Ahlainen
|
Vittisbofjärd |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Pori |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Perustettu [1] | 1908 |
| – emäpitäjä | Ulvila |
| Liitetty | 1972 |
| – liitoskunnat | Pori Ahlainen |
| – syntynyt kunta | Pori |
| Pinta-ala | 186,9 km2 [1] (1963) |
| – maa | 183,6 km2 |
| Väkiluku | 2 438 ([1]) |
| – väestötiheys | 13,3 as/km2 |
Ahlainen (ruots. Vittisbofjärd, aiemmin Hvittisbofjärd) on entinen Suomen kunta Satakunnassa. Kunta liitettiin Porin kaupunkiin vuonna 1972. Naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Noormarkku ja Pori. Ahlaisissa asuu nykyisin noin 1 500 henkeä (1997). Entisen Ahlaisten kunnan itäosaa halkoo valtatie 8.
Ahlaisten vaakunan suunnitteli Ilmari Sysimetsä ja se vahvistettiin vuonna 1954. [2]
Ahlaisissa on Salomon Köykkä-Köhlströmin vuonna 1796 suunnittelema puukirkko. Vuodelta 1832 oleva erillinen kellotapuli on C. L. Engelin suunnittelema. Maaseutumainen Ahlaisten kirkonkylä peltoaukeineen on merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.
Ahlaisten alueella laskee Pohjanlahteen kaksi suurehkoa Noormarkun puolelta tulevaa jokea, Pohjajoki (ylempänä Lampinjoki) ja Eteläjoki (ylempänä Noormarkunjoki). Nämä ovat osa Pohjois-Satakunnasta alkunsa saavan Karvianjoen vesistöä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ahlaisten ruotsinkielinen nimi Vittisbofjärd (Huittislaisten selkä) viittaa vanhoihin huittislaisten eräomistuksiin. Ahlaisten edustalla oleva merenselkä Keikvesi on taas ollut aikanaan keikyäläisten kalavesi.
Ahlainen oli Ulvilan emäseurakuntaan kuulunut kappeli vuosina 1691–1861, jonka jälkeen Noormarkun kappelina vuodesta 1861 ja oma kirkkoherrakunta vuodesta 1893. Ahlaisten seurakunta itsenäistyi 1908. Vuonna 1972 kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muuttui yhdeksi Porin seurakunnista. Ahlaisten rannikolla ja saaristossa oli aikanaan paljon ruotsinkielisiä asukkaita, mutta 1900-luvulla väestö suomenkielistyi täysin.
Ahlaisiin asutettiin viime sotien jälkeen Hiitolan siirtoväkeä. [3]
[muokkaa] Kylät
Alakylä (Nederby), Anttoora (Antåra), Bastuskär (Pastuskeri), Kellahti (Källfjärd), Lampaluoto, Lamppi, Rankkuu (Rankö), Ylikylä (Överby), Pohjajoki.
[muokkaa] Tunnettuja ahlaislaisia
- Juho Aromaa, kansanedustaja
- Kalevi Lamminen, kansanedustaja
- Jukka-Pekka Lehto, säveltäjä
- Toini Pöysti, maastohiihtäjä ja olympiamitalisti
- Juho Vesterlund, kansanedustaja
- Regina Wittsberg, kaupunginvaltuutettu, Oikeusministeriön demokratiapalkinnon saanut Ahlaisten kyläyhdistyksen sihteeri
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Heino, Ulla: Ahlaisten historia, Pori 1979. ISBN 951-99220-1-6.
- Suomenmaa 1 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1967, Porvoo (kuntaesittelyosio ss. 1-4)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ahlaisten kotisivu
- Ahlaisten Kyläyhdistys ry:n kotisivut
- Ahlaisten seurakunta
- Suomen Sukututkimusseuran historiatietoa (Ahlainen)
- Ahlaisten seurakunnan kirkonkirjoista
- Ahlainen Pori-tiedossa (poritieto.com)
[muokkaa] Lähteet
| Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kiikoinen - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila |
| Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Noormarkku - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula |