Jaakko Teppo
| Jaakko Sakari Teppo | |
|---|---|
 Jaakko Teppo keikalla Kuusankoskella 21.5.1987. |
|
| Syntynyt | 16. helmikuuta 1953 (ikä 60) |
| Kotipaikka | Iisalmi, Suomi |
| Aktiivisena | 1980–1995 |
| Tyylilajit | kupletti iskelmä |
| Soittimet | laulu, kitara |
Jaakko Sakari Teppo (s. 16. helmikuuta 1953 Iisalmi[1]) on karjalaistunut savolainen kansantaiteilija, trubaduuri ja satiirikko. Erityisesti hänen tuotannossaan, niin musiikillisessa kuin pakinoissakin ovat esillä oman kotiseudun, Savon ja Pohjois-Karjalan murre, maaseutukulttuuri ja yhteiskunnalliset ongelmat, joihin hänen satiirinsa kohdistui.
Jaakko Tepolla on ollut tapana peilata yhteiskunnallisia asioita kuvitteellisen Ruikonperän kylän tapahtumien, erityisesti sen asukkaiden kuten Toivo "Topi" Ryynäsen, Veikko Römppäisen sekä Visa P. A. Kottisen tekemisten sekä olemisten kautta.
Jaakko Tepon tunnetuimpia kappaleita ovat "Pamela", "Pilkillä", "Hilma ja Onni", "Mikko-sika Mallorcalla", "Työttömän veisu", "Ieva", "Rötösrock" ja "Sammakkoprinssi".
Sisällysluettelo |
Ura [muokkaa]
Koko kansan kuplettitähti [muokkaa]
Koulutukseltaan Teppo on puutekniikan insinööri, mutta hän ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Keikkailu kuplettilauluperinteen ylläpidon merkeissä suuntautui ensin lähialueille, mutta myöhemmin myös pääkaupunkiseudulle.
Vuosina 1978 ja 1979 Jaakko Teppo voitti kuplettilaulun Suomen mestaruuden, jonka ansiosta suosio ja kiertuetahti koveni entisestään.
Suosionsa huipulla "Ruikonperän multakurkku" oli 1980–1990-luvuilla, jolloin kuplettilauluja syntyi kuuden CD-levyllisen verran. Kerrotaan, että Jaakko Teppo olisi sanoittanut sekä säveltänyt uusia kappaleita pysäköintialueilla ja jopa auton ohjauspyörässä. Välissä hän ehti toimia vielä pakinoitsijana lehdissä ja radiossa. Vuonna 1984 Hänet valittiin Suomen seksikkäimmäksi miesesiintyjäksi. Kisassa taakse jäivät muun muassa Urpo Martikainen, sekä Ilkka "Frederik" Sysimetsä. 1992 Jaakko Teppo valittiin Vuoden viihdetaiteilijaksi.
Sairauskohtauksesta uuden sukupolven suosioon [muokkaa]
1990-luvulla Jaakko Tepon menestyksekäs ura katkesi aivoinfarktiin, jonka osittain laukaisi Tepon epäonnistuneeksi osoittautunut yritys julkaista Iisalmessa ilmaisjakelulehti "Piällysmiestä". Huono-onninen yritys siitä seuranneine velkataakkoineen vei Tepon lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle. Puolikkaan työeläkkeensä lisäksi Jaakko Tepolle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Hän on lopettanut keikkailun, mutta jatkaa pakinoiden kirjoittamista lehtiin. Nykyisin Jaakko Teppo kirjoittelee vakituisesti Joensuussa ilmestyvään Karjalan Heili -ilmaisjakelulehteen. [2]
2000-luvulla Tepon kappaleita ovat alkaneet esittää Jaakko Tepon pojat Ilja ja Johannes sekä Sössölandian Kultakurkut -yhtye, jossa esiintyvät Ismo ja Ilkka Alanko sekä Cyde Hyttinen. Vuonna 2009 ilmestyi "Pörsänmäen Sanomat" -tribuuttilevy jossa Tepon kappaleita esittävät muun muassa Nightwish, Kotiteollisuus, Happoradio, Värttinä , Jarkko Martikainen, Eläkeläiset ja useat muut suomalaiset artistit. Myös Turnusband-orkesteri on 2000-luvulla versioinut Jaakko Tepon kappaleita raskaammalla otteella.[3]
16. heinäkuuta 2006 ilmestyi Jaakko Teppo -aiheinen DVD-levy nimeltään Onnen kerjäläiset[4].
Joensuun Popkatu-tapahtuman yhteydessä pidettiin 10. heinäkuuta 2007 Jaakko Teppo -ilta, jolloin julkistettiin Karjalan kunnailla 1984 -äänite sekä Jaakko Teppo -laulelmakilpailu. Karjalan kunnailla -äänite on äänitetty Joensuussa Karjalan Messuilla vuonna 1984.
Huhtikuussa 2008 julkaistiin Jaakko Tepon tähän saakka kattavin kokoelmajulkaisu Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986. Tupla-cd:n muodossa julkaistu kokoelma sisältää yhteensä 56 esitystä, joukossa viisitoista aiemmin julkaisematonta kotiäänitystä ajalta ennen ensimmäistä albumia.
Heinäkuussa 2009 kokoelma sai jatkoa, jolloin julkaistiin tupla-cd Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987–1993. Kokoelma sisältää 63 esitystä, joista noin viidesosa on aiemmin julkaisemattomia.
Vuoden 2009 syksyllä aloitti kiertueensa "Onnen kerjäläiset - Jaakko Teppo musikaali", joka kiersi myös 2010.
Vuodesta 2010 Jaakko Teppo on toiminut taustavaikuttajana poikiensa Iljan ja Johanneksen perustamassa joensuulaisessa viihdealan yrityksessä, Fun Pandemia Oy:ssa[5]
Diskografia [muokkaa]
Albumit [muokkaa]
- Ruikonperän multakurkku (1980, CD, LP, MC)
- Katuojalaulaja (1981, CD, LP, MC)
- Onnen kerjäläinen (1984, CD, LP, MC)
- Uutisraivooja (1993, CD, MC)
- Pers'aukisten piiritarkastaja (1995, CD, MC)
Kokoelmat [muokkaa]
- Nevergreens (1988)
- Parhaat / 20 parasta (1989)
- Ruikonperän multakurkku (1995)
- Parhaat (1998)
- Ruikonperän suosikit A-P (2005)
- Ruikonperän suosikit R-Y (2005)
- Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986 (2008)
- Sammakkoprinssi – Kaikki levytykset 1987-1993 (2009)
Livelevyt [muokkaa]
- Parhaat vitsit (1993, C-kasetti)
- Karjalan kunnailla 1984 (2007, CD)
Singlet [muokkaa]
- Hilma & Onni / Haiseva henki (1980)
- Työttömän laulu / Rakkaus & metsänahat (1982)
- Pilkillä / Tuupovaaran yössä (1982)
- Pamela / Onnen kerjäläinen (1984)
- Mikko sika Mallorcalla / Rötösrock (1984)
- Ryynäsen Vartti / Rantaleijona (1986)
- Sammakkoprinssi / Lenita (1992)
Dvd [muokkaa]
Kirjallisuus [muokkaa]
- Matti Kaukonen & Jaakko Teppo: Jaakko Teppo - Haaska mies (Johnny Kniga 2008) ISBN 978-951-0-33879-7
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Tiitto, Veikko: Jaakko Teppo. Pomus.net. Viitattu 4.3.2009.
- ↑ Jaakko Tepolle ei löydy mitat täyttävää seuraajaa HS.fi. 13.7.2008.
- ↑ Turnusbandin kotisivut
- ↑ Jaakko Teppo - Onnen kerjäläiset
- ↑ www.funpandemia.fi
