RMS Carpathia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RMS Carpathia
RMS Carpathia.jpg
RMS Carpathia
Lippuvaltio Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Omistaja Cunard Line
Rakennustelakka Swan Hunter & Wigham Richardson, Newcastle
Kastettu 6. elokuuta 1902
Neitsytmatka 5. toukokuuta 1903 Liverpoolista Bostoniin, Yhdysvaltoihin
Suurin pituus 164 m
Leveys 18 m
Uppouma 8600 t
Nopeus

14 kn

RMS Carpathia oli Cunard Linen vuonna 1902 valmistunut matkustaja-alus, joka tuli tunnetuksi RMS Titanicin pelastustöihin osallistumisesta.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carpathian rakensi Swan Hunter & Wigham Richardson heidän Newcastlen telakallaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Laiva kastettiin 6. elokuuta 1902 ja aloitti koeajonsa22. huhtikuuta 1903, jotka päättyivät 25. huhtikuuta. Carpathian uppoama oli 8 600 tonnia, pituus 164 metriä ja leveys 18 metriä.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carpathia lähti neitsytmatkalleen 5. toukokuuta 1903 Liverpoolista Bostoniin, Yhdysvaltoihin. Aluksella oli 204 toisen luokan matkustajapaikkaa ja 1 500 kolmannen luokan matkustajapaikkaa. Myöhemmin se aloitti säännöllisen linjaliikenteen Liverpoolista New Yorkiin. Marraskuussa 1903 laiva siirrettiin kuljettamaan unkarilaisia siirtolaisia ja se aloitti liikenteen Triesten ja New Yorkin välillä vuoteen 1904. Vuonna 1905 alus kunnostettiin niin, että siihen tuli 100 ensimmäisen luokan matkustajapaikkaa, 200 toisen luokan sekä 2 500 kolmannen luokan matkustajapaikkaa. Tämän jälkeen Carpathia aloitti liikenteen New Yorkin, Triesten ja lukuisten Välimeren satamien välillä.

Titanicin pelastustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margaret Brown luovuttaa Carpathian päällikölle, Arthur Rostronille hopeamaljan Titanicin pelastustöiden johdosta

14. huhtikuuta 1912 alus oli matkalla New Yorkista Välimerelle RMS Titanicin törmätessä jäävuoreen. Carpathian sähköttäjä Harold Cottam sai CQD-hätäviestin Titanicilta: Titanic uppoaa keula edellä ja tarvitsee apua nopeasti.

Cottam ilmoitti viestistä välittömästi komentosillalle, josta viesti toimitettiin aluksen päällikölle, Arthur Rostronille. Rostron kyseli Cottamilta, oliko tämä aivan varma, että "uppoamaton" Titanic oli pyytänyt välittömästi apua. Cottamin vakuutettua kapteenin hätäsanoman kiireellisyydestä Rostron komensi koneet täysillä eteen ja määräsi kurssin kohti Titanicin uppoamispaikkaa. Laivan nimellistä huippunopeutta 14 solmua saatiin kasvatettua 16½-17 solmuun, kun höyrykattiloiden varoventtiilit sääntöjen vastaisesti suljettiin, vapaavuorossa olleet lämmittäjät komennettiin töihin, sekä laivan lämmitysjärjestelmä sammutettiin, jotta kaikki mahdollinen höyry saataisiin koneiden käyttöön. Alus oli tuolloin 93 kilometrin päässä Titanicista kaakkoon, mutta sen saapuessa neljän tunnin kuluttua paikalle 15. huhtikuuta 1912 kello 4 aamulla oli jo liian myöhäistä. Titanic oli uponnut lähes kaksi tuntia aikaisemmin. Carpathian höyrytessä kestävyytensä rajoilla yli aluksen suunnitellun huippunopeuden kohti Titanicin uppoamispaikkaa alkoi aluksella levitä huhuja, että Carpathia olisi törmännyt jäävuoreen. Laivan stuertit komensivat kuitenkin hätääntyneet matkustajat takaisin hytteihinsä ja sanoivat laivan olevan kunnossa. Vasta laivan saapuessa Titanicin pelastusveneiden lähettyville valkeni totuus Carpathian matkustajille. Aluksella ei ollut onnettomuuspaikalla enää paljoa tehtävissä ja se sai nostettua merestä ainoastaan pelastusveneissä olijat. Se pelasti 706 henkeä.

Pelastuneet palkitsivat päällikkö Rostronin hopeamaljalla ja kultamitalilla, jotka Margaret Brown luovutti. Rostron oli myöhemmin Yhdysvaltain presidentin William Howard Taftin vieraana Valkoisessa talossa ja hänelle myönnettiin Kongressin kultamitali, korkein kunnianosoitus minkä Yhdysvaltain kongressi saattoi hänelle myöntää. Britteinsaarilla kuningas Yrjö V löi hänet ritariksi.

Rostronista tuli myöhemmin Cunard-yhtiön kommodori eli vanhin päällikkö. Tämä kunnianosoitus myönnettiin vain poikkeuksellisen ansioituneille merikapteeneille. Häntä kutsuttiin liikanimellä "Sähkökipinä" poikkeuksellisen rivakan ja aikaan saavan luonteensa johdosta.

Carpathian uppoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carpathia oli ensimmäisen maailmansodan aikana laivasaattueen mukana, kun Saksan keisarikunnan laivaston sukellusvene torpedoi aluksen 17. heinäkuuta 1918 Irlannin itärannikolla. Eloonjääneet 157 matkustajaa ja miehistönjäsentä pelasti HMS Snowdrop seuraavana päivänä. Yhdysvaltalainen kirjailija ja sukeltaja Clive Cussler löysi Carpathian hylyn vuonna 1999.

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eaton, John P. ja Haas, Charles A. Titanic: Triumph and Tragedy (2. painos). W.W. Norton & Company, 1995.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta RMS Carpathia.