Ahlainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahlainen
Vittisbofjärd
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Pori
Ahlainen.vaakuna.svg Ahlainen.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Turun ja Porin lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Perustettu [1] 1908
– emäpitäjä Ulvila
Liitetty 1972
– liitoskunnat Pori
Ahlainen
– syntynyt kunta Pori
Pinta-ala 186,9 km2  [1]
(1963)
– maa 183,6 km2
Väkiluku 2 438
([1])
väestötiheys 13,3 as/km2

Ahlainen (ruots. Vittisbofjärd, aiemmin Hvittisbofjärd) on entinen Suomen kunta Satakunnassa. Kunta liitettiin Porin kaupunkiin vuonna 1972. Naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Noormarkku ja Pori. Ahlaisissa asuu nykyisin noin 1 500 henkeä (1997). Entisen Ahlaisten kunnan itäosaa halkoo valtatie 8.

Ahlaisten vaakunan suunnitteli Ilmari Sysimetsä ja se vahvistettiin vuonna 1954. [2]

Ahlaisissa on Salomon Köykkä-Köhlströmin vuonna 1796 suunnittelema puukirkko. Vuodelta 1832 oleva erillinen kellotapuli on C. L. Engelin suunnittelema. Maaseutumainen Ahlaisten kirkonkylä peltoaukeineen on merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.

Ahlaisten alueella laskee Pohjanlahteen kaksi suurehkoa Noormarkun puolelta tulevaa jokea, Pohjajoki (ylempänä Lampinjoki) ja Eteläjoki (ylempänä Noormarkunjoki). Nämä ovat osa Pohjois-Satakunnasta alkunsa saavan Karvianjoen vesistöä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Ahlaisten kirkon kellotapuli.

Ahlaisten ruotsinkielinen nimi Vittisbofjärd (Huittislaisten selkä) viittaa vanhoihin huittislaisten eräomistuksiin. Ahlaisten edustalla oleva merenselkä Keikvesi on taas ollut aikanaan keikyäläisten kalavesi.

Ahlainen oli Ulvilan emäseurakuntaan kuulunut kappeli vuosina 16911861, jonka jälkeen Noormarkun kappelina vuodesta 1861 ja oma kirkkoherrakunta vuodesta 1893. Ahlaisten seurakunta itsenäistyi 1908. Vuonna 1972 kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muuttui yhdeksi Porin seurakunnista. Ahlaisten rannikolla ja saaristossa oli aikanaan paljon ruotsinkielisiä asukkaita, mutta 1900-luvulla väestö suomenkielistyi täysin.

Ahlaisiin asutettiin viime sotien jälkeen Hiitolan siirtoväkeä. [3]

[muokkaa] Kylät

Alakylä (Nederby), Anttoora (Antåra), Bastuskär (Pastuskeri), Kellahti (Källfjärd), Lampaluoto, Lamppi, Rankkuu (Rankö), Ylikylä (Överby), Pohjajoki.

[muokkaa] Tunnettuja ahlaislaisia

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Heino, Ulla: Ahlaisten historia, Pori 1979. ISBN 951-99220-1-6.
  • Suomenmaa 1 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1967, Porvoo (kuntaesittelyosio ss. 1-4)

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

  1. a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 9. helmikuuta 2008.
  2. Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 134. Otava 1967, Helsinki.
  3. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
Tämä Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä