Niinisalo

Niinisalo on kylä Kankaanpäässä. Se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta koilliseen Parkano–Jyväskylä-tien suunnassa Pori–Haapamäki-radan varrella. Kylästä lähtevät myös seututiet Karviaan ja Jämijärven kautta Ikaalisiin. Kylän kaakkoispuolella on matalahko, Jämijärven kautta Kyrösjärveen laskeva Valkiajärvi. Kylässä toimii peruskoulun ala-aste, jossa ovat luokat 1−6. Siellä on myös vuonna 1965 valmistunut seurakuntatalo.

Niinisalon kautta kulki aikoinaan historiallinen Hämeen ja Pohjanmaan välinen, Länsi-Suomen tärkein maantie ja kylässä oli sen varrella kestikievari. Tie on pääosin nykyisinkin olemassa ja varuskunnan eteläpuolelta lähtien myös vapaasti kuljettavissa.

Varuskunta

Niinisalon Lamellikasarmi 1930-luvulta.

Niinisalossa on Tykistöprikaati joukkoyksiköineen ja Koeampumalaitos. Varuskuntaan kuuluu lisäksi Niinisalon Tutka-asema. Varuskunnan yhteydessä toimii varuskuntakerho. Varuskunta on Kankaanpään toiseksi suurin työnantaja kaupungin jälkeen.

Varuskunnan keskeinen rakennus on arkkitehti Kalle Lehtovuoren piirtämä rakennustaiteellisesti erittäin edustava, vuonna 1935 valmistunut funkis-tyylinen Lamellikasarmi. Rakennus peruskorjattiin ensimmäisen kerran vuosina 1967−1968 ja uudelleen Museoviraston valvonnassa 2000-luvun alussa. Yhtenä huomattavana muutoksena ulkonäköön rakennuksen sisäänkäynteihin lisättiin tuulikaapit. Samaa rakennustyyliä edustaa varuskuntasairaala vuodelta 1937. Pääosa varuskunnan nykyisistä rakennuksista on 1960-luvulta.

Varuskuntaan liittyy myös Valkiajärven pohjoispuolella sijaitseva, varuskunnan henkilökuntaa varten vuosina 1937−1958 rakennettu asuntoalue. Alueella on kolmetoista niin sanottua Selvaag-pienkerrostaloa, jotka edustavat Suomessa erittäin harvinaiseksi jäänyttä rakennustapaa. Museovirasto on luokitellut varuskunnan ja asuntoalueen rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi, koska pääosa rakennuksista on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.

Niinisalon varuskunta sai alkunsa Haapamäen sotilaspiirin, myöhemmin Keuruun sotilaspiirin varastona ja kertausharjoituskeskuksena vuonna 1932. Varuskunta perustettiin 1935 ja vuosien 1939–1945 välisen ajan siellä toimi Reserviupseerikoulu. Tätä ajanjaksoa on kuvannut itsekin RUK:n tuolloin käynyt Mauri Sariola romaanissaan Viiden tien risteys. RUK:n toiminta Niinisalossa päättyi tammikuussa 1945, jolloin koulun toiminta keskeytettiin valvontakomission vaatimuksesta. Varuskunnassa oleva RUK:n muistomerkki paljastettiin vuonna 1960.

Niinisalo alkoi kehittyä tykistövaruskunnaksi 1947–1948 kun muualta siirretyistä tykistöyksiköistä muodostettiin kenttätykistörykmentti 1 (KTR 1). Tykistön ammunnoille oleellista oli Pohjankankaan ampuma-alue. Kannaksella ollut Perkjärven ampuma-alue oli luovutettu Moskovan rauhassa 1940, Moskovan välirauhassa 1944 ja lopullisesti Pariisin rauhassa 1947 Neuvostoliitolle, jolloin Etelä-Suomessa tarvittiin korvaava ampuma-alue.

1950-luvulla Niinisaloon siirrettiin tykistön mittauspatteristo, soittokunta ja hevoshuoltokoulu. Tykistökoulu ja YK-koulutuskeskus aloittivat Niinisalossa 1969. YK-koulutuskeskukselle valmistui oma rakennus vuonna 1985.

Varuskunnan ruokalarakennuksen siipiosassa toimi 1960-luvulla lähinnä varuskunnan henkilöstön lapsille tarkoitettu keskikoulun käsittänyt Niinisalon yhteiskoulu, joka siirtyi myöhemmin sitä varten rakennettuun taloon kylän keskustaan. Koulu lakkautettiin, kun Kankaanpäässä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1974. Varuskunnassa olevat joukot yhdistettiin yhteisen johdon alaisuuteen 1. syyskuuta 1987 ja nykyinen nimi, Tykistöprikaati, otettiin käyttöön 1. maaliskuuta 1992.

2001 Tykistöprikaatista eriytettiin YK-koulutuskeskus, josta tuli suoraan puolustusvoimien pääesikunnan alainen joukkoyksikkö, Puolustusvoimien kansainvälinen keskus. Samalla 2001 alussa lakkautettiin Kankaanpään patteristo ja se liitettiin Tiedustelupatteristoon. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus siirtyi Niinisalosta lähemmäksi Helsinkiä, Hyrylän varuskuntaan Tuusulaan vuoden 2008 alussa. Nykyisin Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin osallistuvien rauhanturvaajien koulutus siirrettiin samassa yhteydessä Porin prikaatiin, Huovinrinteen varuskuntaan Säkylään.

Kaupunginmuseo

Niinisalon kulttuurikohteisiin kuuluu Kankaanpään kaupunginmuseo, jonka yhteydessä ovat Räikkeen taidekokoelma ja Varuskuntaosasto. Kaupunginmuseo toimii entisessä kansakoulussa. Varuskantaosastolla on esillä mm. vuosina 1945–1947 toiminut Niinisalon internaatti eli sisäoppilaitos sotaveteraaneille, joilta koulu oli jäänyt kesken sodan vuoksi. Oppilaiden keski-ikä oli 25 vuotta ja vanhin oppilas oli 36-vuotias.

Vuodesta 1977 lähtien Niinisalon kansakoulurakennuksessa oli tykistöaselajin erikoismuseo, Tykistömuseo. Museo siirrettiin 1997 keskeisemmälle paikalle Hämeenlinnaan.

Aiheesta muualla

• Tykistöprikaati (suomeksi)
• Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus - PvKvK (suomeksi)
• Verkkouutiset: Rauhanturvaamistoiminnan operatiivinen vastuu siirtyy puolustusvoimille (suomeksi)
• Niinisalon varuskuntakerho (suomeksi)
• Koeampumalaitos (suomeksi)
• Kuosa, Kalle: Niinisalon varuskunta, Satakunnan Tykistörykmentin perinneyhdistys 1985, Kankaanpää. ISBN 951-99650-4-1.