graham löytää todisteita, jotka viittaavat tri Lecterin olevan murhien takana. Lecter hyökkää hänen kimppuunsa ja lähes suolistaa hänet ennen kuin Graham saa nujerrettua tohtorin. Lecter tuomitaan elinkautiseen mielisairaille vangeille tarkoitettuun laitokseen, kun taas kokemuksestaan syvästi traumatisoitunut Graham jää eläkkeelle FBI:sta.

Vuosia myöhemmin seudulle ilmestyy toinen sarjamurhaaja. ”Hammaskeijuksi” nimetty murhaaja vainoaa näennäisesti sattumanvaraisia perheitä peräkkäisten täysikuiden aikana. Erikoisagentti Jack Crawford (Harvey Keitel), joka toivoo saavansa murhaajan kiinni ennen seuraavaa iskua, pyytää Grahamin apua. Seuraavan perheen murha omallatunnollaan Graham suostuu pyyntöön vastahakoisesti. Käytyään rikospaikat läpi Graham päättelee tarvitsevansa tri Lecterin apua.

”Hammaskeiju” on todellisuudessa häiriintynyt mies nimeltä Francis Dolarhyde (Ralph Fiennes), joka tappaa alter egonsa ”Punaisen lohikäärmeen” puolesta. Hän on kehittänyt pakkomielteen William Blaken maalaukseen ”Punainen lohikäärme ja aurinkoon pukeutunut nainen”.

Juorutoimittaja Freddy Lounds (Philip Seymour Hoffman), joka aikoinaan ahdisteli Grahamia Lecterin vangitsemisen jälkeen, seuraa Grahamia jälleen saadakseen vinkkejä Hammaskeiju-tarinaansa. Tutkimuksia vaikeuttaa entisestään myös Lecterin ja Dolarhyden salainen kirjeenvaihto. Grahamin vaimo (Mary-Louise Parker) ja poika (Tyler Patrick Jones) joutuvat vaaraan, kun Lecter antaa Dolarhydelle agentin kotiosoitteen. Lecter tietää agenttien olevan selvillä hänen kirjeenvaihdostaan Dolarhyden kanssa, joten hän nostaa panoksia: vastapalvelukseksi avunannostaan Hammaskeijun vangitsemisessa hän vaatii ensiluokkaista ateriaa selliinsä ja kirjaoikeuksiensa palauttamista.

Graham, joka toivoo saavansa Hammaskeijun ansaan, antaa Loundsille haastattelun, jossa hän kertoo murhaajasta FBI:n profiilin määrittelemiä halveksivia yksityiskohtia. Hän ilmoittaa muun muassa, että Hammaskeiju on impotentti ja säälittävä ihminen. Haastattelu raivostuttaa Dolarhyden, joka sieppaa Loundsin, liimaa tämän pikaliimalla pyörätuoliin ja pakottaa tämän perumaan syytöksensä. Sitten hän puree Loundsin kielen poikki ja sytyttää miehen tuleen. Ollessaan töissä valokuvauslaboratoriossa Dolarhyde rakastuu sokeaan työtoveriinsa nimeltä Reba McClane (Emily Watson), mutta hänen alter egonsa vaatii häntä tappamaan naisen. Dolarhyde vie Reban kotiinsa, missä he rakastelevat. Dolarhyde yrittää vapautua alter egonsa kynsistä käymällä Brooklyn Museumissa ja syömällä Blaken alkuperäisen vesivärimaalauksen ”Punaisesta lohikäärmeestä”.

Graham käsittää lopulta, että murhaaja on saanut selville uhriperheiden olinpaikan perheiden omista kotivideoista. Sen lisäksi hän käsittää, että tämä olisi voinut saada videot käsiinsä ainoastaan työskentelemässä sellaisessa editointifirmassa, joka on erikoistunut tekemään filminauhoista videokasetteja. Dolarhyde käy tapaamassa Rebaa viimeisen kerran. Hän löytää Reban tämän työtoveri Ralph Mandyn (Frank Whaley) seurasta, jota Reba todellisuudessa inhoaa. Mustasukkainen ja raivostunut Dolarhyde tappaa Mandyn, sieppaa Reban ja vie tämän kotiinsa, jonka hän sitten sytyttää tuleen. Dolarhyde ei yrityksistä huolimatta kuitenkaan pysty ampumaan Rebaa, vaan ilmeisesti ampuukin itsensä ja päästää Reban pakoon. Graham saa haltuunsa Dolarhyden leikekirjan, joka on löytynyt palaneen talon raunioista. Kirja kuvaa murhaajan traagista lapsuutta: Dolarhyden oma isoäiti (äänenä Ellen Burstyn) teki pojalle henkistä väkivaltaa ja aiheutti lopulta tämän pakkomielteen murhata ihmisiä. Graham säälii Dolarhydea; tämä ei syntynyt hirviöksi, vaan tästä luotiin sellainen.

Käy ilmi, että Dolarhyde lavasti oman kuolemansa jättämällä palavaan taloon Ralph Mandyn ruumiin. Dolarhyde murtautuu Grahamin kotiin Floridaan, missä hän uhkailee Grahamin poikaa lasinpalasella. Pelastaakseen poikansa Graham alkaa solvata poikaa tavalla, joka muistuttaa Dolarhyden isoäidin solvauksia, joista hän luki Dolarhyden pitämästä leikekirjasta. Dolarhyde hyökkää Grahamin kimppuun tämän pojan juostessa pakoon. Molemmat miehet loukkaantuvat vakavasti, kunnes Grahamin vaimo Molly päättää kamppailun ampumalla Dolarhyden kuoliaaksi.

Toivuttuaan Graham saa kirjeen Lecteriltä, joka hyvästelee hänet ja toivoo, ettei hän näytä ”liian rumalta”. Pian sen jälkeen tri Frederick Chilton (Anthony Heald) ilmoittaa Lecterille, että FBI:sta on saapunut nuori nainen (oletettavasti Clarice Starling), joka haluaa puhua hänen kanssaan. Lecter katsoo ylös ja kysyy: ”Mikä on hänen nimensä?”

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Eroavuudet kirjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elokuvan alku, jossa Will Graham pidättää Hannibal Lecterin, ei alun perin ollut kirjassa.
  • Elokuvan loppua on muutettu onnellisemmaksi, kuten tehtiin myös kirjan aiemman elokuvaversion, Psykopaatin jäljillä lopussa.
  • Elokuvassa Hannibal Lecterin osuutta on lisätty huomattavasti kirjaan nähden, jossa Hannibal oli vain sivuhenkilö. Kirjailija Thomas Harris tajusi hahmonsa käyttömahdollisuudet vasta Uhrilampaat-romaanissa.

Rooliluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Edward Norton  … Will Graham  
 Anthony Hopkins  … Hannibal Lecter  
 Ralph Fiennes  … Francis Dolarhyde  
 Emily Watson  … Reba McClane  
 Mary-Louise Parker  … Molly Graham  
 Harvey Keitel  … Erikoisagentti Jack Crawford  
 Philip Seymour Hoffman  … Freddy Lounds  
 Anthony Heald  … Frederick Chilton  
 Frankie Faison  … Barney  
 Ellen Burstyn  … Isoäiti Dolarhyde (ääni)  
 Frank Langella  … Punainen Lohikäärme (ääni) (kohtaukset poistettu)  

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomien Timo Kuismin piti (2011) Punaista lohikäärmettä piinaavana jännärinä, joka ei kuitenkaan aivan nousen Michael Mannin Manhunterin (1986) tasolle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Timo Kuismin: Elokuvat. Ilta-Sanomat, 2011, nro 13.6., s. 42.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]