Majakka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rakennuksia. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Majakka on merenkulun turvaksi tarkoitettu yleensä tornimainen rakennus. Ne ovat joko valottomia tunnusmajakoita eli pookeja tai valolla varustettuja loistomajakoita.

Tunnusmajakat on rakennettu päivänvalossa tapahtuvan navigoinnin ja saarten tunnistamisen helpottamiseksi. Valomajakat varoittavat karikoista ja ohjaavat aluksia esimerkiksi kaupunkien sisäänmenoväylien alkuun pimeällä.

Nykyisin majakoiden merkitys turvalaitteina on vähäinen johtuen uusista navigointitekniikoista, ja osa majakoista onkin siirtynyt matkailukäyttöön.

Aiemmin majakoiden toiminnassa pitämiseen tarvittiin henkilökuntaa, majakanvartijoita. Nykyaikaiset automaattiset majakat eivät vaadi miehitystä.

Majakoiden historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräänlaisia majakan esiasteita olivat luodoille ja rannoille sytytetyt tulet, joiden tarkoitus oli kertoa laivoille rannikon tai saaren läheisyydestä. Valottomien tunnusmajakoiden esiasteina taas voidaan pitää esimerkiksi pohjolassa esiintynyttä tapaa merkitä omia alueita tai sopivia kauppapaikkoja isoilla kivikasoilla kallion päällä. Ensimmäisiä varsinaisia majakoita olivat tornit, joiden huipulla paloi tuli. Tätä tulta saatettiin heijastaa johonkin suuntaan esimerkiksi peilin avulla.

Historian kuuluisin majakka on Faroksen majakka Aleksandriassa. Se rakennettiin 300-luvulla eaa. ja tuhoutui maanjäristyksissä 1300-luvulla.

Ruotsalainen keksijä Gustaf Dalén (1869–1937) kehitti 1900-luvun alussa kaasulyhtyihin aurinkoventtiilin, eräänlaisen hämäräkytkimen, jonka avulla kaasumajakat ja loistot pystyttiin automatisoimaan.

Suomalaisia majakoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.